Puututteko 9 vuotiaiden lastenne kaverisolmuihin?
Siis jos lapset ovat vaikka riidelleet ja lapsi tulee kertoman sulle, että "Pekka sanoin ilkeästi" tai "Maija teki pahasti". Niin soitatteko Pekan ja Maijan vanhemmille ja alatte selvittämään asiaa?
Vai annatteko lasten selvittää solmunsa itse?
Ja kyse on siis näistä "normaaleista" eli pienistä kaverusten välisistä jutuista. Ei siis mistään jatkuvasta kiusaamisesta!
Kommentit (5)
Kuuntelen, jos lapsi haluaa kertoa ja puhua. Yritetään yhdessä miettiä, mikä meni vikaan. Mutta lapset saavat selvittää asiansa itse. Ja yleensä unohtavatkin erimielisyydet nopeasti.
yleensähän on niin, että jos vanhemmat sotketaan mukaan noihin pieniin solmuihin, niin niistä kasvaa isoja solmuja! Ja loppujen lopuksi kaikkien välit menee poikki.
pojan luokkakaverin, Matin, äidiltä, mille oma poikansa oli valehdellut ihan ihme juttuja meidän pojasta.
Kyseessä oli tämän Matin ja kolmannen pojan, Jeren, välisistä jutuista, joka olikin sit laitettu meidän pojan piikkiin. Joka ei edes tiennyt mistä on kyse.
No, tämä Matin äiti sit soitti mulle ja haukkui minut ja minun poikani.
Parempi olis ollut, kun olis antanut poikien selvittää itse omat välinsä. Nyt pieni juttu paisui ja paisui ja siinä sähläsi myös kolmen perheen vanhemmat.
Tuloksena pojat leikkii koulussa yhdessä ja vanhemmat eivät puhu toisilleen.
Sellaista jatkuvasti säätävää vanhempaa ei jaksa kukaan ja pian lapsesi jää ilman kaveria. Sitä paitsi noista lasten jutuista ei ota selvää. Kaikilla eri näkemys ja jutut on sinnepäin.
Joskus selvitän lasten kanssa asioita ja monesti ajattelen, etten ymmärrä kyllä yhtään mitään niiden jutuista.
Meillä siis lennokkaita 6v.
Oman lapsen kanssa voin keskustella, mutta en siis rynni setvimään naapurin Liisan tai naapurin Liisan vanhempien kanssa.