AV-raati, nyt apuun päivähoitoasiassa!
ELi koska olen kylmä ja huono äiti, olen hylkäämässä lapseni hoitoon Tammikuussa. Yritän järjestää lapsien hoidon niin, että hoitoviikko olisi nelipäiväinen, mutta päivien pituus on nyt kysymysmerkki.
Lapset ovat iältään 1-v 9kk, 4,5-v ja eskarilainen, joka tulee jatkamaan puolipäiväeskarissa, ja iltapäivät kaverillaan/mummilla ja vaarilla.
Vaihtoehdot ovat tällaiset:
a) jos eskarilaiselle saadaan järkättyä taksikyyti fiksusti, hän menee klo 8 eskariin, itse vien pienemmät päiväkotiin klo 9:30 ja isänsä hakee heidät klo 16-17 välillä. Ongelma: Haittaako noin myöhäinen aloitus 4,5-vuotiaan pääsemistä leikkeihin, jääkö hän paitsi kaikesta ohjatusta toiminnasta? Illalla tulen kotiin klo 18.30 ja jossain vaiheessa pitäisi pystyä liikuntaakin harrastamaan.
b) vien koko köörin hoitoon klo 8 ja käytän aamupäivän 1,5 tuntia urheilemiseen, koska olen todella ylipainoinen, ja uusi työni vaatii aika paljon edustamista. Mies hakee lapset klo 16 ja kun tulen kotiin klo 18.30 on loppuaika pyhitetty lapsille.
Lapset käyvät nukkumaan klo 21.
No niin raati, pankaahan parastanne. Niin ja kerron vielä, että yritän vielä löytää hoitajaa kotiin/lähiseudulta perhettä, joka haluaisi kaksi hoitolasta, jotta pienten arki pysyisi helpompana. Vielä ei ainakaan ole tärpännyt, olemme vastikään muuttaneet ja omat verkostot on vielä huonot.
Kommentit (35)
mutta meillä ainakin maksun kannalta on vissi ero onko 9.30-16 vai 8-16
Itseni ja perheeni tuntien, uskon että meille on parempi ottaa selkeästi jompi kumpi vaihtoehto ja sitten tehdä tarvittaessa poikkeuksia mutta vain harvakseltaan. Varsinkin tuo 4,5-v on sellainen, että kaikki muutokset ottavat aikansa ja aiheuttavat vastarintaa, joten tiedän jo valmiiksi, että jokainen 8 aamu vänkäisi sitä, että haluaa vielä nukkua, ja jokainen 9:30 aamu vänkäisi sitä, että haluaisi jo olla kavereiden kanssa.
Myös perheeni tuntien tiedän, että mitään kovin kummoista tekemistä emme aamuisin saa aikaiseksi, just sitä pientä kiukuttelua ja nitinää ja natinaa, iltaisin taas saamme paremmin asioita aikaan.
Joku ehdotti tosi aikaista urheilua, se ei onnistu koska mies lähtee punttikselle tai töihin jo klo kuuden pintaan.
Arrgh kun on vaikeaa. Jos meillä olisi vain tuo 1-v9kk olisi ihan selvää, että mahdollisimman lyhyt päivä. Mutta tuo 4,5-v on niin kaverinkipeä ja tällä hetkellä kerhoillessaan 3krt/vko niin onnellinen ikäisestään seurasta ja kaikesta ohjatusta toiminnasta... ON tää hankalaa.
Kiitos tosiaan vastauksista, jatkamme pohdintoja...
mutta en tajua, miksi alle 2-vuotiaan päivähoitopäivää pitää sen takia pidentää 1,5 tuntia.
Jos siis kyse olisi vain minun urheiluistani, en tietenkään valitsisi vaihtoehtoa b. Siihen liittyy kuitenkin seuraavat asiat:
- 4,5-v sisarus jolle kaverit ja ohjattu toiminta on tärkeitä, ja joista tykkää tosi paljon. Myöhäisempi meno päiväkotiiin jättää niiden ulkopuolelle, myös leikkeihin mukaan pääsy hankaloitunee? ( Näin ainakin kaikki aina selittää)
- esikoinen menee joka tapauksessa eskariin klo 8 ja 100 m päähän pienempien päiväkodista. Olisi kaikille helpompaa, jos perhe kulkisi aamuisin samassa tahdissa. Lisäksi jos esikoinen ei saa järkevämpää taksikyytiä, meillä menisi aamut niin, että 7.45 lähtisimme viemään esikoista, olisimme kotona takaisin 8. 15 ja taas lähtisimme tunnin kuluttua samaan suuntaan.
- Jossain vaiheessa mun on pakko kuitenkin päästä liikkumaan, olipa se sitten aamulla tai illalla.
Mä valitsisin todennäköisesti b:n. Siinä juuri se syy, että ei meilläkään siinä aamulla mitään erityisiä leikkejä viriteltäisi tai satuja luettaisi. Äiti lukisi lehteä vähän pidempään (joo paska äiti, ampukaa vaan) ja siinä se. Illalla taas sitten taas viritellään paljon helpommin yhteisiä tekemisiä.
Mutta sekamalli on lapsille huono. Pyri mahdollisimman paljon siihen, että samanlaisella päiväohjelmalla joka päivä. Sitä se rutiini tarkoittaa. Ja vaikka itselle olisi kivempaa, että ylimääräinen vapaapäivä on perjantai tai maanantai, niin lapsille saattaa olla parempi, että se on keskellä viikkoa. Joillekin lapsille kolmipäiväinen viikonloppu on kuin lomilta palaisi ja se alkuviikko on tuskaa. Monilla taas onnistuu hyvin.
Mä siis aloittaisin vaikka b:llä. Jos tuntuu huonolta, niin voittehan vaihtaa vaikka 2-3 kk jälkeen a:han.
Mä valitsisin todennäköisesti b:n. Siinä juuri se syy, että ei meilläkään siinä aamulla mitään erityisiä leikkejä viriteltäisi tai satuja luettaisi. Äiti lukisi lehteä vähän pidempään (joo paska äiti, ampukaa vaan) ja siinä se. Illalla taas sitten taas viritellään paljon helpommin yhteisiä tekemisiä.
Mutta sekamalli on lapsille huono. Pyri mahdollisimman paljon siihen, että samanlaisella päiväohjelmalla joka päivä. Sitä se rutiini tarkoittaa. Ja vaikka itselle olisi kivempaa, että ylimääräinen vapaapäivä on perjantai tai maanantai, niin lapsille saattaa olla parempi, että se on keskellä viikkoa. Joillekin lapsille kolmipäiväinen viikonloppu on kuin lomilta palaisi ja se alkuviikko on tuskaa. Monilla taas onnistuu hyvin.
Mä siis aloittaisin vaikka b:llä. Jos tuntuu huonolta, niin voittehan vaihtaa vaikka 2-3 kk jälkeen a:han.
Meilläkin on kyllä homma just niin, että aamuisin aika menee kaikilla vähän haahuillessa sinne tänne, ja jos aikaa on, niin aamiainen ja pukeminen vain venyy jne.
Katsotaan nyt miten hommat etenee, vielä tässä on aikaa vähän miettiä. Miten tahansa hommat hoidammekin, olemme toki valmiita muuttamaan järjestelyjä, jos esim. lasten sopeutuminen tai jaksaminen sitä vaatii.
mutta en tajua, miksi alle 2-vuotiaan päivähoitopäivää pitää sen takia pidentää 1,5 tuntia.
ap tulee harrastamaan sitä aamuliikuntaansa ehkä kaksi kertaa. Sitäpaitsi ne lapset valuu räkää ja on pois hoidosta suuren osan ajasta varmaan juhannukseen asti, ei tarvii miettiä mihin aikaan veisi hoitoon vaan miettiä että millä viikolla taas.
mutta en tajua, miksi alle 2-vuotiaan päivähoitopäivää pitää sen takia pidentää 1,5 tuntia.
ap tulee harrastamaan sitä aamuliikuntaansa ehkä kaksi kertaa. Sitäpaitsi ne lapset valuu räkää ja on pois hoidosta suuren osan ajasta varmaan juhannukseen asti, ei tarvii miettiä mihin aikaan veisi hoitoon vaan miettiä että millä viikolla taas.
Voihan se olla noinkin, tosin meillä on aikamoinen pöpörasitus varmasti koko ajan päällä, esikoinen on eskarissa ja keskimmäinen 3krt/vko kerhossa ja jokainen käy muskarissa.
JA meillä on tien toisella puolella eläkeläis-isovanhemmat, jotka eivät sitoudu säännölliseen hoitoon, mutta auttavat tarvittaessa. Joten jos todennäköisin sairastelija eli pienin on kipeä, niin hän menee isovanhemmille, ja loput lähtee eskariin ja pk:hon.
mutta menet urheilemaan kun lapset menee nukkuu.
Suosittelen. Se on tehokas ja helppo tapa - ja voit urheilla lasten ehdoilla.
Ja sille 4,5-vuotiaalle riittää kuule ihan hyvin vielä lyhyempi päivä. 5 - 7 tuntia on maksimi hänellekin. Kai hän nyt sentään perhettäänkin tarvitsee.
Jos kerran ap joka tapauksessa joutuu koko porukan kanssa lähteä saattamaan eskarilaista ennen klo 8, niin ei kyllä ole mitään ideaa lähteä tunniksi takaisin kotiin! Tunnin odottelu aamulla kotona ei ole rauhallista aikaa perheen kanssa noille pienemmillekään.
Jos ap tuntee huonoa omatuntoa lasten aamuhoidosta, niin voisiko ap parina päivänä urheilla, ja muina päivinä mennä aiemmin töihin ja tehdä hommia alta pois, niin että pääsisi illalla aiemmin kotiin?
mutta en tajua, miksi alle 2-vuotiaan päivähoitopäivää pitää sen takia pidentää 1,5 tuntia.
Jos siis kyse olisi vain minun urheiluistani, en tietenkään valitsisi vaihtoehtoa b. Siihen liittyy kuitenkin seuraavat asiat:
- 4,5-v sisarus jolle kaverit ja ohjattu toiminta on tärkeitä, ja joista tykkää tosi paljon. Myöhäisempi meno päiväkotiiin jättää niiden ulkopuolelle, myös leikkeihin mukaan pääsy hankaloitunee? ( Näin ainakin kaikki aina selittää)
- esikoinen menee joka tapauksessa eskariin klo 8 ja 100 m päähän pienempien päiväkodista. Olisi kaikille helpompaa, jos perhe kulkisi aamuisin samassa tahdissa. Lisäksi jos esikoinen ei saa järkevämpää taksikyytiä, meillä menisi aamut niin, että 7.45 lähtisimme viemään esikoista, olisimme kotona takaisin 8. 15 ja taas lähtisimme tunnin kuluttua samaan suuntaan.
- Jossain vaiheessa mun on pakko kuitenkin päästä liikkumaan, olipa se sitten aamulla tai illalla.
työpäivän mittaisen pätkän eivätkä tunnin kuntoilupätkän.
8-16 on aivan normaali hoitopäivän pituus, ellei jopa normaalia lyhyempi - 8-17 on varmaan tavallisin. Kukaan lapsi ei saa pelkästään siitä traumoja ja ryhdy kouluampujaksi. On todellista saivartelua siunailla muuta.
Ap:n toinen vaihtoehto oli se, että lapset menee hoitoon 1,5 tuntia aikaisemmin, jotta ap voi laihduttaa.
ja käyttäisin aamupäivät liikuntaan. Päivä lähtee hyvin käyntiin sulla.
Meillä päiväkodissa ne ohjatut toiminnot alkavat 8.30 (aamupiiri) + 9 pienryhmät (eri päivinä eri juttu). Plus kaikki erikoispäivät ovat aamusta, teatterit, itsenäisyyspäivän tanssit jne. Noitahan ei tietenkään ole joka päivä.
Vie aamupalalle, niin aamuisin ei tarvi kuin käydä pisulla, aamupesulla, pukea ja lähteä, meilläkin menee vaan 15-20 min aamuisin. Meillä valitaan edellisenä iltana vaatteet valmiiksi.
Nukkumisesta, että meillä nukutaan klo 20 ja herätään klo 7, ja kun päiväkoti alkoi syksyllä, niin välillä olivat ihan poikki 19 aikaan. Se kesti pari kk ennen kuin 4- ja 2-v tottui siihen ryhmään jne. Joten aluksi voi olla, että teillä on väsyneet lapset, mutta ei se ikuisesti kestä.
Ei se teidän kohta parivuotias enää niin pieni ole, etteikö pärjäisi.
Teet aamulla sitten kotihommat ja muita juttuja alta pois - näin saat ajan tehokkaasti käytettyä ja illat voi pyhittää perheelle. Ja tuskin ne kovin aktiivista laatuaikaa lapsetkaan enää illalla haluaa - varmaan vaan läsnäolevan vanhemman, jonka kainaloon on mukava käpertyä.
Olispa itselläkin mahdollisuus urheilla aamuisin - olisi tässäkin perheesä hyvinvoiva äiti :). Kateeksi käy moinen - käytä ihmeessä mahdollísuus hyväksesi.
Eihän ne ole työpäivää hoidossa, vaan työpäivän ja äidin kuntoilun takia 1,5 tuntia lisää.
mutta en tajua, miksi alle 2-vuotiaan päivähoitopäivää pitää sen takia pidentää 1,5 tuntia.