Lasten kaveruuden ikävä loppu:(
Alakouluikäinen poikani oli kaveri pari vuotta vanhemman pojan kanssa, joka asuu muutaman talon päässä meiltä. Yhtäkkiä, ilman mitään riitoja tai erityistä syytä tämä poika ei enää hae poikaani koskaan ulos. Eikä lähde ulos jos hän hakee. Ikävintä siinä on se että tämä poika käy jatkuvasti leikkimässä meidän viereisessä talossa asuvan tytön kanssa.
Eli poikani näkee heidät yhdessä menevän ja tulevan lähes joka päivä. Tämä naapurin tyttö on takavuosina kiusannut paljon poikaamme, eikä poikani ole siksi tämän tytön kanssa väleissä.
Poikani silloin tällöin hakee tätä (nyt kai jo entistä) kaveriaan ulos, vie joulukorttia jne. Mitään vastausta ei sieltäpäin tule. Kohtelee kuin tyhjää ilmaa.
Mitähän tässä on tapahtunut? Voiko kiinnostus loppua noin vain yks kaks?
Tosi surku pojalleni nähdä heitä tuossa joka päivä. Mutta elämä on. Ja entinen kaveri on.
Kommentit (21)
Meilläkin pojalla yhtä ikätoveriaan kohtaan, nolotti perua synttäreille tulokin, kun ei lasta kiinnostanut lähteä.
Vanhemmalla kaverilla voi kiinnostus lopahtaa ihan vaan senkin takia. Onko tuo tyttö vanhempi kuin poikasi? Nyt ei muuta kun uutta kaveria etsimään. Kyllä lapsilla noita käy, meilläkin ihan vasta. Uudet kaverit korvaa tilanteen.
Niin on kyllä tämä poikakin. Oma lapseni sen sijaan ei ole lapsellinen hömppääjä ollenkaan. Pelailee ja leikkii kyllä, mutta rauhallisemmin. Ei möyri päällään lumihangessa eikä kieriskele pitkin mäenrinteitä niinkuin tämä ex-kaverinsa ja naapurin tyttö. Onkohan liian "aikuismainen" ikäiseensä seuraan?
ap.
Koulussa lapsellani on seuraa, mutta kotipuolesta ei ole oikein löytänyt. Koska on rauhallisempi poika, ei löydä niin helposti uutta kuin villimmät ikäisensä.
ap.
Vanhemmalla kaverilla voi kiinnostus lopahtaa ihan vaan senkin takia. Onko tuo tyttö vanhempi kuin poikasi? Nyt ei muuta kun uutta kaveria etsimään. Kyllä lapsilla noita käy, meilläkin ihan vasta. Uudet kaverit korvaa tilanteen.
Kotileikkejä, presidentinkutsuja ym.? Mä olen luullut että ei.
Tosin leikit on yleensä ns. poikien leikkejä, tai sit rakentelevat legoilla, pelaavat pelikonsolilla tms. Molempien pikkusiskot leikkivät sitten omia juttujaan.
Ja kun kavereita on lähistöllä paljon, molemmat leikkivät useimmiten "omien" kavereidensa kanssa, mutta myös yhteiset leikit sujuvat hyvin.
Lisäksi tuo naapurin poika leikkii välillä myös meidän 3v:n kanssa poikien juttuja :)
i]Kotileikkejä, presidentinkutsuja ym.? Mä olen luullut että ei.
[/quote]
Eli oletko kysynyt siltä toiselta pojalta tai hänen vanhemmiltaan, onko pojilla ollut jotain kahnausta? Kaikkea ei välttämättä sinulle kerrotakaan, mutta itse ainakin nätisti kysyisin.
Voihan se kiinnostuskin lopahtaa ja lapsilla on halu vaihdella tekemistä.
tämä kaveri on aina se joka määrää mitä tehdään. Ettei toisen mielipiteitä oikein kuuntele vaan ikäänkuin vanhemman oikeudella jyrää omat päätökset läpi. Varsinaista riitaa ei ole ollut, mutta erimielisyyttä tekemisistä. Kiinnostuksen kohteet kun on vähän idästä ja lännestä.
ap.
Eli oletko kysynyt siltä toiselta pojalta tai hänen vanhemmiltaan, onko pojilla ollut jotain kahnausta? Kaikkea ei välttämättä sinulle kerrotakaan, mutta itse ainakin nätisti kysyisin.
Voihan se kiinnostuskin lopahtaa ja lapsilla on halu vaihdella tekemistä.
etta kaverit vaihtui ilman sen suurempaa syyta.
etta kaverit vaihtui ilman sen suurempaa syyta.
sama juttu,mun pojat 7v ja toinen11v naapurissa saman ikäiset,aina ennen saaneet leikkiä ja myös yöpyneet mellä ja toisinpäin,nyt totaallisen poikki leikit.Naapurin nuorin pelkää minua ja kieletty leikkimästä mun poikani kanssa,vanhemmat pojat keinot keksivät kun tapaavat toisiaan salaa metsässä...vituttaa koko tilanne äärimmäisen paljon.
sama juttu,mun pojat 7v ja toinen11v naapurissa saman ikäiset,aina ennen saaneet leikkiä ja myös yöpyneet mellä ja toisinpäin,nyt totaallisen poikki leikit.Naapurin nuorin pelkää minua ja kieletty leikkimästä mun poikani kanssa,vanhemmat pojat keinot keksivät kun tapaavat toisiaan salaa metsässä...vituttaa koko tilanne äärimmäisen paljon.
Vanhemmat juttelevat ihan normaalin oloisesti jos sattuvat kohdalle.
t. ap
Naapurin samanikäisen tytön kanssa. Välit oli poikki tämän tästä. Riitelivät lapseni kanssa jatkuvasti, tyttö vain tuli meillepäin vaikka alkoi heti tultuaan haastamaan riitaa. Eli mistään kaveruudesta ei voinut alun alkaenkaan puhua. Meidän lapset ei koskaan menneet sinne. Nyt ei olla pariin vuoteen enää oltu tekemisissä ja hyvä näin. Ei tule mielipahaa eikä jatkuvaa kärhämää puolin eikä toisin, kun lapset etsivät itselleen muuta seuraa.
sama juttu,mun pojat 7v ja toinen11v naapurissa saman ikäiset,aina ennen saaneet leikkiä ja myös yöpyneet mellä ja toisinpäin,nyt totaallisen poikki leikit.Naapurin nuorin pelkää minua ja kieletty leikkimästä mun poikani kanssa,vanhemmat pojat keinot keksivät kun tapaavat toisiaan salaa metsässä...vituttaa koko tilanne äärimmäisen paljon.
Niin on kyllä tämä poikakin. Oma lapseni sen sijaan ei ole lapsellinen hömppääjä ollenkaan. Pelailee ja leikkii kyllä, mutta rauhallisemmin. Ei möyri päällään lumihangessa eikä kieriskele pitkin mäenrinteitä niinkuin tämä ex-kaverinsa ja naapurin tyttö. Onkohan liian "aikuismainen" ikäiseensä seuraan? ap.
Tästä viestistäsi sai sen kuvan ettei pojilla ole mitään yhteistä, joten ymmärrettävää että ystävyys on tyrehtynyt. Ei siihen sen kummempaa syytä tarvita.
Jos itse et arvosta tuota poikaa, hänellä on lapselliset leikit ja tuppaa määräilemään, niin etkö ole vaan onnellinen ettei ole enää poikasi kanssa?
Kannattaa sitten varmaan kannustaa poikaasi etsimään enemmän oman henkistään "aikuismaisempaa" seuraa.
Mielestäni väleissä voi olla vaikkei bestis olisikaan. Mutta ehkä se on vain aikuisen näkökulma tähän asiaan. Lapset on joko tai
t. ap
Tästä viestistäsi sai sen kuvan ettei pojilla ole mitään yhteistä, joten ymmärrettävää että ystävyys on tyrehtynyt. Ei siihen sen kummempaa syytä tarvita.
Jos itse et arvosta tuota poikaa, hänellä on lapselliset leikit ja tuppaa määräilemään, niin etkö ole vaan onnellinen ettei ole enää poikasi kanssa?
Kannattaa sitten varmaan kannustaa poikaasi etsimään enemmän oman henkistään "aikuismaisempaa" seuraa.
tämän kiusaajatytön vaikutuksesta. Mulla kävi juuri noin ala-asteella: kiusaaja vei kaverit. Mitä jos kysyisit, miten asiat sujuvat koulussa?
lapsilla nuo kaveruudet saattavat olla ihan kausittaisia. Keksitään jonkun kanssa joku kiva peli tai leikki niin sitten sitä innostutaan pelaamaan jatkuvasti. Ja kohta taas tulee joku uusia juttu toisen kaverin kanssa. Ehkäpä poikasi kaverilla on oppimistä sosiaalisissa taidoissa, mutta ei se mielestäni ole syy (kuten joidenkin vastaajien mukaan) olla olematta tämän kaveri
Näin lapset toimivat, eivät ole mitenkään uskollisia.
Äidille tulee paha paha mieli, kun omaa lasta loukataan.
Meillä taas niin päin, että äidit tuhonneet ystävyys suhteet, kun pojallani ollut tyttöjä kavereina. Muistan vieläkin sen päivän, kun lapseni itki vuolaasti ja hakkasi minua, kun ei pystynyt keskustelemaan asiasta.
Teki mieli itsekkin itkeä täysillä, kun poikaan sattui niin kovasti.
Ei niitä kavereita lapsilla ole niin montaa, että niitä olisi varaa menettää.
Poikani menetti juuri ystäväm, mutta puhuin hänelle siitä etukäteen, koska asia oli ennustettavissa, kun naapurin poika oli poikaani 5v. vanhempi. Tämän poika hyväksyi paremmin, vaikka kaveri olikin hänelle tärkeä. Heillä ikäero oli 5v.
Leikkii tytön kanssa mieluiten vai? Omituista. TOssa iässä se poikaseura yleensä vetää pitemmän korren.