Vanhemmat 2 vkoa Thaimaassa, lapsi (1 v) kotimaassa hoidossa

Voi, kun aikuiset ymmärtäisivät sen, että lapset tarvitsevat ihan ääriään myöten omia vanhempiaan. Vaikka päällisin puolin lapsi ei menisikään erosta rikki (esim. kahden viikon lomamatkan takia), niin lapsen sisimpään se jättää haavan, joka ei parane koskaan, ei koko loppuelämän aikana.



Kuka haluaa, että omasta lapsesta kasvaa sisäistä turvattomuutta kokeva aikuinen? Sellainen, joka ei esimerkiksi uskalla ja osaa kiintyä kehenkään, ja siitä syystä eroaa jatkuvasti kumppaneistaan? Tätäkö te vanhemmat haluatte omille lapsillenne?

Itse taisin olla 8-9-kuinen, kun vanhempani lähtivät parin viikon Rhodoksen lomalle. Ja ottivat muuten tavaksikin; melkein joka kesä olivat ainakin viikon matkalla, kunnes meidät lapset katsottiin tarpeeksi kypsiksi moiseen. Mummo ja ukki tulivat siksi aikaa aina hoitamaan meitä, ja se oli muistini mukaan aina kivaa.



Vauva-ajasta en tietenkään itse muista mitään. mummo sen sijaan ei koskaan millään pystynyt jättämään unholaan tätä hassunhauskaa anekdoottia vanhempieni ensimmäisestä lomaltapaluusta: äitini oli heti kiirehtinyt ottamaan minut syliini, mutta minätyttö olinkin siitä ruvennut hirveästi parkumaan, kun en kuulemma äitiäni enää tunnistanut.



Vaikea sanoa, miten tuo on minua traumatisoinut.

kolmen kuukauden ikäinen vauva jätettiin kahdeksi viikoksi vieraan ihmisen hoitoon, kun vanhemmat lähtivät häämatkalle Kanarialle! Matka oli varattu odotusaikana sillä mielin, että kahdestaan lähdetään ja vauva jää Suomeen. :(

espoolaisille kotiäideille&kiireisille iseille,matkustetaan ulkomaille ilman lapsia että saadaan omaa aikaa.

Sitten viedään taapero vähän isompana päiväkotiin kun perheeseen tulee uusi vauva,että olis aikaa sille vauvalle..uusavutonta touhua sanon ma ja laiskuutta..

Itse en kestäisi.

Mutta onhan näitä.



Eräs kaveri suunnittelee tekevänsä kolmen viikon häämatkan Uuteen-Seelantiin ensi syksynä. Hänen lapsensa on silloin noin vuoden. Lapsi jää mummon luo hoitoon. Tosin samainen kaveri jätti kolmeviikkoisen lapsen mummon luo yöksi hoitoon kun piti päästä kaverin synttäreille. Tosi surullista.



En IKINÄ lähtis toiselle puolelle maapalloa noin pitkäksi ajaksi, jos ja kun minulla on pieni lapsi. Järjetöntä.

Joillakin vanhemmilla oma lomailu menee 1-vuotiaan emotionaalisen hyvinvoinnin edelle. Surullista, muuta en voi sanoa. Totuushan on se ettei parisuhteen vointi ole riippuvainen 1-2vkon etelänlomasta. Parisuhdetta toki täytyy hoitaa, mutta ei se aikuisilta ihmisillä vaadi noin pitkää aikaa. Pidenneteyt viikonloput, satunnaiset leffareissut ja romantiset illalliset kotona lasten mentyä nukkumaan riittää kyllä pitämään parisuhteen kunnossa pikkulapsivaiheen yli. Siksi pienen lapsen jättäminen noin pitkäksi aikaa on puhtaasti itsekästä.



Ihmettelen myös miten moni ei tunnu ymmärtävän lainkaan 1-vuotiaansa psyykkistä kehitystä. Pienelle lapselle kahden viikon ero on käsittämätön, hän luulee ettei äiti ja isä enää tule takaisin. He eivät osaa ilmaista tunteita eikä pahaa mieltä voi heille selittää tai lieventää kertomalla vanhempien pian palaavan. Kyllähän noin pitkä erossaolo on lapselle emotionaalinen hylkääminen.



Traumoista on turha puhua. Niitä kenties tulee tai on tulematta, mutta olennaista on se hämmennys ja paha olo, joita lapsi tuntee vanhempien lomailun _aikana_. Itse en voisi altistaa lastani niille päästäksen itse lomailemaan kahden kesken miehen kanssa.

Ihan terveelle, koska 2viikkoa on vaan niin pitkä aika pienen elämässä.

itse pähkäilen juuri, että voinko jättää kohta 2-vuotiaan mummolaan kolmeksi yöksi, vai typistäisimmekö lomaamme niin että lapsi olis hoidossa kaksi yötä....kolmekin päivää tuntuu niin pitkältä, vaikka lapsi käy usein mummolassa ja he ovat läheisiä.

Thaimaahan oli ihana lähteä, mutta ehdottomasti ottaisin lapsen mukaan, ja ehkä vasta kun hän olis hieman isompi...Kaksi viikkoa olis liikaa, ehdottomasti!

että yksi pariskunta oli jättänyt lapset mummolle ja lähti 5 viikoksi reissuun. Lapset 1- ja 2-vuotiaita, miten joku voi jättää lapsensa?



Itse oltiin viikonloppureissulla kun poika oli 2 v. Sen jälkeen joka pienellekkin matkalle lapset on tullut mukaan.

ovat olleet n.5kk ikäisiä. Thaimaassa olivat eka reissulla 2v ja 3v. Muutamaksi yöksi voisin 1v jättää, eli viikonlopun ajaksi max, mutta en pidemmäksi. Ensi kesänä menevtä viikoksi mummolaan, kun lähdetään miehen kanssa reissuun, lapset siis nyt 7v ja 8v.

vaikka ulkomaan reissunakin, mutta kaksi viikkoa kertoo mielestäni jo vanhempien vaiston puutteesta ja itsekkyydestä.



Ja mitä kuumuuteen tulee, niin kyllä vauvat paremmin lämpimässä ilmastossa viihtyy kuin pakkasessa Suomessa. Ajatelkaa, on jopa niin, että noilla leveysasteilla jopa ASUU vauvoja! Eiks oo sairasta ;-)

jätin esikoisen 1,5-vuotiaana toiselle puolelle Suomea äidille hoitoon kun meillä oli miehen kanssa niin paljon töitä.

Me on käyty paljon ulkomailla,ja oon sitä mieltä että vauva on helpoin matkalainen=)Ruoka rinnastta ja ei vielä jalat alle..nyt meillä lapsia 4kpl ja loma menee juostessa lasten perässä=)Me tehdään joka vuosi matkoja perheen kanssa,ja silloin mennään lapsien ehdoilla ja käydään heitä kiinnostavissa paikoissa,myöskään alkoholi ei kuulu perhelomiin.Pari kertaa vuodessa mennään sitten kaksin johonkin ja silloin tehdään niitä juttuja mikä meitä kiinnostaa=)Nuorin on 8kk ja nyt jaa eka kerran yöksi hoitoon kun menenmme kylpylään=)