Miksi lapsiperheet unohtavat käytöstavat?

mutta paikasta olen eri mieltä, minusta liinalla varustettu pöytä on lapsiperheele parempi, mm. sotkujen takia

Perusetikettiin kuuluu se, että seisovaan pöytään mennään ikä- ja arvojärjestyksessä, vanhukset ensin. Omassa lapsuudessani tilanne hoidettiin sukujuhlissa niin, että lapsilla oli oma pöytä+oma tarjoilu jossain toisessa huoneessa. Kaikki olivat tyytyväisiä.

Nykyisin ei näitä "lastenpöytiä" näe missään. Miksiköhän?

mun mielestä aikuiset on lähinnä niitä jotaka ei ymmärrä esim: kuinka kirkossa toimitaan.



monia kymmeniä kertoja sama juttu....... häät kirkossa lapsi alkaa huutamaan ja itkemään... niin mitäs tapahtuukaan jos ei kohtuu ajassa saa lasta hiljenemään millään keinoilla, niin eikö sitä muksuaan voi viedä kirkon eteiseen. Todella itsekästä antaa tenavan huutaaa niin ettei kukaan kuule mitään!



ja tämä on joka ikisissä häissä joissa olen ollut!



Todella raivostuttavaa! Eikö sitä voi vähän ajatella muitakin ja viedä sen huutavan kakaransa pois.



Vaikka kuinka haluais ite kuulla, niin ak´jatelkaa rakkaat vanhemmat vähän muitakin ihmisiä!



Lapsen syytähän tämä ei ole vaan tietenkin aikuisen jolla ei ole ajattelukyyä suotu ollenkaa! ja uslakaa tai älkää näitä vanhempia on todellaa paljon!

Se että sallii lasten olla lapsia on musta aivan eri asia kuin ettei opeta niille käytöstapoja. Käytöstavat ei niille teineillekään ilmesty nappia painamalla, vaan pitkäaikaisen opettamisen tuloksena. Itse haluan opettaa lapselleni hyvät käytöstavat jo ihan siksikin, että lapselle itselleen on pidemmän päälle mukavampaa kun tietää miten pitää käyttäytyä. Jossain vaiheessa nämä kasvattamattomat kun alkavat itsekin huomata että heidän käytöstään paheksutaan - ja valitettavasti se paheksunta kohdistuu nimenomaan lapseen, eikä vanhempiin joiden syytä tilanne on.

Olen lapsesta saakka ollut sitä mieltä että on ihan tervettä että lapset saa olla lapsia, eikä niiltä vaadita teinien toimintaa! On se sitten taas jonkun toisen mielestä niin VÄÄRIN jos lapset ottaa safkat mukaansa ja niitä on koko matka ripoteltuna.. ;) Tämä vaan sillä että kun jollekin kumartaa, niin toiselle pyllistää! Niille liikuntakyvyttömille voi tarjota palvelua, ettei tartte nostaa perää tuolilta lainkaan. T. neljän kohteliaan lapsen mamma, joka sallii lapsien olla lapsia.

Pöytäliina on helppo lapsilla joo, jos se on vahakangasta tai puuvillaa...



Kait tuossa olikin kysymys siitä, mikä on selvästi tarkoitettu pääpöydäksi (vihje: kynttilät, kaunis liina, kukkia...) se on yleensä tarkoitettu myös niille "arvokkaimmille" vieraille. Joskus siinä istuu lapsia (jos he ovat siinä tilanteessa kunniavieraita, esim. voi olla morsiusparin lapset) ja joskus sitten vanhoja ihmisiä (isovanhemmat, kaukaa tullut sukulaistäti jne.). Muut vieraat ovat sitten tasa-arvoisempia ja voivat katsoa, miten olisi kätevää/mukavaa istua. Ei näitä "arvokkaampia" vieraita yleensä montaa ole, joten kyllä lapsen sen ajan jaksavat varmasti vuoroaan odottaa. Joskus olisi jopa fiksua opettaa, että isommat lapset auttaisivat vanhempia ihmisiä esim. lasin kuljettamisessa. Nykyään monet lapset (ja aikuisetkin) vaan tölläävät ihmistä, joka tarvitsisi vähän apua. Itse olen kulkenu koko syksyn keppien avulla ja hyvin mukavaa on, jos joku kysyy jossain, että "voinko auttaa?". Joskus apua tarvitsee, joskus ei. Hyvä mieli tulee kuitenkin.

mutta paikasta olen eri mieltä, minusta liinalla varustettu pöytä on lapsiperheele parempi, mm. sotkujen takia

kyllä se lapsiperhe pitää viimeisenä päästää ruokia hakemaan ja sijoittaa heidät sinne työpöydän nurkalle. Siellä saavat sotkea ihan rauhassa.

Tietysti siinä työhuoneen ovella kannattaa aina käydä huutelemassa, että tärkeämmät vieraat haluaisivat jo kahvia, että yrittäkäähän nyt saada ruokanne syötyä =D

Lapsiperheiden ruokailu kun tunnetusti kestää. Ensin autetaan lapsia, sitten vanhemmat yrittävät syödä omia ruokinaan, ja auttaa lapsia ja siivota välillä sotkuja ja käydä pesemässä käsiä ja mennä vessakaveriksi jne. jne.

Vai pitäisiköhän sen juhlan järjestäjän kyetä huomioimaan kaikki kutsumansa vieraat?

Ja mitä tuohon näkymiseen ja kuulumiseen tulee niin ei tarvitse olla mikään atomifyysikko erottaakseen toisistaan sen onko lasta opettettu yhtään käyttäytymään vai ei... :p

en näe lastenpöydässä mitään järkeä! :D



Tietty jos lapset on kouluikäsiä eikä ujostele porukkaa, niin miksei?

Mutta jos porukkaa ei lähdetä nimikoimaan niin kätevämpää on että vanhemmat istuu lapsiensa kanssa jolloin hulina ei käy liiaksi lasten pöydässä.



Isompiin juhliin lähinnä kaipaan lastenbuffettia, jolloin jonotus lapsille tapahtuu omaan pienempään pöytään (tietty saa halutessaan aikuistenkin herkkuja) mutta olen jonottanut lapsien kanssa perusbuffetissa sadan vieraan kanssa ja lapsilla nälkä kirkon jälkeen, alkaa jännitys laukeamaan.. Ah.



Mitä tulee tuntemiini vanhempiin ihmisiin, niin he odottelee että lapsiperheet menee ensin. Sitten ottaa sen kahvin ja pullansa. ;)

Siskoni lapset söivät jo todella pieninä itse veitsellä ja haarukalla, osasivat pilkkoa jne - Suomessa ei tavallinen lapsi osaa sitä vielä 10-vuotiaanakaan.

mitenkään 'epätavalliselta' vaikuta vaikka osaa käyttää veistä ja haarukkaa. Eskarikaverinsakin osaavat, vaikka kaikki ovat ihan suomalaisia lapsia.

Siskoni lapset söivät jo todella pieninä itse veitsellä ja haarukalla, osasivat pilkkoa jne - Suomessa ei tavallinen lapsi osaa sitä vielä 10-vuotiaanakaan.

mitenkään 'epätavalliselta' vaikuta vaikka osaa käyttää veistä ja haarukkaa. Eskarikaverinsakin osaavat, vaikka kaikki ovat ihan suomalaisia lapsia.

Meidän 4-vuotias syö haarukalla ja veitsellä. Tosin äiti sitä ei ole opettanut vaan päivähoidossa on opetellut. Vetäisee poika muuten pojot kotiin juhlissa ;)

Me emme myöskään vie lapsia juhliin niin nälkäisenä että sitäkään voisi käyttää syynä etuiluun. Ja vaikka ei olisi juhlatkaan niin en ymmärrä laisinkaan että jotkut antaa lastensa vaeltaa keksien ja pullien kanssa ympäri toisten kotia!

siihen ruokapöydän ääreen ja muu porukka syököön miten pystyy ja samoin pyydän hoitamaan lasten ruokailun ekaksi, niin me aikuiset saamme istua sitten rauhassa kahvittelemassa, kun penskat ei kilju hysteerisenä ruokaa vieressä.



Kenenkään kahvittelunautinto ei nyt pitlaannu siitä, jos joku on aloittanut kakun sua ennen?

se on niin vaikea vanhemmille

Perusetikettiin kuuluu se, että seisovaan pöytään mennään ikä- ja arvojärjestyksessä, vanhukset ensin. Omassa lapsuudessani tilanne hoidettiin sukujuhlissa niin, että lapsilla oli oma pöytä+oma tarjoilu jossain toisessa huoneessa. Kaikki olivat tyytyväisiä. Nykyisin ei näitä "lastenpöytiä" näe missään. Miksiköhän?

Kyllä +3v:t osaa syödä eri huoneessa kuin vanhemmat ja voivathan äiti tai isä heidät ensin ohjata sinne ja annostella ruuan. Tai isommat lapset voivat auttaa pienempiä.

Meillä ja meidän suvussa (asumme "etikettimaassa") on lapsille varattu pieni pöytä keittiössä, jossa saavat syödä rauhassa. Muut juhlijat syövät joko ruokahuoneen puolella suuressa pöydässä tai sitten hyllynkulmalla tai olohuoneen pöydällä jos tilaa ei ruokailuhuoneessa ole.



Jos ei keittiössä ole pikkupöytää lapsille, niin silloin anoppi esim. 50v juhlissaan pyysi syöttämään lapset nopeasti ennen pöytäänkutsua, sillä a) tietää heidän olevan nälkäisiä ja b) näin me aikuiset saamme kaikki syödä rauhassa ja pidemmän kaavan mukaan ja lapset (1-3v) voivat leikkiä sillä aikaa kun aikuiset syö.

Kenenkään kahvittelunautinto ei nyt pitlaannu siitä, jos joku on aloittanut kakun sua ennen?

..ei tuosta olekaan kyse vaan toisten ihmisten kunnioittamisesta ja siitä, että lastenkin on syytä oppia odottamaan vuoroaan. Minäminäminäminäensin-kulttuurin yleistymisestä on jo ihan tarpeeksi näyttöä.Lasta ei tarvitse niin nälkäisenä sinne juhliin viedä että sen pitää ekana olla pöydässä ronkkimassa, ei se sen vaikeampaa ole.

Kait ap tarkoitti sellaisia tilaisuuksia, joissa lapsille ei ole näitä erityisjärjestelyitä. Kyllä monissa tilateissa tuo lasten etukäteisruokailu on ok, mutta tässä kait oli kysymys siitä, jos juhlissa on paikalla esim. isovanhempia tai isoisovanhempia, niin heille on etusija siihen juhlapöytään. Ihan käytösoppaassakin sanotaan, että vanhin naispuolinen vieras aloittaa ellei paikalla ole muuten arvokkaampaa vierasta. Kai nyt kaikki tuon tietää! Minulle se on opetettu jo ihan pienenä enkä edes ajatellut sen olevan ongelma joillekin.

Miten joku täällä voi puolustella käytöstapojen puutetta? Ehkä ongelmaa ei näe, jos itse on se ongelma...

IHmiset muuttuvat pedoiksi kun Raamatun sanaa ei osata. Tätä se nyt on kun ateistit ovat vallassa. Ihmiset eivät osaa edes alkeellisimpia käytöstapoja.

...paikalla oli useita perheitä. Yhtä lukuunottamatta kaikki lapset odottivat ihan nätisti (joo-o oltiin syöty etukäteen ja mukana oli pientä hiljaista puuhaa...). Yksi ystäväperhe iskeytyi jonoon (tietysti koko perhe, 2 ja 4 vuotiaan mukana) heti vanhempien perään. Lapset nirsoilivat "en mä haluu tota, mikä toi on, pahaa, en haluu..." hyvin kovaäänisesti ja äiti tuputti: "kyllä sun vähän pitää kaikkea maistaa, muuten ei tule kakkua". Sitä sitten seurattiin koko hääväen voimalla. Olisikohan ollut muuta ratkaisua? Odottaa hetki ja mennä muiden lasten kanssa yhtä aikaa? Olisikohan vanhempi voinut vähin äänin hakea lapselle ruoka-annoksen, jos lapsi oli kovin nälkäinen?



Nykyään lapsista tehdään joskus tällainen numero "meidän tyttö on niin temperamenttinen", "meidän poika on niin kranttu ruuan suhteen..." ja kuvitellaan kaikkien muidenkin olevan yhtä ihastunut lapseen kuin omat vanhemmat. Lapsesta tehdään yhtä ihmeellinen kujin kiinan keisarista, eikä huomata samalla muiden olevan yhtä tärkeitä.

Meillä ja meidän suvussa (asumme "etikettimaassa") on lapsille varattu pieni pöytä keittiössä, jossa saavat syödä rauhassa. Muut juhlijat syövät joko ruokahuoneen puolella suuressa pöydässä tai sitten hyllynkulmalla tai olohuoneen pöydällä jos tilaa ei ruokailuhuoneessa ole. Jos ei keittiössä ole pikkupöytää lapsille, niin silloin anoppi esim. 50v juhlissaan pyysi syöttämään lapset nopeasti ennen pöytäänkutsua, sillä a) tietää heidän olevan nälkäisiä ja b) näin me aikuiset saamme kaikki syödä rauhassa ja pidemmän kaavan mukaan ja lapset (1-3v) voivat leikkiä sillä aikaa kun aikuiset syö.

että kun kutsu aikuisille ruokapöytään käy niin on sanomattakin selvää että isovanhemmat istuvat ruokailuhuoneen ison pöydän ääreen ensin.