Olen niin väsynyt että itkettää.

Muistan erään samanlaisen joulun. Joulun jälkeen sitten tulikin romahdus ja olin saikulla tosi pitkään.

Pidä itsestäsi huoli ja yritä opetella sitä tervettä itsekkyyttä. Olet tärkeä itsellesi ja lapsillesi.

Onneks joulu on vain kerran vuodessa!!



Yritä perillä sitten levätä ja antaa muiden passata :) Hyvä joulua!

pääsetkö valmiiseen joulupöytään siellä?



tee lista mitä pitää ottaa mukaan ja sitten vaan pakkaat ja pystyykö lapset/mies pakkaamaan osan?



lepäilet autossa (vai ajatko itse?) ja nautit vaikka ihan pienistä asioista, kynttilöistä jne. ja koetat työntää työasiat taka-alalle.



mä aattelen joskus kun harmittaa ja oikein on rankkaa, et miten mä voisin olla avuksi jolleki toiselle...

mutta olen vielä ihan silkasta tyhmyydestä/liiasta kiltteydestä kutsunut 10 jouluvierasta passattavaksi.



Jospa saisin ensi yönä kunnolla nukuttua niin ehkä kyllä se siitä.

Jos sinun "täytyy" viettää joulu ihmisten kanssa, jotka eivät ymmärrä - vaikka suoraan sanomalla -, että jonain vuonna olet lopenväsynyt ja haluaisit olla vain itsekseni/perheen kesken, niin miten läheisiä ja tärkeitä ihmisiä he sitten oikein edes ovat? Ja tarviiko sitten sellaisten (ei niin kovin läheisten tai sinusta, sinun tarpeistasi ja jaksamisestasi välinpitämättömien) ihmisten kanssa sitten jouluaan viettää? Miksi pitäisi?



Minusta tuntuu, että sinua, ap, vaivaa nyt jonkinsortin "kiltin tytön syndrooma". Eikös sinulla sekä ole oikeus että velvollisuus itseäsi (ja oikeita läheisiäsi!!!) kohtaan pitää huoli jaksamisestasi, hyvinvoinnistasi ja elämänmyönteisyydestäsi? Eikös sinun kannattaisi ja siis myös pitäisi viettää lomasi perheesi kanssa mahdollisimman stressittömästi ja nauttien?

Miksi Joulunkin on oltava joillekkin suorittamista...?

Puolen tunnin torkutkin auttavat taas jaksamaan. Tai osta matkalla itsellesi hömppäromaani ja levyllinen lempisuklaata, tuuppaa ipanat perillä telkkarin eteen ja vetäydy hetkeksi lueskelemaan tohvelit jalassa.



Levollista joulua sinulle ja perheellesi!

Itselleni joulu on vuoden tärkeintä aikaa ja juuri siksi teen rakkaideni kanssa vain ja ainostaan sitä mitä haluamme eniten, mitä ei rauhassa voi koko vuonna tehdä. Se voi vaikkapa olla ihan EI MITÄÄN. Teemme ne siivoukset ja koristukset mistä nautimme, emme sen enempää. Emme kierrä sukua eikä tule vieraita. Vanhemmat käyvät kahvilla. Ostamme herkkuja joita on koko vuoden tehnyt mieli. Asetumme muutaman päivän rauhaan ja rakkauteen, nautimme levosta, joka hetkestä, saunomme koivun tuoksussa, ihan kaikkea mitä mieli tekee, vuoden ainut mahdollisuus sellaiseen rauhaan. Päätetty ihan itse ja yhteistuumin. Muuta en jaksaisi, en voisi noin kivaa juhlaa pilata stressillä ja pakkoteoilla.



Mutta YMMÄRRÄN kyllä, kaikki eivät ilmeisesti voi vaikuttaa jouluunsa ja elämäänsä loukkaamatta muita, tottakai pitää ottaa muut huomioon. Saan todella ahdistusta jo aistimalla ympäriltä kuinka tuskallista joulu monelle on.



Kestä tämä joulu ja sinulla on vuosi aikaa rakentaa sinulle ja tietysti myös muut huomioonottaen, kompromissien kera, juuri sellainen joulun aika kuin haluat.

elämäni on suorittamista, joulu ei ole poikkeus tässäkään.



Voimia ap sinulle!

tuosta suorittamisesta ja sanoa joskus EI terävästi. AP voisi nyt harjoitella sitä ensi vuoden. Ensi jouluna sanot jämäkästi, että vietätä rauhaisan kotijoulun ja sillä selvä. Ei ole sinun onglemasi jos joku siitä loukkaantuu. Ainakaan omilta lapsiltasi se ei ole pois, ja se on tärkeintä.

Huomaapas sitten, että otat TÄYSIN RENNOSTI lapsuudenkodissasi. Isovanhemmat hoitavat lapset, itse menet sohvannurkkaan lukemaan naistenlehtiä ja romaaneita. Annat äitisi paapoa sinua, se tekee hyvää :-)

ensi vuonna jos samanlainen tilanne on edessä, mieti tarkkaan, onko niin vakavaa jos joku "loukkaantuu", tai siis meneekö se oman hyvinvointisi edelle? Ja mikäli kuitenkin päätät sitten lähteä niin tee se sitten hyvillä mielin.

väsynyt, kuka sen tietää. Onko sekään oikein, että ap (vaikka onkin väsynyt) antaisi sitten äitinsä paapoa täysin palkein itseään ja perhettään. Parempi olisi sanoa joksu EI niin lopputulos voisi olla monelle ihmiselle huojentava. Niin rasittuneelle ap:lle kuin vaikkapa hänen äidilleen, joka ehkä velvollisuudestaan kutsuu koko suvun kestitettäväkseen.

vietäpä ensi joulu kotona stressaamatta. nyt on varmaan liian myöhäistä perus ilman, että pilaisi muiden joulua.



Mutta tälle edelliselle joka kertoi kutsuneensa 10 vierasta silkasta tyhmyydestä /liiasta kiltteydestä... Niin käskikö sua joku pyytämään? Vai väen vängälläkö itse teet ja vaadit että muutkin tulee? Sitten kuitenkin marttyyrimaisesti ihmettelet, kun itse joudut tekemään kaiken? Onkohan sinun joulupöydässäsi joku AP:n kaltainen, joka ei uskaltanut jättää tulematta?



Tää meni varmaan ihan ohi, eikä näin kohdallasi ole. Mua on vaan täällä ihmetyttänyt nää vaatijat. Muun muassa se pitkä ketju siitä 18-vuotiaasta tytöstä, jonka äidin - ja monen palstalaisen - mielestä olisi pitänyt tulla kotiin. Ja mietittiin vielä että pitäisikö tämä tyttö pakottaa kotiin, olemaan erossa poikaystävästään, sillä "voivathan he leikkiä sitten yhdessä vietettyään illan molemmat kunniallisesti perheidensä luona".



Miettikää nyt oikeesti tätä joulua. Se on aikaa, jolloin kuuluu ajatella läheisiä. Mutta ne läheiset on meille kaikille eri asia. Toisille se on pieni piiri, toisille iso. Toiset haluaa olla itekseen aaton ja tavata sukulaisia muina pyhinä.



Tässähän se dilemma onkin. Kuka on itsekäs? Se joka vaatii muita joulunviettoon vai se joka vaatii saada olla yksin?

Muistan eräänkin joulun kun yksi lapsista sairastui puolimatkassa autossa oksennustautiin. Keli oli karmea, lunta tuiskutti niin ettei eteen nähnyt ja auto haisi hirveälle. Oksennusta oli penkeillä ja minun vaatteillani, joka paikassa. Oltiin matkustettu jo 400 km autolla, takaisinkaan ei voinut kääntyä. Sen jälkeen päätin, että tämä oli viimeinen kerta kun vietetään joulua anoppilassa. Tulkoon meille.

Ei kai kukaan oikeasti pakota pitämään joulua? Meillä ainakin arki jatkuu kuten ennekin. Ollaan liian väsyneitä järjestämään joulua. Saarioisen joululaatikot pöytään, lahjat muksuille ja itse sohvalle lepäämään. Kolmet vieraat meille kotiin, mutta itse ei kyllä mihinkään lähdetä.

Jos sinun "täytyy" viettää joulu ihmisten kanssa, jotka eivät ymmärrä - vaikka suoraan sanomalla -, että jonain vuonna olet lopenväsynyt ja haluaisit olla vain itsekseni/perheen kesken, niin miten läheisiä ja tärkeitä ihmisiä he sitten oikein edes ovat? Ja tarviiko sitten sellaisten (ei niin kovin läheisten tai sinusta, sinun tarpeistasi ja jaksamisestasi välinpitämättömien) ihmisten kanssa sitten jouluaan viettää? Miksi pitäisi? Minusta tuntuu, että sinua, ap, vaivaa nyt jonkinsortin "kiltin tytön syndrooma". Eikös sinulla sekä ole oikeus että velvollisuus itseäsi (ja oikeita läheisiäsi!!!) kohtaan pitää huoli jaksamisestasi, hyvinvoinnistasi ja elämänmyönteisyydestäsi? Eikös sinun kannattaisi ja siis myös pitäisi viettää lomasi perheesi kanssa mahdollisimman stressittömästi ja nauttien?

Ovat toki läheisiä vaikka kaukana asuvatkin. Ei voida nyt enää perua lähtöä vaikka huomiseksi on kyllä luvattu kamalaa ajokeliäkin. Ilmoitin kyllä jo tällä viikolla, että ensi vuonna olemme joulun kotona, meille saa kyllä tulla, mutta me emme lähde minnekään.

Kyllä, olen kiltti tyttö, en saa sanottua mielipiteitäni.

Yritetään nyt päästä hengissä perille ja nauttia joulusta, ihan mukava siitä varmaan tulee, mutta nyt on todella väsynyt olo.

ap.