Vanhemmat 2 vkoa Thaimaassa, lapsi (1 v) kotimaassa hoidossa

nyt tuli kyllä jo paras :D Mummo ei siis rasitu niitä nicopettereitä hoitaessa vaikka omat äiditkin karkaavat ties minne lapsiaan pakoon. Ei jumankauta...ja luulette vielä että joku uskookin ;)

Meillä on 7kk ikäinen vauveli hoidossa viikon vanhempian häämatkan takia ja koville otti pienelle ero. Kun vanhemmat tulivat, vauva ei suostunut menemään heidän syliin millään, tuli ihan hirveä huuto. Tuli ihan hirveän surullinen olo ja päätin, etten omalle lapselleni olisi ikinä noin julma :(

lapsi on äidin tai isän kanssa. Ei yksin hoitajan kanssa. Miten tämä vastaa sitä, että molemmat vanhemmat lähtevät yhtäkkiä pois pariksi viikoksi????

Meidän 2,5 v ikävöi minua 3 tunnin hoitojakson aikana! Saati sitten jos olisin 2 viikkoa poissa. Luulisi minun hävinneen ikiajoiksi ja varmasti saisin paikkailla tilannetta pitkän aikaa. Osaa siis itse puhua hyvin ja osaa kertoa tunteistaan.

En ikimaailmassa jättäisi noin pientä hoitoon noin pitkäksi aikaa! Lapsi kokee sen hylkäämisenä. Parempi olisi ottaa hoitaja mukaan matkalle ja sopia, että hän tietyn määrän päivässä hoitaa lasta ja vanhemmat saavat rentoutua.

1-vuotias ei ymmärrä aikakäsitteitä eikä pysty käsittelemään eron tunnetta. Ihmiset tekevät ihan hulluja ratkaisuja kun eivät viitsi miettiä lasten kapasiteettia käsitellä asioita.

Tällaiset hylkäyskokemukset jättävät jälkensä lapseen ja vaikuttavat aikuisena ihmissuhteiden muodostamiseen.

Nykyaikana tuntuu olevan tärkeää vain se oma ura, omat harrastukset, hieno talo, auto ja laatuaika parisuhteessa. Lapsia kyllä tehdään, mutta ai miten ne häiritsevätkään tätä elämysten keräilyä! Normaali arki -kuka siitä nauttisi????

hylkäämiskokemuksen - kaksi viikkoa on hänelle iäisyys.



Itse en todellakaan ole mikään 24/7 mutsi ja otan sekä omaa aikaa että pariskunta-aikaa kyllä ja lapset ovat olleen jonkun verran hoidossa aika pienestä pitäen tarkoittaen eli noin 1-vuotiaasta asti. Nyt kun lapset ovat 5- 2 olivat ensimmäisen kerran viikonlopun hoidossa.

hyvin monet kultakruunut tällä palstalla.



Mutta vuoden vanhan jättäminen kahdeksi viikoksi kyllä jo hätkähdyttää meikäläistäkin.



Tuntuu pahalta. Etenkin jos vanhemmat eivät välitä vähääkään... Ja siltähän tuo tuntuu.

1-vuotiasta kahdeksi viikoksi. Tai edes viikoksi. Itse olemme ottaneet lapset pienestä matkoille mukaan ja on ollut tosi mahtavia reissuja. Eihän ne samaa ole kuin ennen lapsia kahdestaan, mutta eihän me Suomessakaan voida elää enää itseemme keskittyen ja nautiskellen. Lapset ne on täällä tarpeineen aina ensin ja se on se meidän perhe tällä hetkellä. Matkalla on siinä mielessä helpompaa, että on kumpikin vanhempi aina paikalla ja ei ole arkisia kotiaskareita.

Pienellä lapsella ei ole ajanhahmotuskykyä samalla tavalla kuin isommalla on, niin että ei noin voi kyllä sanoa.

hylkäämiskokemuksen - kaksi viikkoa on hänelle iäisyys.

Itse en todellakaan ole mikään 24/7 mutsi ja otan sekä omaa aikaa että pariskunta-aikaa kyllä ja lapset ovat olleen jonkun verran hoidossa aika pienestä pitäen tarkoittaen eli noin 1-vuotiaasta asti. Nyt kun lapset ovat 5- 2 olivat ensimmäisen kerran viikonlopun hoidossa.

siksi se niin traumaattista onkin, kun ei sitä kykyä vielä ole. 5-vuotias voi ikävöidä kovastikin, mutta ymmärtää jo, että vanhemmat tulevat joskus takaisin. Pienempi ei tätä ymmärrä.



Hyi että kun puistattaa...

Itsellä tulisi kyllä kova ikävä lapsia kahdessa viikossa, mutta hyvin voin jättää kerran vuodessa 2 ja 4 vuotiaat lapset mummon hoivoon ja suunnata miehen kanssa lomalle ihan kahdestaan. Meille on tärkeää, että myös kahdenkeskeistä aikaa löytyy silloin kun lapset ovat pieniä. Haluamme, että suhde toimii ja perhe pysyy kasassa. Hyvin on toiminut näin, että otetaan viikko/vuosi rauhallinen ja romanttinen loma+käydään silloin tällöin kahdestaan ravintolassa ja leffassa.

Ihme kommenttia täältä saakin.

Myös minusta vanhempien tulee pitää huolta myös parisuhteesta ja kahdenkeskiset reissut ovat minusta aivan hyväksyttäviä, jopa suotavia. Ei joka paikkaan tarvitse tenavia raahata mukana.

Tein jopa niin viime kesänä (kuopuksen ollessa noin 1v2kk), että lähdin viikoksi reissuun siskoni kanssa. Mies ja isovanhemmat (jotka hoitavat kaikki lapsia oikein mielellään) katsoivat sillä aikaa lasten perään eikä mitään ongelmia tai kieroon katsomisia ollut. Äitinäkin sain pitkästä aikaa rentoutua.

Pidän miehestäni ja lapsistamme, mutta pieni poikkeaminen arjen rutiineista tekee hyvää.

t: kotiäiti viidettä vuotta

"

Enpä ole ennen ajatellut itseäni mitenkään superäidiksi, mutta kuullessani tuttavaperheen toiminnasta en voi olla kuin lähinnä järkyttynyt. Itsekkyys on kyllä huipussaan, jos vanhemmat lähtee kahdeksi viikoksi Thaimaan lomalle ja 1-vuotias lapsi jätetään kotiin hoitoon. Juu, ymmärrän kyllä ettei 1-vuotiasta välttämättä raahata Thaimaahan, mutta kyllä kait muitakin vaihtoehtoja lomailuun on. Oma lapsi on viety puolen vuoden ikäisenä mukanamme Välimerelle ja parivuotiaasta eteenpäin on käyty kaukomailla koko perheen voimin. Onko tällainen toiminta hyvinkin yleistä? Ei voi muuta todeta kuin että nykyvanhemmilla on tosiaan vanhemmuus kateissa.

"

Vanhemmuus on pahasti kateissa, jos 1-vuotias lapsi (= vauva) annetaan 2 viikoksi mummolaan! On perheitä, joissa lapset kuskataan mummolaan hoitoon harva se viikonloppu. Nuoret ja terveet vanhemmat röhnöttävät kahdestaan kotona. Raihnaiset ja ikäloput isovanhemmat hoitavat lapsia 24/7. Lapset ovat pitkiä aikoja mummoloissa koulun kesä-, syys-, joulu- ja talvilomilla jne. Hävetkää!!!

Todellakin vihastuttaa ne äidit ja isät, jotka eivät ota vastuuta omista lapsistaan! Vaan tekevät isovanhemmista "äitejä" ja "isiä". Ei ole tervettä, että vanhemmat eivät vietä arkea, viikonloppuja ja lomiaan omien lastensa kanssa!

Oudolta tuntuu, jos isovanhemmat hoitavat lapsia enemmän kuin lapsen omat vanhemmat. Esimerkkinä kotiäidit, jotka ovat 24/7 kotona ja vievät lapsiaan viikottain yöhoitoon mummoille. Jopa pieniä vauvaikäisiä annetaan yökylään!

Toinen ihmetyksen aihe ovat työssäkäyvät vanhemmat. Lapset ovat raskaassa kokopäivähoidossa 5 päivänä viikossa. Edes viikonloppuna lapsi ei saa huilata omassa kotonaan, vanhempien kanssa. Viikonloppuisin lapset hoidatetaan mummoloissa. Mikä on syynä? Vanhempien laiskuus, uusavuttomuus, mukavuudenhalu, halu omistautua työlle ja harrastuksille, alkoholiongelmat???

on hiukan eri asioita. 2 viikkoa on ikuisuus oienelle.

Tiedän, mutta tarkoitin yleensäkin tätä nykymeininkiä. Halutaan tehdä pitkiä lomareissuja kahdestaan vaikka jo lapsi osana perhettä.

Ja oikeasti osa nykyäideistä tosiaan laittamassa aina sitä lasta hoitoon muutamiksikin tunneiksi kun ei mihinkään voi/halua mennä sen lapsen kanssa.

No en minäkään ota 2-vuotiasta mukaani shoppailemaan, jos vaan suinkin hoitaja järjestyy. Kun se on vaan niin paljon helpompaa ilman lasta. Mutten ikinä maailmassa jättäisi 2-vuotiasta 2 viikoksi hoitoon. Minusta näitä kahta asiaa ei tosiaankaan voi rinnastaa.

Ollaan suunniteltu mieheni kanssa viikon matkaa ensi syksyksi. Mietitään otetaanko tuolloin 1 1/2 vuotias poikamme mukaan.

Vaihtoehtona olisi jättää hänet siskolleni hoitoon. Hän on pojalle hyvin tuttu, voisi tulla myös kotiimme hoitamaan lasta. Poika ei ole koskaan ollut muutamaa tuntia kauempaa vieraan hoidossa.

Tuo kahdestaan matkalle lähtö oli jo melko pikälle suunniteltu, mutta ny näitä juttuja lukiessani tuli todella epävarma olo.

Oikeasti. Viikko on liian pitkä aika 1,5-vuotiaalle olla erossa vanhemmistaan vaikka kuinka olisi tutulla hoitajalla. Ottakaa lapsi mukaan.

Vuoroviikko systeemissä lapsi on erossa äidistä/isästään aina joka toisen viikon, Äiti/isä on töissä viikot toisella paikkakunnalla ja näkee silloin vain viikonloppuna lapsiaan, monessa työpaikassa vanhemmat joutuvat työnpuolesta matkustamaan pitkiäkin aikoja ulkomailla jne. Esimerkkejä on vaikka muille jakaa. Miksi edellä mainitut asiat ovat hyväksyttäviä, mutta ei se, että vanhemmat ottavat omaa aikaa joskus? Pitäisikö äideiltä ja isiltä kieltää erot ja työpaikat?

Eihän sitä voi tietää miten olivat tässä aloittajan tuttavaperheessä asiat, mutta kaikki ei ole vaan aina niin mustaa ja valkoista!

No ihan yhtä lailla se vanhempien ero ja vuoroviikkosysteemi traumatisoi lapsen, ellei vielä pahemmin kuin yksittäinen loma. Vaikkei sitä tällä palstalla ääneen saakaan sanoa.

tääkin on taas vähän kakspiippunen juttu.. oon ite ollu 2v ulkomailla, enkä muista siitä mitään, edes siitä kun 5v olin ulkomailla, en muista mitään. En yhtään mitään! ettei ne lapset siitä ainakaan mitään muistoja saa myöhemmälle elämälleen, toki tietty se etten minä muista, ei tarkoita sitä etteikö muu lapsi muistais :D Eli sen takia olen sitä mieltä ettei lapsia tartte ottaa niin pieninä mukaan, jos vanhemmat pystyvät oleen erossa 2vkoa lapsistaan. 2vkoa kyllä kuulostaa aika pitkältä ajalta :/ vko voisi olla inhimillisempi mielestäni, mutta en tuomitse niitä jotka jättävät lapsensa, vanhemmat tarvitsevat kahdenkeskistä aikaa ja mikäs siinä jos on hoitajat lapsille. Ja mitä enemmän ja pienemmestä lapset opettaa olemaan hoidossa, sitä helpompaa se on niin lapsille, vanhemmille kuin hoitajillekin :) on toki tuokin mielipide, että mitä sitten tehdään lapsia jos ne sysätään hoitoon kylmästi ku iskä ja äite lähtee lomalle, mielestäni jos hoitoon on mahdollisuus niin miksei? kyllä vanhemmilla pitää olla "omakin elämä". Lapset mielestäni elää vanhempien ehdoilla, tietenkin niin kauan kuin ne täyttää inhimilliset puitteet. mutta jokaisella on omat mielipiteensä :)

lomailla, me lomaillaan joka vuosi, mutta ei kyllä raaskita olla kuin vko pois ja lapset ei ole noin kamalan pieniä.

kaipailevat on ongelmissa ensimmäisenä muutenkin. Ehkä ei osata elää arkea? Haetaan koko ajan jotain ylimaallista kliimaksia parisuhteessa ja ne lomatkaan ei onnistu auttamaan siinä ongelmassa...

tääkin on taas vähän kakspiippunen juttu.. oon ite ollu 2v ulkomailla, enkä muista siitä mitään, edes siitä kun 5v olin ulkomailla, en muista mitään. En yhtään mitään! ettei ne lapset siitä ainakaan mitään muistoja saa myöhemmälle elämälleen, toki tietty se etten minä muista, ei tarkoita sitä etteikö muu lapsi muistais :D Eli sen takia olen sitä mieltä ettei lapsia tartte ottaa niin pieninä mukaan, jos vanhemmat pystyvät oleen erossa 2vkoa lapsistaan. 2vkoa kyllä kuulostaa aika pitkältä ajalta :/ vko voisi olla inhimillisempi mielestäni, mutta en tuomitse niitä jotka jättävät lapsensa, vanhemmat tarvitsevat kahdenkeskistä aikaa ja mikäs siinä jos on hoitajat lapsille. Ja mitä enemmän ja pienemmestä lapset opettaa olemaan hoidossa, sitä helpompaa se on niin lapsille, vanhemmille kuin hoitajillekin :) on toki tuokin mielipide, että mitä sitten tehdään lapsia jos ne sysätään hoitoon kylmästi ku iskä ja äite lähtee lomalle, mielestäni jos hoitoon on mahdollisuus niin miksei? kyllä vanhemmilla pitää olla "omakin elämä". Lapset mielestäni elää vanhempien ehdoilla, tietenkin niin kauan kuin ne täyttää inhimilliset puitteet. mutta jokaisella on omat mielipiteensä :)

ymmärrä, että kuinka huono se parisuhde on, jos se ei kestä ilman viikon vuosittaista lapsivapaata lomaa silloin kun lapset ovat pieniä? Eikö voisi ottaa vähän lyhyempiä reissuja, vaikka 3-4 päivää muutaman kerran vuodessa? Siis silloin kun lapset ovat alle kouluikäisiä? Tosin alle 3-vuotiasta en kyllä jättäisi kuin max. 2 peräkkäiseksi yöksi.

kahdeksi viikoksi ilman 5-vee lastani. Jos kaipaisin niin paljon omaa lomaa, ottaisin hoitajan mukaan. Maksaisi paljon, mutta ei olisi sydäntä jättää lasta kahdeksi viikoksi hoitoon siksi aikaa kun isä ja äiti lomailevat. Miksi lapsi ei nauttisi lomailusta Thaimaassa tai muualla?

Me oltiin just kaksi viikkoa Thaimaassa koko perheellä. Lapset 3v ja 1v. Oli ihana reissu, siellä oli niin helppoa olla lastenkin kanssa, etenkin kun mukana olivat vielä lasten mummi ja ukki!