Lue keskustelun säännöt.
Kaipaavatko pienten ikäerojen sisarukset vähemmän kavereita?
17.12.2009 |
Oletteko tehneet saman havainnon kuin minä, että jos lapsella on kotona suht samanikäinen sisarus niin hän ei jatkuvasti kaipaa leikkiseuraa kotiin tai halua mennä jonkun luo leikkimään?
Meillä kolme lasta, ensin kaksoset, tyttö ja poika ja sitten 3,5v ikäerolla vielä poika. Nyt nuorin on kohta 4-vuotias ja tosi hyvin leikkivät kaikki kolme yhdessä. Tosi harvoin kaipaavat mihinkään muualle leikkimään vaikka kahdella vanhemmalla on paljon kavereita koulussa. Esim. vanhempi poika käy vain pari kertaa kuussa jossain tai sitten meillä käy joku.
Vertaan naapureiden tai tuttavien perheeseen jossa yksi lapsi tai lasten välillä iso ikäero: kuulemma jatkuvasti pitäisi olla kaveriseuraa eivätkä viihdy yksikseen kotona. Asumme paikkakunnalla jossa on vähän pidemmät etäisyydet, eli lapset eivät vielä itse tässä vaiheessa pääse liikkumaan itse vaan heidät pitää viedä autolla.
Oletteko te tehneet samanlaisia havaintoja? Ihan luonnollista kai? Vai ovatko omat lapseni harvinaisen keskenään viihtyvää sorttia:)).
Kommentit (28)
Meillä lapset 3,5 ja 4,5 v eivätkä kaipaa päiväkodin jälkeen eikä viikonloppuisin muita kavereita. Naapurissa lapset noin 3 v välityksellä ja aina ongelmana se, että ei oo kaveria...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta isompana kaipaa tosissaan kavereita perheen ulkopuolelta. Teinit saattaa kapinoida kovastikin toisiansa, kun halutaan olla itsenäisiä perheestä. Näin meillä, mutta tiivis perhe aina oltu.
Meillä on neljä lasta kahdessa "sarjassa", kahden vanhemman ikäero alle 2v, sitten 5v väliä ja kaksi nuorempaa alle 2v ikäerolla. Vanhin on 12v ja nuorin 3v ja useimmiten lapset viihtyvät porukalla, kavereita kaipaamatta. Toki isoilla lapsilla on jo omat harrastukset ja muutenkin erilaisia menoja, mutta silloin kun on ihan vapaata aikaa varsinkin esikoinen touhuaa mielellään kahden pienimmän kanssa. Toiseksi vanhin (ainoa poika joukossa) kaipaa selvästi enemmän kavereita ja viettääkin aikaa muiden poikien kanssa paljon. Vanhin on hyvin vähän vapaa-ajalla kavereiden kanssa. Nuoremmista lapsista voin sanoa, että viikonloppuisin 5- ja 3-vuotiaat joskus kyselevät tarhakavereiden perään, mutta aika vähän todellisuudessa kavereiden kanssa ovat. Silti menee ihan hyvin. Ja päiväkotipävien aikana minusta ehtii ihan tarpeeksi saada sitä sosiaalista kontaktia oman ikäisiin.
Hyvin leikkivät keskenään. Välillä tietysti nahiseevat, mutta se nyt kuuluu jokaiseen tiiviiseen suhteeseen. Vanhemmalla on koulukavereita, mutta hyvin vähän tapaa heitä koulun ulkopuolella. Pienempi poika käy kerhossa, mutta kotona leikkii yksin tai pikkuveljen kanssa eikä kaipaa muuta seuraa. Pikkuveli ei enään osaa leikkiä itsekseen, kun niin hyvin on leikkiseuraa kotona. Ihanaa katseltavaa, kun pojilla tiiviit suhteet toisiinsa. En usko, että mikään muu opettaa sosiaalisia taitoja yhtä hyvin, kuin se, että lapset saavat näitä taitoja harjoitella turvallisesti kotona keskenään!
meidän tuttavapiirissä ei oikein ole muita tällaisia perheitä joissa lapset suht pienellä ikäerolla eikä siksi ole vertailukohtaa muihin paitsi näihin joilla ei ole sisaruksia tai joilla on sisaruksiin eroa sanotaanko yli 5 vuotta.
Monet näiden perheiden vanhemmista tuntuvat vain ihmettelevän kun lapsemme eivät juuri kaipaa kavereilleen eivätkä mangu ketään tännekään. Naapurin tyttö joka on samanikäinen kuin vanhin poikamme (8v) ei osaa juuri lainkaan olla vain kotona yksikseen pikkusiskon (kohta 3v) kanssa. Eräs poikamme luokkakaveri on ainut lapsi ja hänkin olisi jatkuvasti menossa.
Tuntuu siis myös tosi kivalta että lapsemme ovat näin hyvin löytäneet toisensa eivätkä kaipaa muualle (tai harvoin ainakaan). Helppoahan se on myös meille!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on neljä alle kouluikäistä lasta ja harvoin kaipaavat muuta seuraa.
Itselläni on monta sisarusta ja siksi olen halunnut omillekin sisaruksia ympärilleen, että on joku.
1v3kk ikäerolla ja ovat kuin kaksoset. JOskus käyvät kavereilla mutta viihtyvät hyvin keskenään
Ikäeroa 2v ja kyseessä siis tyttö ja poika...ovat aina olleet hyviä kavereita ja leikki sujuu vaikka toki kinaakin on välillä. Esikoistytöllä on jo omiakin kavereita vapaa-ajallakin mutta selvästi huomaan, että monesti ei heitä kaipaa kun on kiva leikki veljen kanssa menossa. Myös lomilla ei kavereita kaivata eikä niiden perään nurista kun on se leikkikaveri siinä omassa perheessä.