Lue keskustelun säännöt.
Tsunamiorvon tarina IS:ssa
23.12.2009 |
Selasin lehteä äsken pitkässä ruokakauppajonossa, mutta piti lopettaa jutun lukeminen kesken, kun kyyneleet nousivat silmiin.
Miltä omasta lapsestani tuntuisi jäädä yksin, miltä minusta tuntuisi menettää lapsi. Ja miten hienosti tuo artikkelin tyttö on pärjännyt ja miten kauniisti puhuu perheestään, suvustaan ja asioistaan.
Muistellaan jouluna niitä jotka eivät enää ole kanssamme ja nautitaan läheistemme seurasta.
Rauhallista joulua kaikille!
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ollaan koluttu aiemmin siellä kaikki ne paikat johon tsunami iski ja millään en pystyisi enää sinne matkustamaan kun olen pari dokumenttia tsunamista nähnyt.
Niin ihania lapsia ja perheitä siellä meni ettei voi unohtaa...