Miksi nykyajan äidit ovat niin avuttomia ja aina valittamassa kuinka on rankkaa?

mutta ainakin 60-luvulla maalla oli oikeasti kamalaa.

Jo tiskaaminen vei sairaasti aikaa. Sen lisäksi että tiskattiin käsin ja kuivattiin pyyhkeellä ne astiat (ei ollut meillä kuivauskaappia), vesi piti kantaa kaivolta ja lämmittää tietysti kattilassa, piti huolehtia että puita oli riittävästi ja hakea lisää ja kaiken lopuksi viedä ne likavedet tunkiolle, se tuli kaksi reissua, kun oli vain yksi likaämpäri.

Lähin dösäpysäkki oli melkein neljän kilsan päässä ja talvisin se tie aurattiin vasta puolilta päivin. Jos aamulla hiihti, ei illalla voinutkaan hiihtää takaisin. Eli tuli rämmittyä siinä lumisohjossa - katuvalot oli noin kilsan matkalla.

Meiän äiti meni töihin, kun olin kolme vuotta. Keskenämme pyörittiin päivät, me alle kouluikäiset lapset. Yksi meistä oli yökastelija, eikä niitä lakanoita kovin usein nyrkkipyykillä äiti ehtinyt eikä pystynyt pesemään. Nukuttiin siskonpeteissä, kun meillä oli vain huone ja keittiö.

Nykyisin kun käyn äidillä kylässä ja tarjoudun tiskaamaan, se sanoo aina, että ei kun hän tiskaa niin mielellään kun se on nykyisin niin helppoa ja nopeaa, että hän oikein nauttii siitä.

Mä suostun menemään maalle, missä ei ole mukavuuksia, vain päiväksi käymään. On niin vahvat inhokokemukset ulkovessasta hämähäkkeineen ja rottineen, jääkylmistä käsistä vedenkantomatkalla ja haisevista kengistä, kun likaämpäristä loiskahti jaloille.

yhden kanssa parjaa aina

elämme lama-Suomessa, jossa on porvarihallitus:



1. suomalaiset miehet tekee eniten Euroopassa ylitöitä eli



2. nykyäidit ovat kovin yksin

- ennen mummit ja kuummit ja naapuritkin ja kodinhoitajat auttoivat ( oma äitinikin sai 4:lle lapselle kodinhoitajan viikoiksi kokopäiväavuksi yhdellä puhelinsoitolla vuonna 1970)



3. nykyäään saa apua vain rahalla tai lastensuojelusta, koska lapsiperheiden kotipalvelu on vähentynyt 82% lamavuodesta 1992



4. neuvolapalvelun taso on tutkitusti kirjavaa ja osin on romahtanut resurssipulan vuoksi



5. avioeroprosentti on 50 % Suomessa eli Euroopan suurin- miksi puolisoista 50 % ei tue siis toisiaan???



6. 80 % pienten lasten äideistä on työelämässä



7. taloudelisista syistä mm. lapsperheet eivät käytä Suomessa niin paljon lyhennettyä työaikaa kuin Ruotsissa



8. itsemurhaluvut Euroopan suurimmat Unkarin kanssa- miksi?

kun eivät enää jaksaneet.

Palvelut ja rahalliset etuudet ihan toisella tasolla kuin nykyään. Ja kyllä silloin hissejä oli ihan siinä missä nykyäänkin ;)

aloitus on nyt ihan dadaa.

kun kolmekymppisenä joutuu huomaamaan,että asiat ei tapahdu itsestään.



Ja toisaalta, ehkä nykyään äidillä on lupa väsyä. Sen voi sanoa ääneen. Uskon, että 80-luvulla äidit olivat myös väsyneitä.

Huoli taloudellisesta toimeentulosta oli 1980-luvulla paljon pienempi kuin nyt, ei silloin ollut tätä "pätkätyösukupolvea" ja massiivista työttömyyttä.



Elämä on muutenkin paljon ahdistavampaa (henkisesti) nyt kuin silloin, naisilta vaaditaan enemmän kaikilla elämän alueilla jne...

1980-luvun äitiyttä

Vanhemmat töissä 40-50 h/vk

Astiat pestiin käsin

Kestovaipat käytössä

Vauvanruoat ja osa vaatteista tehtiin itse

Ei hissiä kerrostalossa, vauva ja ostokset ym. kannettiin vaikka kuudenteen kerrokseen asti

Nykyään on kaikenmaailman apukoneet yms. mutta silti mammat valittavat jatkuvasti uupumista.

Samaa meininkiä on ollut 60-70luvullakin, että sapuskat tehtiin itse ymymymym...

Mutta nykyaika on nykyaikaa. Maailma muuttuu

Oli kunnia-asia kärsiä ja raataa valittamatta.



Oma 85-v. mummoni puhuu muuten usein siitä, miten paljon vaativampaa äitiys on nykyäideille. Maailma on niin täynnä kaikenlaista suorittamista, että siinä väsyy eri tavoilla kuin ennen. Hänen nuoruudessaan riitti, että ruoka on pöydässä, koti siivottu ja lehmät lypsetty. Nykyäidin taas pitää laittaa ruoka, hoitaa koti, kehittää ammattitaitoaan, kestää pätkätöiden paineet, huolehtia ulkonäöstään ja kunnostaan, harrastaa, toteuttaa itseään ja olla vielä seksuaalisesti halukas ja viehättävä vaimo.

Kerrostaloissa oli hissit 80-luvullakin. 3-kerroksiset usein olivat hissittömiä ja jotkut 4-kerroksisetkin, mutta kaikissa korkeammissa taloissa oli aina hissit.



Astiat pestiin käsin ja myös lapset niitä pesivät.



Töissä ei ollut yhtä kova kiire kuin nykyään. 90-luvun laman aikana karsittiin kaikki löysä pois ja samat työt piti pystyä tekemään vähemmällä väellä. Tiukka linja jatkui talouden parantumisesta huolimatta ja nyt taas kiristetään.



Moni perhe sai kunnalta apua kotitöihin ja lastenhoitoon. Nykyään ei enää apua heru. Ei edes sillon kun äiti sairastuu vakavasti. Tänä päivänä lapsille tarjotaan väliaikaista paikkaa lastenkodista jos vanhemmat eivät pysty heitä hoitamaan esim. sairauden (esim. syöpä) takia.



Monessa perheessä kävi myös isovanhemmat auttamassa. Meilläkin mummo hoiti lapset ja kodin kun vanhemmat olivat töissä.

Myös mieheni kotona mummo oli hoitanut kotityöt kun lapset olivat päiväkodissa ja vanhemmat töissä. Samoin oli monen kaverini kotona.



Ap:n täytyy olla harvinaisen yksinkertainen jos ei ymmärrä että pienten lasten vanhemmat uupuvat univelan takia.

Maailma on niin täynnä kaikenlaista suorittamista, että siinä väsyy eri tavoilla kuin ennen. Hänen nuoruudessaan riitti, että ruoka on pöydässä, koti siivottu ja lehmät lypsetty. Nykyäidin taas pitää laittaa ruoka, hoitaa koti, kehittää ammattitaitoaan, kestää pätkätöiden paineet, huolehtia ulkonäöstään ja kunnostaan, harrastaa, toteuttaa itseään ja olla vielä seksuaalisesti halukas ja viehättävä vaimo.

[/quote]

Ehdin olla töissä 80-luvun loppupuolella ja minusta työelämässä oli silloin kevyempää. Nyt kun menee töihin saa olla valmis raatamaan niska limassa koko työajan. Vielä 90-luvun alussa oli hoitajillakin töissä luppoaikaa, nyt ei enää ole.

ei se 80-luku mitään pimeää keskiaikaa ollut, päinvastoin sosiaali- ja tervyspuolella oli moni asia paremmin esim. osastoilla oli enemmän henkilökuntaa ja synnytyksenkään jälkeen ei ollut kukaan puskemassa äitiä pihalle. Puolivalmisteita ja mikroruokia oli silloinkin ja hissittömiä talojakin alettiin rakentaa lisää vasta 90-luvulla kun luhitalot yleistyivät. Siellä sitä sitten sai tarpoa ulkona kylmässä. Meidän -84 valmistuneessa kerrostalossa oli joka asunnossa saunakin, ja saunan eteinen, joka nykyään puuttuu kaikista uusista kämpistä.

Kyllä oli astianpesukoneet, kertikset ja piltit, ja ihan vaatteitakin sai kaupasta. Nykyään ei vaan ehkä ole niitä marttyyriäitejä enää niin paljon.



Joo ja niinkuin appeni aina muistuttaa - hänen äidillään oli ne 60 lypsävääkin siinä... Mä en jaksa yhtään tollasta. Tervetuloa nykypäivään, ihan on oikeat ja aiheelliset murheet äideillä nykyäänkin.

muunalisia vaatimuksia? Jos menet töihin olet huono äiti ja jos taas olet kotona olet loinen. Jos elät säästeliäästi olet hörhö ja jos et mieti ekologisia näkökohtia niin olet välinpitämtön maapallon tuhoaja. Pitää olla hoikka, koti siisti, lapset hyvin käyttäytyviä, olla avomielinen maailman matkaaja jne.

Ettei 1880?



80-luvulla olin teini ja pikkuveljeni oli vielä vaipoissa.



Ja meillä oli:

ketisvaipat

purkkiruoat

tiskikone

ostovaatteet

hissi

mutta olivat paljon harvemmalla kuin nykyään. Nykyään ensisynnyttäjä tuskailee mistä saa rahat astianpesukoneeseen kun se on pakko olla kun lapsi syntyy...

Vanhemmat töissä 50 h/vk. Työaikaa ei voi ennustaa etukäteen, vaan parin päivän varoitusajalla on oltava valmis jäämään ylitöihin tai lähtemään työmatkalle. Muuten voi saada potkut.

Astiat pestään koneella. Kodinkoneita joutuu vaihtamaan muutaman vuoden välein, koska nykyään valmistetut ovat niin heikkoja.

Kestovaipat käytössä.

Vauvanruoat tehdään itse pääosin.

Vaatteet ostetaan.

Vaatteita pestään useammin kuin ennen, koska kiitos koneiden, vaatteet ovat aina puhtaita. Jos lapsella olisi tahraisia vaatteita, häntä katsottaisiin kieroon.

Ei hissiä kerrostalossa, vauva ja ostokset ym. kannetaan itse viidenteen kerrokseen.

Ei isovanhempia, sisaruksia tai muita sukulaisia apuna.

Näin meidän perheen todellisuus, kolme lasta on.

1980-luvun äitiyttä Vanhemmat töissä 40-50 h/vk Astiat pestiin käsin Kestovaipat käytössä Vauvanruoat ja osa vaatteista tehtiin itse Ei hissiä kerrostalossa, vauva ja ostokset ym. kannettiin vaikka kuudenteen kerrokseen asti Nykyään on kaikenmaailman apukoneet yms. mutta silti mammat valittavat jatkuvasti uupumista.

Olevansa juuri nyt vauvan kanssa kotona, mutta paluu töihin parin kuukauden päästä.

niinkuin 70-luvullakin. Näitä saivat kaikki lapsiperheet niin paljon kuin tarvivat.



80-luvulla ei myöskään ollut sellaisia suorituspaineita äitiydelle/työelämässä kuin nykyään.