Lue keskustelun säännöt.
Suuri arvoristiriita miehen kanssa...
22.12.2009 |
Mies ei arvosta ammattiani. Itse pidän työtäni yhteiskunnallisesti hyvin merkittävänä, etenkin näinä aikoina, kun Suomi pursuaa erityistä tukea tarvitsevia lapsia (olen lastenhoitaja). Olen hyvä ja arvostettu työssäni.
Jokin aika sitten hairahduin aloittamaan yliopisto-opinnot ja nyt on kandi valmis. Mutta pohdiskelin itseäni ja totesin, että olen onnellisempi nykyisessä työssäni, jossa näen paljon mieltä.
Miehestä olen petturi ja lasken hänen "sosiaalista statustaan", tahtoisi minun tekevän sen maisterin loppuun ja menevän johonkin "arvokkaampaan" työhön papereita ja sanoja pyörittelemään. Minulta kuulemma puuttuu kunnianhimoa. Ja häntä hävettää.
Rahallisesti tutkinto ja työpaikan vaihto ei juuri auttaisi, koska opiskelen humanistista alaa ja naisvaltaisten alojen korkeakoulutettujen humanistien palkat (esim. kirjastoissa jne) ovat aivan samaa tasoa kuin kymmenen vuotta lastenhoitajana toimineen ammattihenkilönkin...
Olen kauhean surullinen nyt.
Kommentit (45)
maisterit pääsisi mielekkäisiin töihin. =D Minulla vain tilanne on tämä, että todelliset vaihtoehdot mistä töitä löytyisi ovat virkamiehen hommia (kunnalla), tiedottajan jne. hommia tai kustannusalaa... mitkä ovat ihan tärkeitä töitä, ei siinä mitään, mutta henk. koht. koen lastenhoitajan työn yhteiskunnallisesti merkittävämpänä ja antoisampana... pienten ihmisten tukeminen, läsnäolo ja kasvattaminen ja bonuksena naisten työssäkäynnin mahdollistaminen ja tasa-arvon edistäminen... mikä olisi tärkeämpää? =) Ja mietin kyllä itsekin nyt miksi suostun tähän... ap
Kun kerran arvioit, että tiedottajan pesti olisi lähinnä sopiva. Voisithan opettaa viestintää. Suomi on täynnä medianomi yms. koulutusta antavia ammattikorkeakouluja. Vaatii toki lisäkoulutusta ja työkokemusta. Tai voisit yrittää toimittajaksi. Kilpailu on tosin kovaa, sen verran nyt on ammattilaisia työttömänä. Ei ole se takuulla tylsää työtä... (olen itse ollut toimittajana jo 20 vuotta). Sinänsä se tietysti on aina arvostusasia, minkä kokee mielekkäänä. En voi silti olla aiempien kommentoijien tavoin ihmettelemättä, että jos et arvosta noita hommia, miksi käytit pitkään aikaa "turhaan"?
Tämä on vain tällainen pikkuhiljaa hautunut ajatus. Taidan olla jo liian vanha ja väsynyt toimittajaksi, jokin sisällöntuottaja minusta toki voisi tulla, mutta se työn mielekkyys ja sisältö... lisäksi vapaat viikonloput ja selkeät työajat ovat pienten lasten äitinä aika iso plussa. =) Voin toki kuvitella tekeväni muitakin töitä kuin vain lastenhoitajan hommia, pointtini kuitenkin tässä avauksessa oli tuo iso arvoristiriita. Miksi työni on mukamas arvotonta ja noloa? ap
siis muiden kuin miehesi mielestä.
Kyllä sinä muuten jatkuvasti - tuossakin - osoitat, että et arvosta alaasi. Puhut, miten esim. sisällöntuottajan hommissa ei ole mielekkyyttä ja sisältöä sinulle tarpeeksi. Edelleen: miksi sitten aloit opiskella alaa.
Kyllä tuo ammattisi mollaaminen mieheltäsi on muuten selkeää halveksuntaa koko persoonaasi kohtaan. Kritisoi myös ulkonäköäsi.
Ja itse on rivi-inssi!
Miehelläsi on tarve kokea olevansa parempi kuin sinä ja etsiä sinusta vikoja. SE on tässä nyt se ongelma, ei ammattisi arvostus sinänsä.
Jos menisit "koulutusta vastaaviin hommiin" (mitä ne nyt sitten pelkällä kandin välitutkinnolla olisivatkin), miehesi etsisi jonkin toisen kritisoinnin aiheen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsehän sitä työtä teet ja omaa eläämääsi elät, vaikka myös perheen. Töitä 8 h/päivä, ja sitä, mitä mies määrää, miksi ihmeessä? Mikä takaa sinulle hyvät tulot, vaikka vaihtaisit ammattia?
Ja kysymys tuloistahan ei ole yksilöllinen vaan myös yhteiskunnallinen. Naiset kun tienaavat keskimäärin vähemmän.
mielestäni paras työ on sellainen jonka tekemisestä oikeasti nauttii, vaikka palkka olisikin pienehkö. Sen verran tietysti täytyy tulla että toimeen tulee, mutta itse olen ainakin antanut muista menoista periksi ja tehnyt työtä jolla on tarkoitus sekä itselle että muille. Olen hoitoalalla myös. Työ n niin paljon muutakin kuin pelkkää rahan ansaitsemista ja jos ei joku muu sitä ymmärrä eikä osaa arvostaa, niin kannattaako pidemmän päälle moista naamaa katsella.. Tulee varmasti vielä muistakin asioista samanlaista palautetta.
Kyllä tuo ammattisi mollaaminen mieheltäsi on muuten selkeää halveksuntaa koko persoonaasi kohtaan. Kritisoi myös ulkonäköäsi. Ja itse on rivi-inssi! Miehelläsi on tarve kokea olevansa parempi kuin sinä ja etsiä sinusta vikoja. SE on tässä nyt se ongelma, ei ammattisi arvostus sinänsä. Jos menisit "koulutusta vastaaviin hommiin" (mitä ne nyt sitten pelkällä kandin välitutkinnolla olisivatkin), miehesi etsisi jonkin toisen kritisoinnin aiheen.
Ei siinä miehen asenteessa ole ensisijaisesti kyse ap:n ammatista. Mies on vaan tyytymätön elämäänsä ja vaimoonsa ja projisoi sen tämän ulkonäköön ja ammattiin ja palkkaan.
Oikeasti mies etsisi vaan uuden vittuilun aiheen, jos ap menisi toisiin töihin.
Lisäksi toi on vallankäyttöä. Mies haluaa määrätä vaimon elämästä.
Itsehän sitä työtä teet ja omaa eläämääsi elät, vaikka myös perheen. Töitä 8 h/päivä, ja sitä, mitä mies määrää, miksi ihmeessä? Mikä takaa sinulle hyvät tulot, vaikka vaihtaisit ammattia?
Ja kysymys tuloistahan ei ole yksilöllinen vaan myös yhteiskunnallinen. Naiset kun tienaavat keskimäärin vähemmän.
Ei mies minua määrääkään, olen aina pitänyt pääni. Ja sekös tässä häntä korpeaakin.
Ja tuskinpa löydän filosofian maisterin papereilla heti duunia jonka lähtöpalkka on neljä tonnia.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin melkeinpä väittäisin että tuo liitto tulee päätymään eroon. Toivottavasti ainakin, ap:n vuoksi.
Miehellä on todnenäköisesti joku toinen nainen tai ainakin ihastus, johon hän ap:ta vertaa. Siksi kommentit jopa ulkonäöstä, mikä on jo aika pöyristyttävää.
Mitä taas tuohon ammatilliseen arvostukseen tulee, niin joku ahdistus ap:n miehellä on siitäkin, että hän tienaa enemmän kuin vaimo ja kokee, että vaimo elää siivellä. Vaatii jopa kompensoimaan pienempää palkkaa suuremmalla työpanoksella kotona - tuo liitelee jo niin korkealla ja kovaa, että en voi kuin sääliä ap:tä.
Melkeinpä neuvoisin ap:tä miettimään, että kannattaako tuossa liitossa ylipäätään elää ja olla?
Itsehän sitä työtä teet ja omaa eläämääsi elät, vaikka myös perheen. Töitä 8 h/päivä, ja sitä, mitä mies määrää, miksi ihmeessä? Mikä takaa sinulle hyvät tulot, vaikka vaihtaisit ammattia? Ja kysymys tuloistahan ei ole yksilöllinen vaan myös yhteiskunnallinen. Naiset kun tienaavat keskimäärin vähemmän.
Ei mies minua määrääkään, olen aina pitänyt pääni. Ja sekös tässä häntä korpeaakin. Ja tuskinpa löydän filosofian maisterin papereilla heti duunia jonka lähtöpalkka on neljä tonnia. ap
Ei se lastenhoitaja saa missään oloissa edes kahta tonnia kuussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos mieheni olisi vain duunari. Jotenkin WT-meininkiä.
että en todellakaan häpeä duunarimiestäni, vaan olen ylpeä hänen ammattitaidostaan juuri siinä työssä. WT-meininkiä mun mielestä on se, että on niin yksinkertainen, että arvottaa ihmisiä koulutuksen tai ammatin mukaan!
Jonka verran hän tahtoisi minun siis tienaavan, että menee "kupit tasan".
Ja lastenhoitajan LÄHTÖPALKKA on 1880e/kk, kullä kahden tonnin yli yltää ihan helposti henk. koht. kannustinlisillä, ylityökorvauksilla ja ikälisillä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jonka verran hän tahtoisi minun siis tienaavan, että menee "kupit tasan". Ja lastenhoitajan LÄHTÖPALKKA on 1880e/kk, kullä kahden tonnin yli yltää ihan helposti henk. koht. kannustinlisillä, ylityökorvauksilla ja ikälisillä. ap
15 vuoden työkokemuksella voipi saada 1800-1900 euroa.
Missä siis saa tuollaista palkkaa?
Keski-iän kriisissä ihminen tajuaa että joskus ihan oikeasti kuolee ja ne jutu mitä aikoo tehdä on tehtävä aika pian. Mies voi nyt siis ehkä miettiä onko tämä kaikki sitä mitä on joskus halunnut ja jos näin ei ole niin alkaa kiukutella. Jotenkin siis ymmärrän miestäsi, tuo kiriisihän meitä kaikkia jossain vaiheessa odottaa. Mutta hänen pitäisi osata kasvaa asian yli ja tajuta ettei elmässä tarvita kaikkea mikä mahdollista olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1880e/kk. Taitaa olla vielä pari euroa päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että miksi ihmeessä haluaisit jättää aloittamasi opinnot kesken? Miten se sinua palvelisi (jos nyt jätetään miehen ajatukset ulkopuolelle)?
http://www.mol.fi/paikat/Job.do?lang=fi&jobID=7343352&index=32&anchor=7…
Palkka 1886, jotain. Kyllä tuo 1500e/kk on naurettavan vähän, missä sen verran maksetaan??
ap
neljä tonnia - *vink vink*
No, toimittajan homma voisi olla kivaa. Tuskinpa niitä töitä noin vain saa... vai tahdotko palkata? Voisin pitää vaikkapa ihmissuhdepalstaa otsikolla
JSSAP! =D
ap
että miksi ihmeessä haluaisit jättää aloittamasi opinnot kesken? Miten se sinua palvelisi (jos nyt jätetään miehen ajatukset ulkopuolelle)?
Ja mitä iloa minulle siitä tutkinnosta on jos en sitä meinaisi hyödyntää?
ap
Oon korkeekoulutettu ja mies duunari, jonka alaa ja osaamista arvostan tosi paljon. En ikinä vaatisi kouluttautumaan lisää tai vaihtamaan alaa, jos ei itse halua. En myöskään pidä omaa koulutustani tärkeänä, se vain oli "helpoin" tie päästä tekemään niitä asioita, joita nyt työkseni teen.
Olen myös itse opiskellut mielenkiintoista alaa, ja jättänyt sen kesken, palannut edelliseen, ja lähinnä samoista syistä kuin ap. Eli koen nyt tekeväni yhteiskunnallisesti tärkeämpiä asioita, kuin ns. itseäni kovasti kiinnostaneissa opiskeluissa olisi ollut mahdollista. Eihän ne opinnot hukkaan mene, opittua voi varmasti hyödyntää alalla kuin allala, tärkeintä on tehdä sitä työtä, jonka itse kokee tärkeäksi ja mielekkääksi.
Omasta mielestäni lastemme hoitajia ja opettajia arvostetaan ihan liian vähän suhteessa esim niihin korkeakoulutettuihin henkilöihin, jotka jättiläispalkoilla pyörittävät rahojamme... Kumpi olikaan ihan oikeasti itse kullekin tärkeämpi asia?
pysy uskollisena itsellesi, ap!!!
mitään neljää tonnia tienaa. Pikemminkin pari. Se on ihan paskahomma nykyisin ja alalle tunkee hirveästi ihmisiä, jotka tekee suunnilleen ilmaista työtä. Ihanaa, että joku noin fiksun oloinen kuin ap haluaa olla lastenhoitaja! Hyvällä mielellä jätän lapset tarhaan kun menen itse toimitukseen!
vaikka jatkaisinkin vanhassa työssäni.