Pitaisiko rv 30 jo olla vaivoja ja todella tuntua olo RASKAANA olevalta?
Valilla melkeinpa unohdan etta olen raskaana! Isokokoinen olen toki ollut ennen raskauttakin, mutta silti tuntuu hieman oudolta etta olo on niin hyva ja melkeinpa "normaali", eli ei ole kolotuksia, mitaan, ja ainoa missa jarruttelen vahan on kavelyvauhti ja seisomaan nouseminen.
Kommentit (8)
Kymmenen hyvää viikkoa aikaa hankkia kolotuksia. :)
nauti olostasi ja ole tyytyväinen jos ei ole mitään vaivoja. ehkei niitä tulekaan jos hyvin käy.
itselläni kaksi ekaa raskautta meni täysin vaivoitta, ei edes supistellut ennenkuin synnytys käynnistyi.
nyt kolmatta odottaessa on ollut kaikki mahdolliset vaivat; järkkyä selkäsärkyä, närästystä, kipeitä suppareita jo viikolta 25 alkaen, pahoinvointia ympäri vuorokauden... migreenikin palasi viikko sitten takaisin, olinhan jo saanut olla siltä monta kuukautta rauhassa.
Vielä ehdit hyvin kieriä liitoskivuissa ynnä muuta.
ensimmaisetkin menivat hyvin mutta jotenkin talla kertaa tuntuu ihmeellisen helpolta. Vai olisikohan se niin etten ehdi niin kuulostelemaan liian tarkkaan vointiani?
ap
minulla ainakin kahdessa raskaudessa tuo loppuaika on ollut kaikkein helpointa. Sitten niitä alkuraskauden vaivoja taas olisi ollut vähän vaikea olla huomaamatta, vaikka kuinka olisi ollut kuulostelematta :)
Tukala olo minulla tosin on ollut jostain viikolta 20 alkaen molemmissa raskauksissa, en tiedä johtuneeko pienestä koostani?
ensimmaisetkin menivat hyvin mutta jotenkin talla kertaa tuntuu ihmeellisen helpolta. Vai olisikohan se niin etten ehdi niin kuulostelemaan liian tarkkaan vointiani?
ap
Toki raskaudet ovat erilaisia ja toisilla odottajilla on ihan oikeasti erilaisia vaivoja raskausaikana. Mutta totta on myös se, että ei tätä kolmatta odottaessa ole ehtinyt samalla tavalla keskittymään omaan vointiinsa kuin ensimmäistä odottaessaan. Hyvä kun muistaa edes olevansa raskaana...
Joo, tämä kolmas raskaus on ollut minulla todella helppo, nyt mennään siis jo rv40+4, että kaipa ne vaivat olisivat jo tulleet... Tässä synnytystä odotellessani olen ihan normaalisti siivoillut, ulkoillut, touhunnut lasten kanssa jne. Toisaalta, mulla on myös ollut tässä vaivanani mm. närästys, peräpukamat, liitoskivut, suonikohjut, raskausdiabetes, selkäkivut, jne. kaikki ihan normaalit raskausvaivat. Niihin vaan suhtautuu vähän eri tavalla kuin esikoista odottaessa. Ne ikään kuin kuuluvat asiaan, eivätkä ole mitään "vaivoja". Että ehkä kyse on sitten vähän myös asenteesta...
Raskaus ei ole sairaus
vaikka valtaosa mammoista niin luuleekin- saikulle vaan heti kun gravitest on positiiviseen päinkään.Nautihan olostasi =)
Veikkaan, että tämän kirjoittaja on lapseton.
Ap:n viestiin liittyen, voi kyllä todeta, että jokainen on yksilö, ja jokaisen elimistöllä on omat mm. perimän määräämät kommervenkkinsä, joiden mukaan elimistö reagoi raskauteen.
Se varmasti merkitsee paljon, jos ihminen on ennestään isokokoinen. Totta kai on eri asia, jos 180cm/100kg nainen kantaa mahassaan esim. 3-5 kilon lisälastia, kuin jos sama lasti laitetaan 160/50 naisen mahaan. Vm:ssa on ehkä hivenen lujemmilla se pieni vatsaontelo ja ympärystä, missä vauva kasvaa. Ja jos on ylipainoinen, keho on jo sopeutunut liikalastiin aikoja sitten.
vaikka valtaosa mammoista niin luuleekin- saikulle vaan heti kun gravitest on positiiviseen päinkään.
Nautihan olostasi =)