Kysymys n.3-vuotiaiden vanhemmille:

meillä ollaan mustelmilla ja naarmuilla mutta luut eivät kyllä katkeile. Joko on kyseessä todella rajuotteinen poika tai sitten on luissa vikaa tai on jotain muuta outoa.



Tuttavapiirissä on kyllä yksi poika jolla oli aikoinaan pienenpänä aina myös joku paikka kipsissä tai paikattuna, oli tosi rasavilli ja koheltaja. Muistaakseni kuitenkin hänkin oli vähän jo vanhenpi ja satutti itseään harrastuksissa (lätkässä ym.) mutta myös vapaa-ajalla. Mutta periaatteessa kai näitä sähläreitäkin on - mutta ei ehkä vielä 3,5 vuoden iässä?

häntä käytetään nyrkkeilysäkkinä. :(



Oma poika on kans kova koheltaja, jolle aina sattuu kaikenlaista. Ikinä ei ole ollut luun murtumia eikä mitään venähdyksiä. Mustelmia, naarmuja, kuhmuja, palovamma ja läheltäpiti aivotärähdys kylläkin. Noin pienen lapsen luiden pitäisi olla niin elastiset, etteivät pienestä mene poikki.

ainakin täällä meillä kaikki menee selvitykseen josta jää erittäin pitkäaikaiset merkinnät. Kannattaa miettiä onko varma asiastaan vai epäileekö vaan.



Työkaverini ekassa kämpässä asuessaan teki naapurin lapsista vinkkauksen ja menivät huostaanottoon samantien, sen jälkeen vasta alettiin tutkia. Potee vieläkin omantunnontuskia kun ei tiedä oliko asiat niin huonosti kuin mitä hän kuvitteli. ÄLÄ HÄTILÖI!

aika omituiselta... itselläni 3v tyttö vaikka onkin varsinainen ikiliikkuja. Mustelmia ja pieniä naarmuja löytyy, mut kyllä nuo ovat jo isompia juttuja.. oletko nähnyt sitä lasta? onko hän sen oloinen/luonteinen, että teloisi itseään noin rajusti... luulis että jos jostain tippuu voisi käsi tai jalka murtua ensin... no vaikea sanoa jos tuntuu että pahoinpitely tapaus ota yhteyttä sosiaaliviranomaisiin...

"joukossa tyhmyys tiiviistyy" eli tehdän mitä mahdottomimpia juttuja kun vaan mahdollisuus ja SILMIÄÄN EI VOI IRROTTAA hetkeksikään näistä lapsista eli esim. pienempi on laitettava istumaan syöttötuoliin, jossa on turvavyö siksi aikaa kun menen wc:hen ja ovi auki istumaan vaan pöntölle ym. Mustelmia löytyy, sekä naarmuja aina ja yksi paha onnettomuus, jossa selvittiin tikeillä ja äitinä itse taisin saada eniten siitä traumoja. Joka päivä jompikumpi törmää johonkin tai tippuu jostakin mihin on kiipeämässä, vaikka koko ajan yritän vahtiakin, mutta siis asiaan ikinä meillä ei ole lapsilla murtunut mikään, murtumahan ei toki tietysti ole mahdoton tulla ja tosiaan on sairauksiakin minkä vuoksi luut murtuvat eli en nyt muuten lähde arvuuttelemaan, on kuitenkin toki epäilyttävää, että näin monta murtumaa on ollut.

Tosin nykyään sairaaloissa ollaan todella tarkkoja lasten pahoinpitelyiden suhteen ja uskon, että sairaalan henkilökunta/lääkäri puoli olisi kyllä ottanut yhteyttä lastensuojeluun, jos siihen on tarvetta. Eli emme varmaankaan tiedä tarinan perusteella kaikkea.

meillä kaksi poikaa, toinen motorisesti suht kömpelö, ja sillä oli pari kertaa silmäkulma auki joskus 2-vuotiaana ja niitä käytiin sairaalassa näyttämässä. Lisäksi se kaatuilee paljon nyt vanhempanakin (5 v.), ja sääret on usein mustelmilla. Nuorempi (nyt 3) on paljon lahjakkaampi motorisesti, mutta usein hänkin kuhmuilla veljestappeluiden vuoksi. Mutta IKINÄ ei ole luut menneet rikki! (Tosin kylkiluita tai varvasluita saattaa varmaan olla poikki huomaamattakin...??)

Mustelmia ja naarmuja sillä on AINA. Mutta luut ovat kyllä pysyneet ehjinä siitä huolimatta että se on esim. pudonnut keinusta vauhdissa suoraan selälleen, kompastunut juostessa omiin jalkoihinsa ja päätynyt otsa edellä maahan jne.



Kuulostaa vähän huolestuttavalta tuo ap:n mainitsema tapaus. Pahoinpitelyepäilyn lisäksi herää epäilys luuhaurastumataudista tms.

Kuulostaa kyllä pahalta... Voiko tosiaan olla kaikki "itse aiheutettuja"?

Meillä kolmoset 3 vuotta nyt. Rasavillejä tapauksia ja itsesuojeluvaisto ei ole tainnut pojille vielä kehittyä, mutta tähän päivään mennessä ollaan selvitty mustelmilla. Joko todella huolimattomia vanhempia jos eivät pysty estämään noin vakavia tapaturmia tai sitten perheen sisällä tapahtuu jotain muuta..



Äh, on meilläkin kerran keskimmäinen kaatunut oven saranaa päin ja käytiin tikattavana ensiavussa. Se onkin pahin tapaturma meillä.

Polvet ja jalat mustelmilla lähes koko ajan, mutta muita paikkoja satuttaa todella harvoin. Mikään jäsen ei ole ollut poikki kertaakaan.

Portailta, keinuista, kaaduttu ja räpelletty.. Mutta ikinä ei ole luita mennyt poikki, mustelmia ja haavoja vain.



Kuulostaa todella oudolle,... Oliskohan lastensuojelun paikka????

Lapsillahan on yleensä niin vahvat luut, ettei murtumia kovin helposti tule.

Niin sää voit joko ilmottaa lastensuojeluun tai miettiä onko lapsi styrjäytyneen ja hissukan olonen.



Koska jostain muistan lukeneeni että hakatut lapset (pienet) on semmosia reppanoita. Ei aktiivisia koheltajia jokka on ilosia ja normaalin tuntusia.

Tosin, en tiedä koska ei ole omaa kokemusta väkivallasta, mutta varmaan toiset lapset on aktiivisempia kuin toiset.



PS. omilta lapsilta puuttuu kummaltakin etuhammas (maitohammas) ja mustelmaa jos jotain löytyy.

Jos luita katkeilee niin ehkä vanhempien valvonnassa voisi olla paranneltavaa?

Meidän 3,5v pojalla on silloin tällöin (harvoin) pieni mustelma tai naarmu kovasta koheltamisesta johtuen. Näitäkin enimmäkseen kesäaikaan, kun vähemmän vaatetta ja vauhti ulkona kova. Suurin mitä on saanut aikaan pari kertaa, on haava alahuuleen kun on törmännyt johonkin ja hampaat osuneet huuleen. En osaa kuvitella että tuossa iässä saisi murrettua luitaan.

noin monta murtumaa lyhyessä ajassa. Lapsi saa aika rajusti tipahtaa tai kaatua että luita murtuu. Tai sitten hänellä on luidenhaurastumatauti vai mikä se on.

jotain pahempaa. Ei ne luut lapsellakaan ihan noin vain murru/mene poikki, ja vielä jatkuvasti.

Kyllä meidän 3.5-vuotiaalta rämäpäältä aika monta mustelmaa tälläkin hetkellä löytyy ja kerran on tippunut niin pahasti, että sai todella ison ja mojovan kuhmun päähänsä, mutta luita ei ole ollut poikki koskaan.

On suhteelisen uhkarohkea ja seuraa aina isompia perässä tai kokeilee samaa mitä isommat teki sitten itsekseen myöhemmin.



On selvästi rohkeampi touhuuja kuin isompi veljensä samanikäisenä ja ainakin tuntuu, että tälle nuoremmalle sattuu paljon enemmän kuin isommalle. Nuoremmalta on tullut jo verta jos mistäkin paikasta, kun kaatuilee ja aina jonkun metallisen auton kanssa tai sitten kerrankin kaatui metsästä löytämänsä kepin kanssa ihan nenäni edessä. Ja aina veri lentää...



Mutta siis ei koskaan ole käynyt mitään suurempaa, ei edes ole koskaan tarvinnut käydä näyttämässä lääkärissä.



Minusta on kyllä outoa, että tuolla pojalla on jo noin paljon murtunut. Luulisi, että olisi sairaalassa selvittäneet tuota mitä lie luun haurasrumistautia, jos epäilisivät.



Luuletko itse, ettei lapsi ole itse vammojaan aiheuttanut? Minua ainakin ihmetyttäisi, etenkin kun meidän poika on todellakin touhukas ja kaikkea sattuu ja kuitenkaan ei mitään luun murtumia. Tosin yhden tutun lapsi tippui hotellihuoneen sängyltä suoraan kätensä päälle ja pojalla meni joku luu poikki, että kyllä se on mahdollista pienilläkin nuo luiden murtumat.

Meidän 2v10kk ikäinen tyttölapsemme on erittäin vilkas ja liikkuvainen, kiipeilevä yksilö. On pudonnut vähän vaikka mistä eikä koskaan ole tullut pikkukuhmua tai mustelmaa pahempaa vammaa.



Oletko kysynyt tuttavaperheeltä onko lapsella joku luusairaus, joka aiheuttaisi hauraita luita (perinnöllinen OI eli osteogenesis imperfecta tuli mieleen)? Muussa tapauksessa kuulostaa hyvine rikoiselta, että lapsi noin paljon katkoisi luitaan ihan vahingossa...

paikallinen tk/sairaala ole jo omat tutkimuksensa tehneet. He kyllä ammattilaisina tietävät milloin haaverit ovat "luonnollisia" ja milloin eivät, joten sinun tuskin tarvitsee ruveta kotipoliisiksi.



Ihmisryhmä jota vihaan ehkä eniten (jos pedarit ja muut sekosikiöt jätetään pois) ovat kyllä ehdottomasti nämä kotipoliisit