Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kai me sitten erotaan
29.12.2009 |
Jep. Viime keväänä oli ahditusta ilmassa. Mies sanoi silloin että joko tulee muutos tai hän haluaa eron. Ongelmina lähinnä läheisyyden puutos, ja se ettei kumpikaan koe saavansa arvostusta. Mies työskentelee PALJON ja tienaa PALJON, minä olen pitänyt huolta kodista,muksuista ja arjesta...Mutta. Muutosta on ollut, hieman, syksyllä meni paremminkin, mutta ei kai me edelleenkään toisiamme arvosteta, tarpeeksi, eikä ainakaan olla samalla aaltopituudella.Tänään oli hirmuinen riita, mies häipyi, ja tuli äsken takaisin eikä mikään kuulemma enää kiinnosta. Ehkä se olisi parempikin erota. PLEASE kertokaa että tästä selviän eteenpäin ja parempaan???Joudun ainakin elintasosta luopumaan mutta se on kyllä pientä...
Kommentit (59)
Ei lapsia toinen niin vaan OTA. :)
Ja jos olette aviossa, niin puolet on sun.
Sanoo ukko mitä sanoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei lapsia toinen niin vaan OTA. :) Ja jos olette aviossa, niin puolet on sun. Sanoo ukko mitä sanoo.
Jos teillä avioehto, niin silloin ei mene 50/50.
Ei lapsia toinen niin vaan OTA. :)
Ja jos olette aviossa, niin puolet on sun.
Sanoo ukko mitä sanoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja monellako on? :D 9
Samapa se jos molemmat on köyhiä ku kirkon rotat, eikä ole ku lainat mitkä jakaa... :D
Ehkä se olisi parempikin erota. PLEASE kertokaa että tästä selviän eteenpäin ja parempaan???Joudun ainakin elintasosta luopumaan mutta se on kyllä pientä...
Toivottavasti kaikki selviää parhainpäin. Kuulostaa kyllä niiltä turhilta eroilta toi tilanne. Koska kaikki nyt vaan ei ole täydellistä niin erotaan. Teette kamalan virheen jos eroatte.
Eteenpäin.. Hyväksykää ensin se ettei sadut mitä parisuhteesta ja lapsiperhe-elämästä ole totta. Teidän täytyy keskittyä vaan omaan tarinaanne. Lakatkaa syyttämästä toisianne ja miettikää mitä itse voi tehdä asian eteen.
Tulevaisuus näyttää sille että miehes ottaa toisen kiltin pikkuvaimon, jatkaa työuraa, turhautuu ja aloittaa uuden kierroksen koska se vaan on niin helppoa ja onhan se jo kerran tehty. Sinä taas varmaan kaipaat sitä elintasoa jo pian eron jälkeen ja päädyt yksiin miehen kanssa joka kanssa tekee ja tienaa paljon, sama tilanne on taas edessä. Anteeksi.. Mun filosofia lähtee vaan siitä että jos PARIsuhteessa jotain tapahtuu niin se on molemmista kiinni. Jos niitä asioita vaan juoksee karkuun, ne tulee taas vastaan kun seuraavan suhteen alkuhuuma hellittää.
Mitä voit tehdä, on se että mieti uusiksi miehesi kanssa mitä te tavoittelette? Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti. Taloa ei tarvi maksaa viidessä vuodessa. Uraa on vaikea väkisin rakentaa, vaan se tapahtuu ajallaan jos olosuhteet on oikeat. Sinä teet tärkeää työtä, mutta et koe saavasi arvostusta? Niin, sitä se on. Kaikki tämä kuuluu lapsiperhearkeen. Miehesi kuluttaa paukut työntekoon, sinä perheeseen.
Paras keino saada arvostusta, on antaa sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kyllä siis minä käyn työssä myös ja maksan minkä pystyn (lasten hoidot, kaikki muksujen harrastukset ja vaatteet sekä 30% kuukausittaisista lainanlyhennyksistä). Ja ei, mä en missään nimessä syytä miestä yksin tästä tilanteesta. Yhtä lailla on syytä mussa. Mutta mies siis EI halua enää yrittää, mä haluaisin. Ja miehen päätä on vaikea kääntää, varsinkaan kun tällä hetkellä ei edes puhu mulle mitään.
Ja noi miehen puheet lasten ja talon ottamisista.Mies tietää varmasti kaikki keplottelu ja kepulikonstit (siis mustamaalattua mut huijariksi tai huonoksi äidiksi) ja tuohon yhtälöön sitten tuo hyvä juristi niin hieman pelottaa.
ap
parisuhde-neuvontaan/terapiaan...?
Meillä on ollut vähän samankaltainen tilanne vuosia sitten, (ei lapsia vielä silloin), kävimme seurakunnan parisuhde-neuvonnas, ensin yhdessä, sitten molemmat yksin ja sit vielä yhdessä. (ilmainen)
Naimisissa edelleen, ylä- ja alamäkien kanssa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
teillä ei ole avioehtoa, olette yhdessä hommanneet talon(?) eli et sinä lapsia menetä ja talostakin saat puolet. Ei tämä mikään amerikkalainen draama ole, vaikka miehen kaveri olisikin lakimies. Ota yhteyttä vaikka kunnan/kaupungin lakimieheen.
Jos sinulla on pienet tulot, niin palvelumaksu katsotaan tulojen mukaan.
Ainakin sitä kautta voit käydä selvittämässä tilanteesi erotilanteessa.
Se on myös totta, että puolet kuuluu sinulle. Sama se mitä olet tiennanut, mutta puolet kuuluu. Mies voi toki yrittää jos vaikka mitä, mutta pysy tiukkana ja et suostu mihinkään pieneen osaan. Jos nyt siis menee niin pitkälle, että olet samassa pöydässä miehen ja hänen lakimiehen kanssa, niin sinun ei tarvitse allekirjoittaa mitään heti vaan voit pyytää paperit itsellesi ja sovit palaavasi asiaan, kun olet ne luetuttanut omalla lakimiehelläsi. mithinkän paperiin et pistä nimeäsi, ennenkuin olet huolella tutustunut sen sisältöön.
Voit myös soittaa oman kunnan lastenvalvojalle ja kysyä neuvoa lasten suhteen. Siellä kyllä yritetään ensin kaikki, ettei oiekuteen edes tarvitse mennä. Ja jos nyt ero tulee, niin älä suostu mihinkään pieneen elatustukeen, jos mies tienaa hyvin. Elatustuen tarkoitus on taata, että lapsen elintaso säilyy suhteellisen samana. Toisaalta jos lapset jäisi isälle, niin olisi jopa mahdollista, ettei sinun tarvitse maksaa ollenkaan elatustukea, jos tulosi ovat huomattavasti pienemmät kuin isällä.
Onko minkä ikäisi lapsia?
Minä silti suosittelen myös pariterapiaa/parisuhdeleiriä. Toivon todella ettei teidän tarvitse erota.
Asiat kyllä selviää ja otata itse asioista nyt selvää, varmuuden vuoksi.
Voimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja rohkaisusta.Otan huomenna yhteyttä oikeusaputoimistoon. Ja lastenvalvojalle mikäli siellä on joku töissä ;)
Lapset ovat 5 ja 7.
Parisuhdeterapiassa käytiin kerran, ja toista kertaa en miestä sinne saanut.Huoh. Mies ei edelleenkään minulle mitään puhu joten en tiedä onko jo jotain toimenpiteitä tehnyt vaiko ei. Hän odottaa selvästi että pakkaan kimpsut ja lähden. Ja voinkin vanhemmilleni mennä. Mutta EN ilman lapsia...
Ja niin, talo on rakennutettu yhdessä ja laina on kummankin nimissä.
kuinka hän lapset saisi, jos sinä heidät hoidat? Ja jos hän tekee paljon töitä? Käytkö sinä töissä? Vai ovatko jo isompia ja voivat päättää itse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaan ota yhteys johonkuhun yksityiseen Asianajotoimistoon, jossa ollaan totuttu hoitamaan avioeroasioita, siihenkin saat oikeusapua. Ei todellakaan kannata ottaa mitään kunnallista oikeusavustajaa. Mutta kehoitan sinua valitsemaan hyvän juristin avuksesi. Eikä mistään lakiasiaintoimistosta, vaan Asianajotoimistosta.
Ihmettelen tätä siksi, kun minulla on sama tilanne...eli mies kokee, etten arvosta tarpeeksi.
Maksan osuuteni hankinnoista, en vaadi häneltä mitään kotona, saa kulkea vapaasti, harrastaa, rentoutua, omaa aikaa joka päivä, läheisyyttä antaisin, muttei hän ole kiinnostunut.
Kun erehdyin sanomaan, että minä haluaisin viettää hänen kanssaan enemmän aikaa, hän räjähti. En tiedä, miten arvostusta pitäisi osoittaa...ilmeisesti siten, että tukin turpani.
Olen siis opiskelija ja mies on töissä.
siis ei minusta teidän kannata erota. siis Yhdessä eläminen ei ole aina helppoa ja miehet ja naiset yleensä on erilaisia. Ehdotan sinulle että lainaa kirjastosta kirja Miehet ovat marsista ja naiset venuksesta(John Gray kirjottaja). Vaikka toiset ihmiset suhtautuu kirjaan huonosti niin oikeasti se on hyvä kirja ja muut siihen sarjaan kuuluvat ja siinä kirjassa oikeasti valaistaan miten eri tavalla miehet ja naiset ajattelee. Miehellä on tärkeää saada arvostusta ja huomiota tekemisilleen. Jos häntä ei arvosteta niin hän lopettaa tekemisen. Nainen tuntee kuuntelua ja tunnetta että hänen tunteitaan arvostetaan. No vaikee selittää mutta kirja kannattaa lukea ja kokeilla siinä neuvottavia ohjeita.Panosta suhteeseen ja halua pelastaa se. Lapset tarvitsevat myös ehjän perheen.
ja jos mies ei suostu edes puhumaan, niin mitäs teet? Mutta ap, se on sinunkin kotisi, joten pysyt siellä, lähtekööt mies, jos niin haluaa, muutenhan tuo voi väittää, että olet jättänyt lapset.
En lähde en. Puhuin miehen äidin kanssa (olemme hyviä ystäviä) ja tuo sai minut hieman rauhoittumaan. Ja siis en tiedä onko mies mitään toimenpiteitä tehnyt (eli ottanut yhteyttä asianajajaan). Itse aion varmuuden vuoksi (siis ihan neuvojenkin vuoksi) ottaa yhteyttä huomenna, lähinnä sen takia että tiedän faktat missä mennään. Mies on pelottava siinä että tietää PALJON lakiasioista, talousasioista sun muista mitkä onkin meillä hoitanut, minulle nuo ovat ihan vieraita.
Ja siis OLEN samaa mieltä kuin moni ketjuun kirjoittanut että EI ei missään nimessä kannattaisi erota. Meillä arki on sujunut hyvin, meillä on samat arvot, rakastetaan toisiamme. Riidellä EMME osaa ja se tässä onkin varmaan suurin ongelma, riidat jäävät aina kesken ja ilmaan, niinkuin tämäkin nyt kun tuo mies ei puhu. Mutta tällainen ei ole ukko kyllä ennen ollut koskaan, katsoo minuun päin vain vahingossa ja muuttaa ilmeensä vihaiseksi heti jos huomaa minun katsovan takaisin. Surullista :( Lapset eivät ole mitään huomanneet, on tässä touhuiltu sen verran, mutta jos ilmapiiri jatkuu niin nopeastihan nuo hoksaavat.
Ap
Kun täällä varmaan on avioeroja kokeneita henkilöitä niin jos jollain on suositella pk-seudulta hyvää juristia niin vinkkejä otetaan vastaan.
Alue: Aihe vapaa
Ihan turha. Oon samaa mieltä. Ja olinkin keväällä sitä mieltä ettei ero ole mikään vaihtoehto.Mutta nyt. Olen yrittänyt ja mies on yrittänyt mutta ilmeisesti sitten malja ylittyi.Ja nyt mies käyttäytyy niin sikamaisesti että ylittyy mullakin. Hän pitää talon, hän saa lapset. Kaverin vaimo on avierojuristi, lienee ottanut jo tähän yhteyttä, minulle ei puhu. MITÄ mä teen :( Onko jotain kriisi / lakimiespuhelinta mistä saisi neuvoja???
ap