Pelikonsoleista, onko liikaa?

Käsikonsolia käytetään vähiten, sitten tietokonetta ja pleikkari 2 on nyt suosiossa.

Hyvä olla vaihtelua.

Meillä ainakin pojat tekevät kaikkea, eivätkä vaan pelaile.

ja kitarapelit ei opeta soittamaan...

eikä tulisi mieleenkään ostaa muita. 7 vuotiaan tiovelistalla on nintendo ja wii, mutta yksi peli riittää. mielummin ulos urheilemaan ja reippailemaan kun uusi urheilupeli...

Kyllä meillä lapset urheilevat oikeastikin, 3krt/vko kilpailumielessä harjoittelevat. Pelaavat vaan tosi mielellään, sitä aikaa on rajoitettu 1krt/vko tietokoneella, ds:ää ja pleikkaa vähän vapaammin, ei edes joka päivä niitäkään.

-

Meillä on lapsilla 10 ja 12v. yhteinen pleikkari ja perheen kanssa yhteinen läppäri.



Yhtään lisämasinaa ei kaivata. Nytkin menee hermo kun pitää koko ajan vääntää kättä pelaamisesta ja siihen käytettävästä ajasta.

Meille myös tulossa wii, kun pleikkari 2:lle ei saa enää kaikkia pelejä. Esim. meillä kovin toivottuja Indiana Jones ja lego rock juttua ei saa pleikkari 2:lle. Enemmän ihmettelen miksi ihmiset ostavat montaa Nintendo ds laitetta. meillä yksi laite ja neljä lasta, eikä ikinä ole tappelua tullut. Kyseinen laitehan maksaa kuitenkin yli 100 euroa.

eli löytyy Xbox ja sen uudempi versio 360, on tuo Wii ja vielä ps2. Ds on suunnitelmissa hankkia, samoin kuin ps3. Mutta mutta. Nämä eivät ole meillä lapsien, vaan aikuisten leluja, joilla lapset saavat sitten pelata hyvinkin rajoitetusti...



Perustelu useammalle eri konsolille on se, että joitakin pelejä saa vain tietylle alustalle, ja jokaiselle alustalle tulee hyvinkin erityyppistä matskua. Esim. Marioitahan ei pääse pelaamaan kuin nintendoilla, oli ne sitten Wiitä tai sitä käsimallia (tahi jotain vanhempaa..)

Ihan suoraan sanoen en voi käsittää, että joku vakavalla mielellä kysyisi tällaista. Jos lapsilla on jo ps2, omat tietokoneet ja ds:t niin aivan tosissaanko pohdit hankkivasi lisää pelikonsoleita?



Kirjoitat itse, että lapsesi ovat peliaddikteja - miksi ihmeessä haluat ruokkia sitä entisestään?



Järkevämpää olisi rajata peliaikaa entisestään!



Toisekseen olisi varsin hyvä opettaa lapsille, ettei kaikkea voi saada. Kysehän ei ole siitä, mitä vanhemmilla on mahdollisuus ostaa vaan siitä, että opetetaan lapsi kohtuuteen. Pidän jo hieman hälyyttävänä jos lapsillasi on jo luettelemasi laitteet ja toivovat silti lisää.. Ilmeisesti mikään ei riitä?



Mitä jos panostaisitte harrrastusten ulkopuoliseen liikuntaan? Ulkoiluun? Perheen yhteiseen aikaan vaikka liikunnan merkeissä?

Nes, Snes, N64, GC, Xbox ja Ps1. Wiitä ollaan mietitty.

Nuo konsolit ovat lähinnä keräily juttuja, samoin pelit. Mutta kyllä noilla pelataankin vaihtelevasti. Esim. nyt on mennyt jo kolmisen kuukautta, ettei olla pelattu, joskus taas pelataan joka ilta tunti.

itseasiassa pelaamisesta ei ole vielä kertaakaan tarvinnut vääntää kättä. Pelaavat keskimäärin 2kertaa viikossa.

Lapsia on kolme ja vempaimia riittävästi -lisää ei tule.

Ei se vempaimien määrä lisää pelaamiseen käytettävää aikaa vaan tuo vain vaihtelua.



Mutta mä en hankkisi ap:nä Wiitä, jollei sille ole omaa telkkaria. En jaksais vaihdella mitään johtoja...

ei mielestäni ole mitään syytä miksei voisi ostaa uutta pelikonsolia. Eihän lautapelejenkään tai esim kirjojen ostamista rajoiteta sen vuoksi, että niitä löytyy jo ennestään kotoa. Monelle pelikonsolit ovat kaiken pahan alku ja juuri, vaikka tutkitustikaan kohtuullisesta pelaamisesta ei ole mitään haitaa vaan päinvastoin. Eri asia, jos pelaaminen alkaa mennä lapsen muun leikin, ulkoilun tms.normaalin toiminnan edelle.