Miksi päiväkodin henkilökunnan ja opettajien muistaminen herättää niin paljon agressioita?

joilla ensinnäkään ei ole rahaa antaa lahjoja jokaiselle sosiaaliselle kontaktilleen ja yhteistyöihmiselle. Tuleehan siitä mieleen se vanha "opettajalle omena" -juttu siinä mielessä, että nämä jotka eivät syystä tai toisesta lahjo vaikkapa opettajia, saattavat harmistua tavasta juuri siksi, että ajattelevat lastensa saavan mahdollisesti epäreilua kohtelua niiden runsaasti lahjovien vuoksi. Ihmisiähän opettajat ovat, ja joskus hieman liiankin inhimillisiä näissä asioissa.



Kaikilla EI ole varaa ostaa jokaisen lapsensa jokaiselle ohjaajalle hyasinttia, suklaata tai yhtään mitään. Eikä vastaavasti aikaa tai mahdollisuuksia näperrellä itsekoristeltuja pipareita tai muutakaan lähes ilmaista lahjaa. Ja heidät tällainen tapa totta kai jättää eptasa-arvoiseen asemaan.



Ehkä siksi, ap!

Miksi jotkut suuttuvat asiasta - se johtunee ihan huonosta omatunnosta.

Jos itsekin haluaisi näin toimia, muttei voi.

Ihmetyttää taas kerran se, että ihmset katselevat sitä maailmaa niin tiukasti omasta näkökulmastaan, että eivät näe, ettei kaikkien elämäntilanne ole samanlainen, ja on ihmisiä, joilla EI OLE RAHAA kaikkeen mihin heillä. Käsittääkseni lahjat ovat harvoin ilmaisia!

Voi hyvää päivää noiden 2 ja 8:n höpinöitä; että oikein "huonosta omasta" tunnosta johtuu napina tuota omituista tapaa vastaan..



Ettekö daijut käsitä, että kaikki eivät ole noin materialistisia ja haluaisivat muistaa opettajia yms. jotenkin muuten, kuin kantamalla heille kaikenmaailman suklaarasioita ja tuikkukippoja (joihin opet kuulemma meinaavat hukkua joka vuosi ja sitten tuskastuneina jakelevat niitä eteenpäin / heittävät roskiin...).



Itse aion huomenna antaa opelle AINOASTAAN lapseni itse tekemän joulukortin. Joudunkohan siis joulujuhlassa silmätikuksi (kuten edellä joku arveli käyvän), kun en kiikuta minkäänsortin krääsää sinne... No sittenhän joudun, mielestäni nuo muita arvostelevat krääsän kantajat paljastavat siinä oman tyhmyytensä, ei muuta.

lapset oli parhaimmillaan kolmessa eri päiväkotiryhmässä jossa 3 eri tätiä. Mitä keksisi yhdeksälle ihmiselle kun jouluun menee itseltä aina tili lähes nollille? Se on vaan omilta lapsilta pois. Sitten vielä oli kaksi koulussa, mutta eivät itse olisi suostuneet mitään viemään, oisko mun pitänyt.. Jotenkin pöllöltä tuntui sitten sekin että olisi jonkun halpislahjan/kukan ostanut kun ne saa niitä varmaan muutenkin paljon. Ja kun ihan muutenkin joutui tinkimään esim. omista joulukukista kun ei ollut rahaa edes niihin halvimpiin hyasintteihin enää.

Tänä vuonna ehkä pystyisi jotain, mutten keksi mitään järkevää. Suklaata ehkä viedään.

Miksi jotkut suuttuvat asiasta - se johtunee ihan huonosta omatunnosta.

Jos itsekin haluaisi näin toimia, muttei voi.

Ihmetyttää taas kerran se, että ihmset katselevat sitä maailmaa niin tiukasti omasta näkökulmastaan, että eivät näe, ettei kaikkien elämäntilanne ole samanlainen, ja on ihmisiä, joilla EI OLE RAHAA kaikkeen mihin heillä. Käsittääkseni lahjat ovat harvoin ilmaisia!

Jos tuntuu ettei halua muistaa lahjoin niin ei muista. Kävin tunti sitten suklaalevyt ja teepaketit ja tekaisin kortinkin lahjaksi, ei se sen vaikeampaa. meillä mukava päiväkoti ja kivat ohjaajat. Kohta päiväkotiin paketteja kiikuttamaan. Mukavaa joulua itsekullekin.

toki roskakuskeja ja siivoojiakin voisi muistaa, jos tuntee nämä ja näkee useammin. Roskakuskia en ole kuin harvoin nähnyt mutta ihan samoin voisi ansaita viinipullon joululahjaksi kuin mitä itse joskus asiakkailta markkinointityössä saan.

Tuossa joku ehdotti toisesa ketjussa, että vanhempi voisi antaa lahjakortin, jossa tulisi tunniksi kertomaan luokkaan omasta työstään tai opettamaan lapsille jonkin osaamansa erikoistaidon.



Ehkä voisi myös järjestää lapsille käynnin omalla työpaikallaan?



Olisi aika ihme työnantaja, jos ei tuohon suostuisi. Satsaisi mahdollisiin tuleviin työntekijöihin. Minä ainakin aion meidän työntekijöitä kannustaa tuollaiseen jatkossa.



Myös ajatus vaikka antikan kirjoista tai vanhasta lehtien vuosikerrasta opetuskäyttöön oli halpa ja hyvä. Laittaa mukaan lapun, että ei ole opelle henk.koht., ettei hämmästele.



Minusta vanhemmat voisi enemmän toimia lapsen elämässä ja kouluyhteisössä. Ei olisi paljon vaadittu, jos vanhemmat esim. kerran vuodessa järjestäisi luokalle jonkun kivan juhlan. EIkä tarvi olla kallista.

Monissa perheissä on useita lapsia, ja monissa perheissä vanhemmilla on myös vaativa työ, muita kiireitä ja sisältöä elämässään jne. Eivät kaikki voi omistautua lastensa koululle muuten kuin auttamalla tätä läksyissä ja pysymällä suunnilleen kärryillä miten lapsella menee koulussa.



Ja näin joulun alla on ihmisillä usein lukuisia muistettavia ihmisiä muutenkin, plus kaikki jouluvalmistelut. On hieman liikaa toivottu, että vanhemmat ottaisivat kovasti osaa lastensa koulun/opettajan joulumuistamisiin.

..että elämässä on tärkeämpää sisältöä kuin lasten elämä, jonka keskeinen osa on koulu.



Ei se ihme, että kodin ja koulun yhteistyö kangertelee, kun asenne on tuollainen.

sen sijaan pystyt omistamaan koko elämäsi lastesi koululle. Enkä tarkoita koulunkäyntiä, vaan yhteishengen luomista, tapahtumien järjestämistä, lahjoitusten suunnittelua ym. Ellet sitten ole suorastaan luokanopettaja, kuten voisi ajatella.



Ainokaisesi lienee erityisen onnekas lapsi!



ps. omat lapseni eivät ole vielä koulussa

kun verrataan prisman kassaa tai roskakuskia päiväkodin väkeen. Ei siinä mitään, enemmän kyllä saisi roskakuskejakin ja kassoja kiittää, mutta päiväkodin tädit ovat JOKA PÄIVÄ lasteni elämässä mukana, tukevat ja lohduttavat huonoina hetkinä. He ovat lapselle läheisiä ja tärkeitä. Siksi he merkitsevät perheelleni enemmän kuin kaupan kassat.



Lahja on lähinnä symbolinen, tänä vuonna vein vain ison ja hyvän suklaarasian jaettavaksi kahvihuoneeseen. Haluan kuitenkin osoittaa, että olen kiitollinen heille. Jos olisin tyytymätön päiväkotiin, en ehkä haluaisikaan muistaa hoitajia, mutta meille on kyllä attunut maailman ihanimmat päiväkodintädit.

Moni lapsi viettää viikossa enemmän valveillaoloaikaansa tarhatätien kuin omien vanhempiensa kanssa! Tarhatädeillä usein suurempi vaikutus lasten kehittymiseen, kasvamiseen, mielipiteisiin kuin omilla vanhemmilla.



Mutta eihän sillä tietysti ole merkitystä, jos vanhempi sitä mieltä, että vie lapset tarhaan vain säilöön, pois tieltä.

Isäni muistelee, miten hänen lapsuudessaan 50-luvulla esim. liikennepoliisille annettiin paketteja; autot pysähtyi risteyksessä liikennettä ohjanneen poliisin kohdalle, antoi pienen paketin.



Postinkantajaa muistettiin myös, läheisen kaupan myyjää, jne.



Silloin oltiin yleisesti köyhempiä kuin nyt. Silti oli hyvää tahtoa muistaa.

opettajien suhteen, mutta veimme lapseni kanssa kerhon vetäjille itse tehdyn joulukortin.

Enkä koskaan sen suurempaa aiokkaan laittaa. Koska ajattelen jo yläasteen opeja joilla ei ole "omaa" luokkaa, vaan opethan vaihtuu aineen mukaan. Hehän ovat eriarvoisessa asemassa ala-asteen opeihin nähden. Ja ajattelen myös niin, että opettajat ovat palkallisessa työssä, ei minun kuulu heitä lahjoa. Ainoastaan siinä tapauksessa, että lapseni haluaa tulevaisuudessa tehdä omalle opelleen jotain, avustan häntä siinä. Mutta kaupasta en osta mitään valmista. Jos itse tehty kortti riitä, ei voi mitään!

Ja tuo, että he vaikuttavat lapsen elämään paljon ollessaan lapseni kanssa päivän aikana, pitää kyllä paikkansa. Toivon kuitenkin heidän ottaneen tämän itse huomioon ammatinvalintaa tehdessään, eikä yksi valintakriteeri ainakaan saa olla lasten(vanhempien) antamat lahjat. Jos opettaja ei voi olla kunnollinen opettaja ja esimerkki lapselleni ilman lahjoja kannattaa harkita ammatinvaihdosta! Toivottavasti opettajat osaavat olla tasa-arvoisia oppilaitaan kohtaan riippumatta siitä kuka tuo lahjoja ja kuka ei.

Tepä olette itse ammattirasisteja, kun arvostatte muita ammatinedustajia enemmän. Kaupan kassan ja roskakuskin työ on ihan yhtä arvokasta. Mitä jos heitä ei olisi? Hoitaja ja opettajan ammatti ovat ammatteja muiden joukossa, he hoitavat työnsä jokaisen lapsen kohdalla samalla lailla. Älkää jeesustelko, että teidän lapset merkitsevät heille jotenkin enemmän.

T:opettaja, pelkkä kortti ilahduttaa

Kuten eräs ope jo aiemmin kirjoitti, niin me emme saa työnantajalta minkäänlaista joululahjaa kuten monella muulla alalla. Osa haluaa antaa lahjan kiitoksena tehdystä työstä, osa antamisen ilosta, osa näkee meidät tärkeänä osana lapsensa elämää jne. Ei kai siihen sen kummempaa syytä tarvitse olla. meidän lapset vievät muistamiset muskari-, viulu- ja jumppaopettajille. Isoimman ja rakkaimman muistamisen saa lasten perhepäivähoitaja. Ja vaikka maksamme kotimme siivojille palkan, niin muistamme heitä myös joka joulu! Ei tulisi mieleenikään kyseenalaistaa, ovatko he tarpeeksi arvokkaita saamaan muistamisen.

Sinulle vertasi kassaa ja opettajaa, mielestäni ero on siinä, että opettaja työskentelee lapsesi kanssa jokainen päivä tunteja ja ajoittain iltaisinkin tekee töitä, suunnittelee jokaisen tunnin ja hankkii materiaalit yms. sinun lapsellesi. Harvoin vanhemmat kiittävät, vaikka opettaja tekisi työtään itseään säästämättä. Kaupan kassa ottaa rahat ja laittaa kassaan (hän ei käytä tunteja lapsesi opettamiseen, vaikka raskasta työtä tekeekin) Mutta kassallekin sanotaan kiitos. Miksi opettaja/lastenhoitaja/henkilökunta ei olisi kiitosta ansainnut, vaikka kortin tai lahjan muodossa, kuten muillakin aloilla?



Kiitoksesta sen verran, että minua erityisopettajana lämmittää pelkkä sana "kiitos", vaikka kortissa tai ilman. Jokainen työntekijä on mielestäni kiitoksen arvoinen, edes jouluna. Se auttaa taas jaksamaan työssä. Itse lahjan lasteni hoitajalle, arvostan hänen tekemäänsä työtä ja haluan sen lahjalla ja kiitoksella osoittaa.

muistavat ne, jotka haluavat kiittää menneestä vuodesta. Tuskin kukaan edes ajattelee lahjomisena. Eivätkä tällaiset seikat vaikuta opettajan työhön. Se on ystävällinen joulun toivotus jonkin konkreettisen asian kanssa, ei sen kummempaa.



Kukin sitten tykönään miettii mitä antaa vai antaako mitään. Itse pyrin antamaan jotain mistä itsekin oikeasti ilahtuisin. Ja jos opettajaa enemmän tunnen se voi olla vaikka juustolajitelma tai laadukasta viiniä.:)

...sain omalta luokaltani hienon Pentikin maljan täynnä joulukarkkeja..:) Tosi hieno. En ole koskaan ennen mitään isoa joulujuttua saanutkaan näiltä yläkoululaisilta.

se tuntiosaaminen, juunou, joka vaikuttaa numeroon ja mitä kukaan opettaja ei pysty oikein selittämään, mitä se meinaa.



Näin varmistan kun olen mielin kielin, että se numero notkahtaa parempaan.