Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Vanhempamme eivät ole tavanneet toisiaan, yhdessä asuttu 7 vuotta
18.12.2009 |
Mites tässä on näin päässyt käymään?
Ollaan asuttu 7 vuotta yhdessä. Vanhempamme eivät tunne toisiaan.
Miehen äiti jossain vaiheessa jahtasi, että haluaisi mun vanhemmat tavata. Mies ei halunnut sitä. Oma äitinikin sanoi, ettei välitä miehen perheen kanssa seurustella.
Meidän asuntokin niin pieni koppi, ettei täällä 6 aikuista yhtaikaa mahdu edes hengittämään.
Miehen äiti ei ole puhunut vanhempieni tapaamisesta muutamaan vuoteen. Oma äitini ei vieläkään välittäisi tavata miehen vanhempia. Isälle varmaan ihan se ja sama.
Mitä tekis?
Kommentit (24)
noin 10 min ajomatkan päässä asutaan kaikki toinen toisistamme.
Käyn vanhempieni luona n. joka toinen päivä. Mies varmaan kerran kuukaudessa käy omiensa luona, kerran viikossa minun vanhempieni luona.
Ei ole ollut kihlajaisia tai muita kekkereitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tehkää joku viikonloppureissu kylpylään tms johon kutsutte molempien vanhemmat. Jos/kun teille tulee lapsia, niin muummojen kisa voi olla aika kova, ehkä olisi kiva jos kuitenkin tuntisivat toisensa. Ja saattavat tulla hyvinkin juttuun.
Mulla on yks kaveri joka seurusteli 15 vuotta ja jopa asuikin vuosia erään miehen kanssa, eikä mies kertonut vanhemmilleen edes seurustelevansa. Mies oli töissä ulkomailla jonkin aikaa ja sinne sitten sattui vierailulle vahingossa miehen isä samaan aikaan kuin avovaimo. Tarina ei kerro sanottiinko edes siinä vaiheessa isälle, mikä tämä nainen oli laatuaan. No tämä suhde lopulta kariutui outouteensa.
tehkää joku viikonloppureissu kylpylään tms johon kutsutte molempien vanhemmat
ainakaan ennen kuin olette järjestänyt lyhyen tapaamisen jossain, mistä pääsee myös pois... nimittäin mikään ei ole kiusallisempaa kuin olla yli yön tai pidempään reissussa ihmisten kanssa, joiden kanssa ei ole mitään yhteistä tai joiden kanssa kemiat eivät osu yksiin. Ei vanhemmistanne teidän liittonne takia kavereita tarvitse tulla, eiväthän he ole toisiaan valinnet. Esim. meillä vanhemmat ovat HYVIN erityyppisiä ihmisiä, eivätkä varmasti jaksaisi toistensa seuraa kuin max. tunteja kerrallaan. Tavanneet ovat häissämme ja muutamassa perhejuhlassa, se riittää oikein hyvin, vaikka 11 vuotta ollaankin oltu yhdessä ja lapsiakin on 3.
Mä kutsuisin vaikka tapaninpäivänä kaikki kahville (sopu sijaa antaa) tai veisin kaikki joskus ravintolaan lounaalle tms.
Miksi sun äitisi ei halua tavata miehesi vanhempia? Onko äitisi muuten ihan "normaali"? Miehen äiti on ehkä luovuttanut, mutta varmaan silti toivoo tapaamista.
Mun äiti ja anoppi ovat lähes ystäviä, vaikka välimatkaa on 250km ja ovat hyvin erilaisia ihmisiä. Appi kuoli muutama vuosi sitten, mutta tapasivat säännöllisesti vanhempiani ja esim. joulut viettivät kaikki isovanhemmat meillä.
Ja ovat toki olleet lasten ristiäisissä yms. koko porukka kerralla. Mummot ovat käyneet yhdessä lastemme kanssa risteilylläkin useamman kerran.
Miehen äiti ois ihan innoissaan varmaan jostain risteilystä. Mun vanhemmat vihaa ruotsinlaivaristeilyjä. Matkaavat useamman kerran autolla Eurooppaan vuodessa ja saavat laivoista siinä kylläkseen, että eivät ikinä lähtisi risteilylle.
Isä ei myöskään viihdy kylpylöissä. Ja sellainen reissu ois miehen vanhemmille liian tyyris.
Uskon, että mun äiti ja miehen äiti tulis ihan hyvin juttuun, jos oma äitini antaisi siihen mahdollisuuden. Mutta hän ei halua, pelkää kai, että miehen äidistä tulee kiviriippa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 5 vuotta, joista 3,5v. asuttu yhdessä. Vanhempamme eivät ole ikinä tavanneet eivätkä ole kyselleetkään tapaamisen perään.
Ehkei niiden sitten pitäisi.
Hassua, ettei olla ikinä esim. törmätty miehen äitiin, kun ollaan oltu äidin kanssa ostoksilla. Ei se kai sitten käy samoissa kaupoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaks kertaa muuten + kaksissa ristiäisissä+ yksillä synttäreillä. Eli kuusi kertaa
yhdessä oltu 14 vuotta
Minusta olisi tajuttoman noloa törmätä anoppiin kaupungilla kun olisin äidin kanssa liikkeellä -ja asunut muutaman vuoden tän naisen miehen kanssa, jota "anopiksi" kutsuisin!
Meillä oli joskus tupperware -kutsut mammoille ja sisarille.
En vaan pystyisi elämään susiparina ilman että vanhemmat olis nähnyt toisiaan.
Ja omien lapsien on ihan turha kuvitellakaan muuttavansa jonkun kanssa yhteen, ilman että tapaan sen jonkun vanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vaan pystyisi elämään susiparina ilman että vanhemmat olis nähnyt toisiaan.
Ja omien lapsien on ihan turha kuvitellakaan muuttavansa jonkun kanssa yhteen, ilman että tapaan sen jonkun vanhempia.
Susiparina, tsiisus :D
vaikka yhdessä olemme olleet tuon saman 7v. Välimatkaa tosin on rutkasti, n. 5000km.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sun äiti joku erakko jos yksi tapaaminen on jo niin uhkaava että pelkää kiviriippaa? Mitä kummallista sä olet sun anopista sille kertonut?
Olin 8 vuotta eksän kanssa ja siitä viimeiset kaksi naimisissa. Vanhempamme tapasivat sen ainoan kerran häissämme. Nykyisen miehen äiti on tavannut vanhempani lapsen ristiäisissä ja joka vuosi lapsen synttäreillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosin mun vanhemmat ASUU Lapissa ja miehen Helsingissä ja me tässä välissä.
Häitä ei pidetty,käytiin maistraatissa,eikä nimiäisiä tmv.
10v hääpäivänä on aateltu sit jotkut kekkerit pitää joten ehkä ne silloin näkee.
Tosin mun äiti ei myöskään haluais edes tavata miehen äitiä kun puheiden perusteella (ei mun vaan mieheni) pitää sitä kamalana. Ja on se.
Tottakai historia kummallakin on vanhempiensa perheessä, mutta teidän perheenne on oma yksikkönsä. Oikeasti tosi harvat appivanhemmat tulee keskenään toimeen: se, että lapset tykkäävät toisistaan ei todellakaan tarkoita että vanhemmalla polvella ois mitään yhteistä keskenään. Muuta kuin se että heidän lapsensa ovat valinneet toisensa elämänkumppaneiksi. Olisi todella kiusallista yrittää väkisin jotain ystävyyttä ihmisten kanssa jotka eivät ole samalla aaltopituudella. Jos pidätte joskus sukuhäät/lapsen juhlat tms niin siellähän sitten tapaavat. Ehkä turvallisempaa kuin se, että lähdetään porukalla syömään, tuollainen risteily nyt on ainakin aivan totaalinen katastrofi!
Eli älä suotta huoli, olette itsenäisiä aikuisia ihmisiä ettekä tarvitse vanhepienne suostumusta seurusteluunne ;)
keskenään? Eikös nyt ihan normaalit aikuiset ihmiset tulee yleensä aina sen verran toimeen toisten aikuisten ihmisten kanssa, mitä pari kertaa vuodessa tapahtuvilla tapaamisilla täytyykin? Itse asiassa en ole koskaan nähnyt aikuisia, jotka heti tutustumisen jälkeen alkaisivat riidellä. Kyllähän siihen riitelemiseen tarvitaan vuosien tunteminen ja aika läheiset ihmiset ennen kuin sellaista tapahtuu.
keskenään? Eikös nyt ihan normaalit aikuiset ihmiset tulee yleensä aina sen verran toimeen toisten aikuisten ihmisten kanssa, mitä pari kertaa vuodessa tapahtuvilla tapaamisilla täytyykin? Itse asiassa en ole koskaan nähnyt aikuisia, jotka heti tutustumisen jälkeen alkaisivat riidellä. Kyllähän siihen riitelemiseen tarvitaan vuosien tunteminen ja aika läheiset ihmiset ennen kuin sellaista tapahtuu.
Meilla vanhemmat ovat kuin yo ja paiva persoonallisuuksien ja kiinnostuksiensa suhteen. Se ei tarkoita etta rupeaisivat riitelemaan, vaan yksinkertaisesti sita etta eivat viihdy toistensa seurassa, eivatka koskaan olisi hakeutuneet toistensa seuraan ilman meidan avioliittoamme. Parjaavat kylla sen muutaman tunnin, joka perhejuhlissa pitaa olla, mutta mitaan mielta mihinkaan muuhun yhteydenpitoon ei ole, koska siita ei nauttisi kukaan.
luoksenne kahville vaikka ahdasta olisikin.
Yllättyneenä olen lukenut ketjun kirjoituksia. En ole tajunnut, että on näköjään suht yleistä, etteivät vanhemmat ole tavanneet kuin kerran tai pari vaikka lapset ovat olleet yhdessä kauankin. Meillä tilanne toisenlainen. Vanhemmat tulevat hyvin toimeen keskenään, ja kyläilevät jopa toistensa luona kerran vuodessa ilman meitä lapsia (välimatkaa useampi sata kilometriä).
onneksi ei ole enää tällaista ongelmaa, kun itsellä on enää vain iäkäs äiti elossa. Puolisolla on on äiti elossa myös, mutta en ole itsekään tavannut häntä koskaan eikä puolisonikaan ole paljon tekemissä hänen kanssaan johtuen puolison äidin päihdeongelmasta.
Että lienee jokaisen pariskunnan oma asia, miten vanhempiin pidetään yhteyttä.
Oma äitini iloitsee kohta 3 kk:n ikäisestä lapsenlapsestaa, jonka on nähnyt 3 kertaa, koska asuu yli 300 km päästä meistä.
Alue: Aihe vapaa
Kummallista jo asuvat samassa kunnassa, mutta jos esim. toisen vanhemmat Lapissa ja toisen Hangossa niin ihan ymmärrettävää.
Usein vanhemmat tapaavat juhlien yhteydessä (kihlajaiset/häät/lapsen syntyminen/ristiäiset ja myöhemmin lapsen synttäri jne.) Tavallaan siis ok jos teille ei em. ole ollut, niin eivät ole tavanneet. +Kuinka usein te tapaatte vanhempianne? Jos joka viikko niin eri asia jos tekin vanhemmillasi/anoppilassa käytte 1-2 kertaa vuodessa.
Usein käy niin, että jos tavataan ja lähekkäin asutaan (vanhemmat siis) ja ok toimeen tullaan, oman lapsen vanhemmat kutsutaan esim. 50-vuotisjuhliin, nuorempien lasten lakkiaisiin ym. mukaan JOS sellaisia satutaan viettämään.