Ehdottakaa jotain sellaista akateemista työtä, jota saisi tehdä yksin?

- yövartija - ei tosin akateeminen mutta voisit vaikka vahtia yliopiston laitoksia ja olla lähellä akateemista maailmaa

- kääntäjä

- koodari (tunnetusti epäsosiaalista porukkaa), voisit harvakseltaan irkkailla parin nörtin kans jos kaipaat muita ihmisiä, muuten vaan meilata duunisi toimeksiantajalle



Toinen vaihtoehto olisi terapia, jotta voisit käsitellä epäsosiaalisuuttasi ja oppia tulemaan toimeen ihmisten kanssa. Sekin on ihan hyvä taito.

t. tutkija

koska verkostoituminen on niin jumalattoman tärkeää. Siis ok, onjotain tutkijoita, jotka puuhaavat ihan ain yksin, mutta heidän menestyksensä on nykyään enää korkeintaan keskinkertaista. Sehän voi tosin riittääkin sulle, mistäs mä tiedän.



Sä voisit hakeutua jonkun pikkukunnan tai firman arkistonhoitajaksi. Siinä ei tarvi paljon ihmisiä katsella. Joudut lukemaan vähän arkistonhoitoa lisäksi, mutta se ei ole ongelman työn ohella. Tai jos kestät nähdä ihmisiä, et vaan haluapuhua heille, hakeudu johonkin museoon. Silloinkin joudut tosin lukemaan museologiaa nykyisen tutkintosi lisäksi. TÄmä voi olla ongelma, koska pieniin museoihin ei nykyisellä valtionapupolitiikalla voi palkata epäpätevää väkeä. Joku iso museo olisi hyvä, istuisit siellä näyttelyvahtina...



Kääntäjänä, joo, mutta tuolla koulutuksella en tiedä onnistuuko.



Mä ehdotan,e ttä pidät vuoden sapattivapaan/vuorotteluvapaan. Lepäät sen aikaa kontakteista ja palaat sitten uusin voimin. Sietokyky kasvaa loman myötä.

mä joudun pakosta tekemään nyt yksin etätöitä, kun kaikki kolleegat on toisella puolella Suomea

ja tää on kamalaa :(

teet juttuja freelancerina kotona.

Ja kamalinta on yksinäisyys ja sosiaalisten kontaktien puute (vaikka olenkin varsin introvertti luonteeltani). Voi mennä parikin viikkoa, etten näe muita kuin omaa perhettä.

joko livenä tai puhelimessa. Ja freekin joutuu asioimaan asiakkaidensa kanssa.

toimittaja

teet juttuja freelancerina kotona.

nyt yhtäkkiä kääntäjäksikään voi ryhtyä.. Ellei nyt omaa hyvää kohdekielen taitoa ihan tuosta vain.

Siispä suosittelen suorittamaan yliopistossa hiukan opintoja vaikkapa arkistonhallinnasta. Sehän olisi melko yksinäistä hommaa.

Esim jollain tiedetoimittajalla on sellaisia todella harvoin, jos koskaan.

Toimittajan on pakko haastatella ihmisiä joko livenä tai puhelimessa. Ja freekin joutuu asioimaan asiakkaidensa kanssa.

toimittaja teet juttuja freelancerina kotona.

Suomennan oman erikoisalani tekstejä.

Meinaan että haluatko olla mahdollisimman yksin, vai sittenkin vaihtaa sellaiseen työporukkaan jossa viihdyt paremmin kuin nykyisissä kuvioissasi?



Minäkin rasitun siitä, että pitää olla pitkiä aikoja intensiivisesti ihmisten kanssa. Nykyisessä työssäni on jonkin verran sellaista, ja sitten rauhallisia jaksoja jolloin en ole tekemisissä paljon kenenkään kanssa. Vaikken ole kovin sosiaalinen, kyllästyn silti näihin yksinäisyysjaksoihin. Kaikkein kivointa on kun on melko rauhallista, mutta ulottuvilla joku mieluisa työkaveri jonka kanssa syödä vaikka lounas ja jutella välillä.

Ei ole oikea mielikuva, että museon henkilökunta olisi vailla asiakskontakteja, yksin esineiden tai taideteosten kanssa. Kovin on erilaista arki:)Suosittelen kyllä, mutta en siksi, että olisi pakopaikka sosiaalisuutta välttelevälle.

Eli en voi valittaa, mielestäni he ovat mukavia ja suvaitsevaisia - muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, mutta näitä poikkeuksia näen niin harvoin, ettei haittaa. Ja itseasiassa töissäni on melko rauhallista ja ulottuvilla on lounasseuraakin.



Itselleni tulee vain kausia, jolloin seuraa on vaikea sietää. Haluaisin vain olla yksin, vähän niinkuin näkymätön. Tämä on ristiriidassa työroolini kanssa, sillä teen organisointi/suunnittelutyötä, joka edellyttää verkoston ylläpitämistä ja yhteistyön tekemistä.



Terapiasta huolimatta en taida tämän "sosiaalisemmaksi" pystyä. Oloani helpottaisi ehkä parhaiten hyväksyä erakoitumiseni?