Auttakaa, hyvät ihmiset auttakaa..
Minulla ei ole ystäviä, en voi kertoa kenellekkään. Minulla todettiin toissapäivänä HIVen tiedä mitä tekisin, mulla ei ole ketään.. Haluan vaan pois, pois tästä kaikesta..Oon nuori,26v vanhemmat elää, mutta elävät omaa elämäänsä. Ja ei, en oo narkkari, vaan ihan tavallinen tyttö, joka on erehtynyt baari-illan päätteeksi väärään seuraan.
Nyt olen kahden vaiheilla..tekeekö tässä maailmassa mitäänihan tavallisella tytöllä, jolta ainakin itsessään tuntuu, etteiole syytä elää..
Kommentit (20)
En tiedä paljonko sinulle jo kerrottiin, mutta nykyään tuohon tautiin on jo hyvät lääkkeet ja sinulla on vielä monta hyvää vuotta jäljellä.
Nyt et jää tuleen makamaan, vaan aktiivisesti etsit tukiryhmää, josta saat varmasti apua.
kokemuksella nimittäin. Mutta voit lohduttautua sillä että lääkkeet on hyvä, ja niitä et edes välttämättä joudu koskaan aloittamaan syömään. Voit elää suht normaalia elämää, vaikka testeissä joudut tasaisin väliajoin käymään.
Olet vielä nuori ja elämä on edessäsi. Et voi tietää mitä onnenkantamoisia satat vielä tulla kohtaamaan kaikesta kurjasta ja synkästä huolimatta.
Olen pahoillani tilanteestasi ja haluaisin auttaa jos voisin.
Pyydän ettäet kuitenkaan mene tekemään itsellesi mitään. Mistä tiedät minne joudut jos sen menet tekemään..
Ja vaikka sinusta tuntuu että sinulla ei ole ketään, niin mieti vielä että on taatusti monia joille sinä merkitset jotakin.
Ja tässä maailmassa todellakin tekee paljon "ihan tavallisella tytöllä". Tämä maailma on niin kieroa, että "tavalliset tytöt" ovat harvassa ja monesti juuri he ovat aitoja ja kunnon ihmisiä.
Voimia kovasti!!!!
Esinnakin - etsi tukea! Ihmisia , joille voit asiasta puhua. Jos ei ole sellaisia kavereita, niin sitten vaikka ammatti-ihmisia tai tukiryhmia! Se on tarkeaa!
Ja tosiaan - HIV ei nykyaan ole mikaan kuolemantumio, vaikka se elamaa muuttaakin.
Itsellani on tuttava jolla on HIV ja ainakin hanen arkensa ja elamansa on aika normaalia.
Olet talla hetkella varmaan shokissa asian suhteen. Ala tee mitaan paatoksia- johtopaatoksia ennenkuin olet asiasta puhunut KUNNOLLA jonkun kanssa ja hankkinut OIKEAA tietoa HIVista.
HALAUS!
haluanko tukiverkkoa tms.. testit tuli mulle ihan puun takaa, yleisen huonovointisuuteni takia testattiin kaikki. tuntuu niin lopulliselta, ja kun mulla ei oo täällä mitään minkä takia taistella.. olen viimeisen vuoden aikana ollut yhden ihmisen kanssa sillai, ja oletan, että hänestä tauti on kulkeutunut..
voimia voimia. Hoidot kehittyvät koko ajan. Kyllä tuollaisella ihanalla tavallisella tytöllä tässä maailmassa tekee paljonkin, älä nyt mene tekemään mitään itsellesi. Yhden kerran perusteellako sait tartunnan, seksistäkö? Huono tuuri oli kyllä. Kyllä hiv-positiiviset pystyy elämään ihan normaalia elämää monta kymmentä vuotta.
on ollu jonku ulkomaalaisen kanssa, ja ilman kumia tietysti... Mitäpä tuohon sanomaan, tiedät itsekin.
Tunnen yhden miehen, joka on saanut thai-tytöltä hivin jo vuosia sitten, mutta tauti ei ole aidsiksi puhjennut, joten aika normaalia elämää voit luultavasti viettää. Kunhan muistat suojata muut ihmiset hiviltä, aina.
on ollu jonku ulkomaalaisen kanssa, ja ilman kumia tietysti... Mitäpä tuohon sanomaan, tiedät itsekin. Tunnen yhden miehen, joka on saanut thai-tytöltä hivin jo vuosia sitten, mutta tauti ei ole aidsiksi puhjennut, joten aika normaalia elämää voit luultavasti viettää. Kunhan muistat suojata muut ihmiset hiviltä, aina.
taudin?
voi löytyä hyviä ystäviä. HIV ei onneksi ole maailmanlopun asia enää nykypäivänä, ei mikään kuolemantuomio.
Tulet elämään vielä monen monta hyvää ja tervettäkin vuotta! Nyt olet tietenkin järkyttynyt, mutta pian huomaat, ettei tauti ole maailman loppu. Vertaistukea kannnatta hakea tai soittaa vaikka kunnan mielenterveystoimistoon.
Voimia Sinulle, pian elämä hymyilee taas. Ihan varmasti.
joita HIVin saanut ihminen ei pelota/hirvitä/tms. vaan sinuunkin minä ja monet muut tulevat suhtautumaan ihan niin kuin ennenkin.
Vertaistuen löytäminen on kuitenkin hyväksi!
löytyy. Usko pois! Varmasti tämä hetki on vaikea ja vaikein., Kun pääset sen yli, alkaa elämäkin kulkemaan taas omalla painollaan.
Hakeutuisin sinuna kuitenkin vertaistuen piiriin, luulen että sieltä saat parasta tsemppiä omaan tilanteeseen, kun huomaat ettet ole yksin.
Lämmin halaus!
Minkälaisia oireita sinulla oli? Eli millaista huonovointisuutta?
siellä on asiantuntevaa porukkaa.
ei se nykypäivän hoidolla ja omalla elämänmyönteisellä asenteella tule olemaan sinulle este unelmillesi.
Voit verrata sitä vaikka diabetekseen, joka on myös hoitamattomana kuolemaksi.
HIV ei tarkoita sitä, että olisit jotenkin vastuuntunnoton tai muuten elämänhallintaa vailla.
Suosittelen vertaistukea sinulle. Ethän vain itse ajattele niin, että muut sairastuneet on renttuja narkkareita, joista ei ole sinulle tukijoiksi? ;)
Työskentelen neuvolassa terveydenhoitajana ja jonkin verran törmään asiakkaisiin, joilla on HIV, osa heistä on aivan normaaleja töissä käyviä ihmisiä, jotka pärjäävät elämässä siinä missä joku astmaatikko tai verenpainetautinenkin.
Suhtautuminen on kuitenkin nykypäivänä vielä "kansankeskuudessa" sen verran huonoa, että sinun kannattaa turvautua jo sen vuoksi vertaistukeen.
Sitten, kun olet sinut sairautesi kanssa, ala vasta sitten kertomaan siitä tuttavapiirissäsi. ( toki aivan läheisille voit kertoa )
Voimia vaikeaan elämäntilanteeseen, mutta muista että se on vain sairaus tautien joukosta. Sinä päätät itse hyvin pitkälle, kuinka paljon annat sen elämääsi vaikuttaa =)
Koita jaksaa, ja varmaan se Positiiviset ry olis tosi hyvä aloittaa. Siellä voi varmaan jutella ja tutustua muihin HIV-positiivisiin ja sillai. Äläkä kuuntele jos joku kirjoittaa jotain tuomitsevaa tyyliin "se oli varmaan ulkomaalainen, ja ilman kumia tietysti..." Jos joku ei ole ikinä tehnyt sitä virhettä, good for them, but it can happen to anyone, ja vaikka käyttäiskin kumia niin se voi mennä rikki tms. Jotkut on niin täydellisiä ja eläneet niin pumpulissa etteivät voi ymmärtää jos joku tekee virheen tai jos elämä vie väärään suuntaan muuten vaan.
Ja ajattele, vaikka susta nyt just tuntuis ettei ole mitään syytä elää niin vielä niitä syitä voi löytyä, oot vielä nuori: joku kiva harrastus, työpaikka, uusi kaveri, poikaystäväkin, jopa lapsen saaminen on mahdollista. Pienet asiat kuten hyvä ruoka. Älä luovuta!
Menitkö tarkastukseen ihan rutiinilla?
Kauanko tulossten tuleminen kesti?
Oletko ollut tartunnan jälkeen suhteissa tai kontakteissa?
Tuo on hirvittävä tilanne, mutta nykyäänhän hivinkin kanssa voi elää. Lääkitykset paranevat koko ajan ja monet ovat suhteissakin. Älä toivoa menetä.