Lasten kaveruuden ikävä loppu:(
Alakouluikäinen poikani oli kaveri pari vuotta vanhemman pojan kanssa, joka asuu muutaman talon päässä meiltä. Yhtäkkiä, ilman mitään riitoja tai erityistä syytä tämä poika ei enää hae poikaani koskaan ulos. Eikä lähde ulos jos hän hakee. Ikävintä siinä on se että tämä poika käy jatkuvasti leikkimässä meidän viereisessä talossa asuvan tytön kanssa.
Eli poikani näkee heidät yhdessä menevän ja tulevan lähes joka päivä. Tämä naapurin tyttö on takavuosina kiusannut paljon poikaamme, eikä poikani ole siksi tämän tytön kanssa väleissä.
Poikani silloin tällöin hakee tätä (nyt kai jo entistä) kaveriaan ulos, vie joulukorttia jne. Mitään vastausta ei sieltäpäin tule. Kohtelee kuin tyhjää ilmaa.
Mitähän tässä on tapahtunut? Voiko kiinnostus loppua noin vain yks kaks?
Tosi surku pojalleni nähdä heitä tuossa joka päivä. Mutta elämä on. Ja entinen kaveri on.
hippaa, piilosta, juoksuleikkeja, rakentelua, fillarointia, kiipeilya ja konsolipeleja...