Miestä kuvottaa mun vartalo ilmeisesti:(
Olen raskaana rv40. Pariin kuukauteen mies ei kovin mielellään ole koskenut minuun, eikä ole edes sanonut rakastavansa (kerran-pari on sanonut, että "oot rakas", mutta ei entiseen tapaan), ei ole sanonut mitään positiivista ulkonäöstä edes silloin kun olen laittanut nätimmät vaatteet ja meikannut :/. Painoa on tullut joo, mutta lopetin tupakoinnin ja korvannut herkuilla tupakanhimoa (teki todella tiukkaa lopettaa 15v jatkunut kessuttelu). Mies vetää käteen joka päivä katsellen tiukkapeppuisten, hoikkien naisten kuvia. Eka se ei haitannut vaan naureskelin koko asialle, mutta nyt se syö itsetuntoa. Tuskin koskaan kroppani on samanlainen "mallikroppa" mitä se oli ennen raskautta (olin ennen raskautta 174/60). Mies on jo n. 3 kertaa sanonut, että "toivottavasti mahdut vielä noihin vanhoihin vaatteisiis" ym...
Tiedän etten ole enää kovin esteettinen, mahani on valtava ja turvotusta on.. Mutta se harmittaa ja tuntuu pahalta, kun mies on kokonaan "etäällä". Hän puhuu mulle kuin siskolle tai hyvälle kaverille, mutta ne romanttiset jutut on jääneet pois. Välillä huomaan miehen katsovan vähän inhoten mun vartaloa :/. Esim. saunassa. Kun huomaan miehen katseen hän kääntää päänsä pois.
onko kenelläkään kokemusta vastaavasta?  olo on tosi ahdistunut, synnytyskin pelottaa enkä koe saavani mieheltä mitään tukea :/
Kommentit (24)
minä neuvoisin sinua kertomaan miehellesi ajatuksistasi. Kerro, että tunnet olosi huonoksi kropassasi, ja että sinua pelottaa tuleva synnytys. Puhu avoimesti tunteistasi. Pyydä mieheltäsi apua. Hänkin on nyt uudessa tilanteessa, eikä oikein hallitse sitä, mutta ehkä hän voisi oppia?
Teidän tarvitsee liittoutua yhteen ja jakaa vauva-aika, että molemmat jaksaisitte sen hyvin.
Tsemppiä!!
Olen koko raskauden lenkkeillyt ja pari kuukautta synnytyksestä aion jälleen aloittaa jumpissa ym. käynnin. Olen aina ennen lihonut, mutta myös laihtunut helposti (tavallista kovempi stressi vei kerran 8 kiloa ihan itsestään). Mies tuntuu vain olevan nyt etäällä eikä se varmaan johdu VAIN mun kiloista vaan häntäkin pelottaa ja jännittää miten kaikki sujuu, kuten minuakin.
-ap
174cm ja 78kg viimeisillään raskaana! Ite 172cm ja molemmissa raskauksissa lihoin 14-16 kg, "pahimmillaan" painoin molemmissa 84kg. Kukaan ei sanonut läskiksi, päinvastoin kehuivat pallomahaa ja kun ei sitä kuulemma huomannut ollenkaan takaapäin ;) Joskus katoin itelleni maksimipainon terveellisestä painosta painoindeksin mukaan ja mun mittaisella 74kg mahtuu normaalin rajaan. Eli ap:lla on varmaan nyt viimeisillään ollessaan vielä normaalipainoisen (ei-raskaanaolevan) painoindeksi . Molempien synnytysten jälkeen kroppa on palautunut ja painan nyt n.65kg ja hoikaksi aina kehutaan!
Nyt vaan iloista asennetta ja itsearvostusta, vauvan vointi ei riipu parista kilosta! Onnea tulevaan synnytykseen!
Otan osaa, toi on aika ärsyttävää, varsinkin jos on laittautunut ja esim. juhliin menossa. Kai sitä nyt jotain positiivista voisi löytää. Musta tuntui kanssa tosi pahalta raskausviikoilla 20-26, kun paisuin vaan ja teki mieli seksiä, mutta mies torjui, kun oli niin stressaantunut töistä. Muutenkin oli ihan alakuloinen ja poissaoleva. Kun itseä inhotti, ajatteli, että toistakin, vaikka mies kyllä kielsi asian ja halaili paljon. Onneksi nyt on loman jälkeen villiintynyt...:) ja jotenkin ihan innostunut masusta. Paijaa ja tapatttulee, huutelee terkkuja lapselle jne.
Ja sitten vielä näkee mut naisena. Harmittelee, että joutuu luopumaan rinnoista ja yrittää nyt ottaa ilon irti yms.
Ja nyt pidät miehelle kunnon puhuttelun, sanot että
a) avoimesti runkkailu loukkaa sinua
b) tarvitset tukea tähän YHTEISEN lapsen odotukseen (ja sitten selität konkreettisesti, millaista tukea)
Hatunnosto vielä siitä, että olet lopettanut tupakanpolton. Ole ylpeä!
Muistuta myös itseäsi siitä, että kyseessä on ohimenevä tila. Raskaudessa lähes kaikki naiset saavat lisää painoa, jotkut laiheliinit jopa 30 kiloa. Kyllä ne siitä sitten lähtee. Yritä nauttia raskausajasta. Ei silloin tällöin herkuttelu maailmaa kaada.
Tunnutte aika nuorilta (n. 25 v). Nuo ulkonäköasiat menettävät merkitystään, mitä enemmän ikää tulee, usko pois. Meillä ainakaan kohtuulliset liikakilot eivät haittaa suhdetta, vaan arvostamme enemmän kykyä keskustella asioista, nauraa yhdessä ja tehdä kaikkea kivaa. Kyllä ne pari liikakiloa vauhdissa tulee mukana. Yhdessä sitten sulatellaan, jos jaksetaan.