Lue keskustelun säännöt.
Vanhemmat 2 vkoa Thaimaassa, lapsi (1 v) kotimaassa hoidossa
30.12.2009 |
Enpä ole ennen ajatellut itseäni mitenkään superäidiksi, mutta kuullessani tuttavaperheen toiminnasta en voi olla kuin lähinnä järkyttynyt.
Itsekkyys on kyllä huipussaan, jos vanhemmat lähtee kahdeksi viikoksi Thaimaan lomalle ja 1-vuotias lapsi jätetään kotiin hoitoon. Juu, ymmärrän kyllä ettei 1-vuotiasta välttämättä raahata Thaimaahan, mutta kyllä kait muitakin vaihtoehtoja lomailuun on. Oma lapsi on viety puolen vuoden ikäisenä mukanamme Välimerelle ja parivuotiaasta eteenpäin on käyty kaukomailla koko perheen voimin.
Onko tällainen toiminta hyvinkin yleistä? Ei voi muuta todeta kuin että nykyvanhemmilla on tosiaan vanhemmuus kateissa.
Kommentit (112)
Eka vuosi on yleensä aika tiivistä yhdessäoloa vauvan kanssa, parisuhteelle jää aikaa tosi vähän. Itsekin jättäisin hyvillä mielin 1-vuotiaan tutulle ihmiselle hoitoon. Mieluiten vielä niin, että saisi kuitenkin olla kotona mummin kanssa. Eikä siitä lapsi mitään traumaa saa! Vanhemmille saattaa tulla kyllä kovakin ikävä, mutta ei noin pienellä ole vielä niin kehittynyttä muistia, että ehtisi kahden viikon täysipainoisesta ja hyvästä hoidosta ja muuttumattomasta rytmistä kärsiä yhtään.
Itse aikanaan otin esikoisen mukaan espanjaan, kun oli 1,5-vuotias ja ehti nauttia kuumuudesta kaksi päivää ennenkuin sai auringonpistoksen. Hotellissa sai hoitaa kuumeista, kärsivää lasta ja pyytää viel lääkäriltä kirjallinen lupa, et pääs koneeseen ja takas suomeen. Enää en samaa virhettä tekis, vaikka sen jälkeen ollaankin joka vuosi matkailtu etelässä ja auringonpistoksilta vältytty. Nyt, kun toinen lapsi syntyy, niin olen myös suunnitellut miehen kanssa, että mennään kahdestaan hemmottelumatkalle samoihin aikoihin, kun vauva täyttää vuoden. Kivittäkää pois! En siltikään usko, että tästä on meidän perheelle mitään kamalaa haittaa. Pikemminkin rutkasti hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ja minun/meidän parisuhteemme ensin, se on koko perheen, myös lapsen, paras. Jännä että lasten kehitystä tutkivat psykologit painottavat turvallista kiintymyssuhdetta ja esim. suosittelevat erossaoloa vanhemmista yö/ikävuosi. Moni 1-1,5-vuotias reagoi todella voimakkaasti eroon vanhemmistaan, varsinkin jos ero kestää päiviä.
Eka vuosi on yleensä aika tiivistä yhdessäoloa vauvan kanssa, parisuhteelle jää aikaa tosi vähän. Itsekin jättäisin hyvillä mielin 1-vuotiaan tutulle ihmiselle hoitoon. Mieluiten vielä niin, että saisi kuitenkin olla kotona mummin kanssa. Eikä siitä lapsi mitään traumaa saa! Vanhemmille saattaa tulla kyllä kovakin ikävä, mutta ei noin pienellä ole vielä niin kehittynyttä muistia, että ehtisi kahden viikon täysipainoisesta ja hyvästä hoidosta ja muuttumattomasta rytmistä kärsiä yhtään.
Itse aikanaan otin esikoisen mukaan espanjaan, kun oli 1,5-vuotias ja ehti nauttia kuumuudesta kaksi päivää ennenkuin sai auringonpistoksen. Hotellissa sai hoitaa kuumeista, kärsivää lasta ja pyytää viel lääkäriltä kirjallinen lupa, et pääs koneeseen ja takas suomeen. Enää en samaa virhettä tekis, vaikka sen jälkeen ollaankin joka vuosi matkailtu etelässä ja auringonpistoksilta vältytty. Nyt, kun toinen lapsi syntyy, niin olen myös suunnitellut miehen kanssa, että mennään kahdestaan hemmottelumatkalle samoihin aikoihin, kun vauva täyttää vuoden. Kivittäkää pois! En siltikään usko, että tästä on meidän perheelle mitään kamalaa haittaa. Pikemminkin rutkasti hyötyä.
lasta pitää hoitaa myös siellä matkalla.
Kannattaisi jättää lapset hankkimatta, jos ei tuon vertaa ole älyä, eikä kykyjä.
Me oltiin miehen kans kahdestaan Thaimaassa häämatkalla -06. Lapset (3v ja 4v) olivat sen ajan mummolassa. Voin sanoa, että oli ensimmäinen ja viimeinen kerta olla niin pitkään erossa lapsista. Ikävä oli ihan meiletön! Hyvin tosin viihtyivät, kun oli tuttu ja rakas hoitaja. Sanoinkin miehelleni, että seuraavan kerran kun lähdetään reissuun, lapset lähtevät mukaan. Kävimmekin viime talvena Intiassa koko perheen voimin, oli aivan ihana reissu! Nyt ois haaveissa taas matka Thaimaahan, kohan tuo meidän vauveli kasvaa isommaksi...Niin, ja lapset lähtee mukaan, tottakai!
lapsen hoitoon. Itselleni tulisi kahdessa viikossa niin kova ikävä, että matkasta en pystyisi nauttimaan. Viime talvena olin erossa 8-vuotiaasta 10 päivää ja sekin oli kamalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eka vuosi on yleensä aika tiivistä yhdessäoloa vauvan kanssa, parisuhteelle jää aikaa tosi vähän. Itsekin jättäisin hyvillä mielin 1-vuotiaan tutulle ihmiselle hoitoon. Mieluiten vielä niin, että saisi kuitenkin olla kotona mummin kanssa. Eikä siitä lapsi mitään traumaa saa! Vanhemmille saattaa tulla kyllä kovakin ikävä, mutta ei noin pienellä ole vielä niin kehittynyttä muistia, että ehtisi kahden viikon täysipainoisesta ja hyvästä hoidosta ja muuttumattomasta rytmistä kärsiä yhtään.
Itse aikanaan otin esikoisen mukaan espanjaan, kun oli 1,5-vuotias ja ehti nauttia kuumuudesta kaksi päivää ennenkuin sai auringonpistoksen. Hotellissa sai hoitaa kuumeista, kärsivää lasta ja pyytää viel lääkäriltä kirjallinen lupa, et pääs koneeseen ja takas suomeen. Enää en samaa virhettä tekis, vaikka sen jälkeen ollaankin joka vuosi matkailtu etelässä ja auringonpistoksilta vältytty. Nyt, kun toinen lapsi syntyy, niin olen myös suunnitellut miehen kanssa, että mennään kahdestaan hemmottelumatkalle samoihin aikoihin, kun vauva täyttää vuoden. Kivittäkää pois! En siltikään usko, että tästä on meidän perheelle mitään kamalaa haittaa. Pikemminkin rutkasti hyötyä.
lapsensa hoitoon jättävät, mutta ihmettelen tuota, että olet yhden kerran perusteella valmis rajaamaan lapsesi pois lomamatkoilta. Meillä lapset ovat olleet 5kk ikäisinä jo rantalomilla mukana ja vaikka on todella kuumaakin ollut, niin ikinä ei ole kukaan auringonpistosta tai edes vatsatautia saaneet. Ja voin kertoa, että reilut 12 reissua ovat nyt 7v ja 6v jo tehneet.
Kun ne pienetkin (ja isommatkin) nauttii siitä olostaan siellä lomalla ja lämmössä! Jo 1 vuotiaskin osaa nauttia elämästään rannalla ja siitä että vanhemmilla ei ole niitä kotihommia siinä sekä töitä.
Ymmärrän kyllä vanhempien tarpeen kahdenkeskiselle ajelle mutta ei saa viedä siihen pisteeseen parisuhdetta että se aika on revittävä parin-viiden vuoden välein kahden viikon Thaimaan matkalla!!
En ymmärrä, en todella!
Koneessa vierustoveri selitti, kuinka oli jättänyt 1 v 7 kk vanhan kotiin, kun sellaisen kanssa on niin hankala matkustaa.
Oltiin kohteessa, jossa neljä matalaa lasten allasta, all inclusive, ei rappusta missään, päivälennot...
Hieman teki mieli sanoa, että siellä oli koko hotelli täynnä juuri senikäisiä nauttimassa elämästään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan oikein etteivät ota 1v sinne kuumuuteen ja lentokoneeseen rääkymään: itse olisit voinut tehdä samoin sen 6kk ikäisen kohdalla. Mikä pakko niitä kersoja on viedä ulkomaille: en ole ikinä ymmärtänyt moista. Mun 5 ja 7v ei ole koskaan olleet vielä mukanamme ulkomailla, koska ovat mun mielestä liian pieniä. Vasta seuraavalle reissulle otamme 7v mukaan, 5v emme, koska on liian pieni mielestäni sekä hänellä on allergioita ym ongelmia ja pelkään sen aiheuttavan sairastelua ja sitähän nyt ei kukaan lomallaan halua.
Koneessa vierustoveri selitti, kuinka oli jättänyt 1 v 7 kk vanhan kotiin, kun sellaisen kanssa on niin hankala matkustaa. Oltiin kohteessa, jossa neljä matalaa lasten allasta, all inclusive, ei rappusta missään, päivälennot... Hieman teki mieli sanoa, että siellä oli koko hotelli täynnä juuri senikäisiä nauttimassa elämästään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei siellä ollut mitenkään helvetin kuuma.
Lämmintä, aurinkoista ja oikein mukavaa.
Kovasti tuntuivat kymmenet tuonikäiset nauttivan uimisesta, vanhempiensa seurasta, notkuvista herkkupöydistä, leikkipaikoista jne.
T. ulkomailla asunut, sisarukset taaperoista, ihan kehitysmaissa eikä turistikohteissa ja hengissä ollaan :D. Mahtavia kokemuksia kaikille, kun vain asenne on oikea. On myös lomailtu asemamaista toisiin maihin eikä isompia ongelmia ole ollut, osa vastuksista tulee ylimääräisenä mausteena :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta ei Thaimaassa esimerkiksi ole mitenkään sietämättömän kuumaa. Olen ollut siellä jo 1,5 vuoden ikäisen kanssa ja kaverini tuli sinne ihan vauvan kanssa (asuvat siinä lähellä). Varjot on keksitty ja tuonikäisen kanssa päivärytmi on sellainen, että kaikkein kuumin aika osuu kätevästi päiväuniaikaan, joten se tuli vietettyä ilmastoidussa hotellihuoneessa.
kyllä meidän lapset on tykänneet lämmöstä jo pienenä tai sitten vaan erehdyn...? Mikään ei ollut 1,5-vuotiaana riemukkaampaa kuin keskitalvella saada juosta ulkona keveissä vaatteissa, kaivella hiekkaa, nauttia rennosta yhdessäolosta ja polskia altaassa vanhempien kasnsa. Tottakai lennolla on tylsää, mutta niin on pitkillä automatkoillakin. Jos te ajatte vaikka 300km jonnekin mummulaan, niin miten se eroaa vaikka jostain Kreikan lennosta? Eikä meidän lapset ainakaan huuda koneessa vaan ovat ihan rauhallisesti: nukkuvat, piirtelevät nyt isompana, juttelevat sylissä ja lukevat kirjaa. Enimmäkseen kuitenkin nukkuivat ainakin pienempänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuntuu aivan sairaalta.
Kumman hupi tässä nyt on tärkein? Vanhempien vai lasten? Jos 1-v ei kuulu lentokoneeseen tai lämpöön niin miksei perhe voi matkailla muualla? Jos asiaa ajattelee lapsen kannalta niin tuon pitäisi olla aivan itsestään selvää.
Ihan oikein etteivät ota 1v sinne kuumuuteen ja lentokoneeseen rääkymään: itse olisit voinut tehdä samoin sen 6kk ikäisen kohdalla. Mikä pakko niitä kersoja on viedä ulkomaille: en ole ikinä ymmärtänyt moista. Mun 5 ja 7v ei ole koskaan olleet vielä mukanamme ulkomailla, koska ovat mun mielestä liian pieniä. Vasta seuraavalle reissulle otamme 7v mukaan, 5v emme, koska on liian pieni mielestäni sekä hänellä on allergioita ym ongelmia ja pelkään sen aiheuttavan sairastelua ja sitähän nyt ei kukaan lomallaan halua.
Ja ovat matkailleet Usassa, Kiinassa jne. alle yksivuotiaista. Normaalilomista puhumattakaan.
Miksi sinulla lapset rääkyy??
minäkään tällaista toimintaa. En itse pystyisi olemaan 2 viikkoa erossa omistani saatika sitten, että vaatisin heidän olemaan erossa minusta. Sisareni oli juuri viikon lomalla ja lapset olivat kyllä kestäneet, mutta ikävä oli ollut kova ja puhelimessa monet itkut iltaisin vaihdettu. Lapsilla ikää 12 ja 10v.
Eikä ole koskaan rääkynyt, paremmin on jaksanut matkustaa kun mä. Ei mekään oltais matkusteltu, jos lapsi ei siitä olis pitänyt. Aina on ollut intoa piukkana menossa. Nyt on jo 9v ja valitta ettei matkusteta tarpeeksi enää. Koulun takia ei enää niin ain mennä.
lapsi kestää lentomatkoja huomattavasti paremmin kuin äitinsä. Ei itke ja nukkuu hyvin. Pienempänäkään ei ollut mitään ongelmaa ja nyt kun on kohta jo viisivuotias, niin vielä vähemmän. Ollaan käyty Aasiassa useasti ja Euroopan matkojakin tehty vaikka kuinka monta.
Meillä vietiin esikoinen mummulle iässä 1v.9kk 3 päiväksi mummulle ja itse käytiin kaupunkilomalla. Oli aivan pihalla, kun palattiin ja suorastaan säikähti meitä. Jotenkin tajusin jälkikäteen, että liian pitkä oli tuokin ero tuossa iässä.
oma lapsi oli 1.5-vuotias kun jouduin olemaan viikon sairaalassa. Vaikka kävikin siellä muutaman kerran katsomassa niin oli aika hämmentynyt enkä voinut esim ottaa syliin. Kun pääsin kotiin niin lapsi oli ihan paniikissa, itki muutaman päivän hysteerisesti ja hakkasi päätään seiniin ja lattiaan. Ei ikinä aiemmin käyttäytynyt noin.
Vapaaehtoisesti en jättäisi lasta noin pitkäksi aikaa muualle hoitoon. Lasten kanssa pystyy matkustamaan kun vaan valitsee kohteen huolella ja muutenkin pitää järjen mukana.
Matkustelin siis itse lapsena paljon vanhempieni ja veljeni kanssa ympäri Eurooppaa. Olimme sekä kaupunkilomilla, että pitkillä n. kuukauden mittaisilla automatkoilla. Kaikilta matkoilta on mukavia muistoja ja parhaat lapsuusmuistoni liittyvätkin juuri reissuihin. Vanhemmatkin muistelevat noiden matkojen olleen parhaita.
Mutta ollessani n. 6-vuotias, vanhempani lähtivät kahdeksi viikoksi Jenkkeihin kahdestaan. Mummo ja vaari hoisivat meitä lapsia kotonamme sillä aikaa. Muistan, että koko ajan ikävöin isää ja äitiä, oksentelin ja valvoin öitä.