Oonko mä nolo kun mun fb-tilapäivitykset koskee useimmiten lapsia?
statuksen päivitän ehkä päivittäin, en siis monta kertaa päivässä, ja useimmiten ne on jotain tyyliin: x ulkoili lasten kanssa pakkasessa,x askartelee muksujen kanssa, x liikuttui kuopuksen joulujuhlassa, x on juossut koko päivän muksujen perässä ja rentoutuu vihdoin...
Kommentit (43)
Leivoin pipareita piiperon kanssa luin kirjaa kun piipero oli päiväunilla kävin kaupassa piiperon kanssa kipaisin ärrältä maitoa sillä välin mies oli pari minuuttia piiperon kanssa piiperon kanssa odotellaan Nico-petteriä ja Irma-Annikkia kylään piipero sanoi tänään ensimmäisen sanansa tultiin just piiperon kanssa neuvolasta, olipa piipero kasvanut piiperolla itketti, onkohan tulossa hampaita piiperon kanssa leivottiin joulutorttuja TOOOOOSI MIELENKIITOISIA PÄIVTYKSIÄ, ennemmin luen niitä päivityksiä missä aikuinen kertoo menenvänsä paskalle tai miettii miksi vasen lenkkari on paskaisempi ku oikea...
Leivoin pipareita
Luin kirjaa
Kävin kaupassa
Kipaisin ärrältä maitoa
Odottelen vieraita
Tulin jostain
Leivoin
No kyllä nuo on vielä huonompia avauksia, kun piiperon mainitsemisen jättää pois :-)
Eli kyse ei ole lapsen mainitsemisesta noin ylipäänsa statuksessa.
ole vaatteita, meikkejä, elokuvia, kännäämisiä tai extremejä vaikka minulla ei olekaan lapsia. Elokuvia toki katson mutta en niistä Facebookiin kirjoita. Sen sijaan kirjoitan muita kuulumisiani ja ajatuksiani päivän poliittisista ja vähemmän poliittisista aiheista.
ja tylsää. Yksi kavereistani kirjoittaa juuri noin. Joka ikinen juttu on lapsesta "piiperolla oli kova nälkä, piipero itki koko yön, voi ovi piiperoa kun sillä on kuumetta" jne. jne. Haluaisin tietää että mitä sille kaverille kuuluu, en halua tietää yksityiskohtia jokaisesta piiperon vaippaihottumasta. Toki voi lapsijuttujakin laittaa, mutta ei pelkästään. Niistä ei selviä mitä henkilölle itselleen kuuluu. Tai ilmeisesti selviää se, että lapsen myötä aivot ovat liuenneet pois eikä mitään omaa elämää enää ole...
Suuorastaan ahdistaa lukea tuollaisia, etteikö ole elämää kun hoitaa omia lapsia. Silloinhan juuri on elämää. Kyllä on aikamoista pintaliitoa jos "elämää" on vaatteet, meikit, elokuvat, kännäämiset tai mitkään ihme ekstremet.
Lapset on täyttä elämää ja kun toinen kertoo lapsistaan kertoo hän samalla mitä hänelle itselleen kuuluu.
itse en joudu painimaan "olinkohan nolo" -kysymyksen kanssa kun mulla fb:ssä kavereina ovat vain ihmiset jotka todella tuntevat mut eikä niiden takia tarvitse tuntea häpeää siitä mitä statukseeni kirjoittelen...