Mitä mieltä perheestä jolla okt-talo

Kuvailit juuri naapurini tuolla tekstillä. En käsitä näitä ihmisiä, joilla menee niin huonosti, että elämä keskittyy aina muiden ihmisten asioiden vatvomiseen. Todella säälittävää ja ala-arvoista touhua. KUKAAN ei tiedä toisen elämästä, täällä on aivan turhaa jauhaa jotain avm-mammojen totuuksia. Fakta on, että suurin osa teistä kateellisista lähiömammoista antaisi toisen kätensäkin, jotta saisi elää tuollaista kuvatunlaista elämää. Jonkun sitä duunia pitää tehdä, jotta tuollaiset puitteet on. Jos joku on onnellisempi siellä lähiössä kun ainoa aktiviteetti on lähi-Siwa, niin ihan vapaasti. Mä valitettavasti vain uskon, että nää mammat on näitä jotka puhisee ja pihisee kateudesta, ja sitten yritetään keksiä, kuinka onnettomia ja yksinäisiä nämä rikkaat ja hyvin menestyvät perheiden äidit ovatkin..... hah ja pah teille :-) Tietäisittepä vaan!

Sitä mieltä, että so what? Ihan tavallista.



Mitä nuo kertovat sinun mielestäsi, se Audiko, vai talo hyvällä alueella , vai mikä tekee näistä ihmisistä jotain kadehdittavaa sinulle? Mikä ahdistaa? Vaikea on ymmärtää. Tässä Suomen maassakin on tuollaisia kuvailemiasi perheitä pilvin pimein. Aika harva voi maata sossupummina kotona, eikä tuo pitkän päivän tekeminen tai reissaaminen kyllä kovin kummallista nykypäivänä ole ihan tavallisissa duuneissakaan. Jos et ole joku kaupan kassa :-D

Jos vanhempien parisuhde on kunnossa (seksiä keskim. 2 - 3 x viikossa), niin tuohon on todella onnellinen perhe.

Vaimo on varmaan lastentarhanopettaja, sairaanhoitaja tai opettaja, eikä omilla tuloillaan voisi ylläpitää yhtä hyvää elintasoa. Hänelle on varmaan tärkeää kasvattaa lapset hyvin ja olla hyvä äiti.

ei ole paljoa velkaa, niin itse samassa tilanteessa laittaisin autot ja talon myyntiin. Ostaisin rahoilla Helsingin keskustasta jugend-talosta niin ison asunnon kuin olisi varaa.

Velkaa on, mutta juurikin tuota harkitsemme:). Keskusta houkuttelee. Vaan eipä niitä isoja huoneistoja saa hintavan omakotitalon hinnallakaan - jos talomme olisi n.550000€ arvoinen, maksavat saman suuruiset keskustan kerrostaloasunnot paaaaljon enemmän, miljoonasta lähdetään.

Kuvaus vastaa muuten hyvinkin perhettämme; paitsi meillä ei ole kyllä mökkiä, eräs kesäpaikka kyllä, muttei kokonaan oma.

jos vaimo saa mieheltään lahjoja! Turpaan sitä pitäisi saada vähintään jouluna ja juhannuksena, ettei vaan vaimo kuvittele itsestään liikoja...huoh

Ei kannata ymmärtää asioista väärin. Kai kaikki naiset saa mieheltään lahjoja, olettaisin? Mutta se miksi niitä saa, se on merkittävää. Jos niitä saa rakkauden takia on eri asia kuin jos niitä saa sen takia, että tekee kotitöitä.

Kyllä mullekin merkkilaukut ja korut kelpaisi palkkioksi tiskaamisesta ja pyykkivuoren purkamisesta. vai onko se jalompaa tehdä ne pelkästä velvollisuudesta?

Mun on vaikea käsittää miksi ne pitäisi jalosti vain naisen tehdä. Miksi mies ei tee niitä myös.

jos vaimo saa mieheltään lahjoja! Turpaan sitä pitäisi saada vähintään jouluna ja juhannuksena, ettei vaan vaimo kuvittele itsestään liikoja...huoh

Ei kannata ymmärtää asioista väärin. Kai kaikki naiset saa mieheltään lahjoja, olettaisin? Mutta se miksi niitä saa, se on merkittävää. Jos niitä saa rakkauden takia on eri asia kuin jos niitä saa sen takia, että tekee kotitöitä.

Kyllä mullekin merkkilaukut ja korut kelpaisi palkkioksi tiskaamisesta ja pyykkivuoren purkamisesta. vai onko se jalompaa tehdä ne pelkästä velvollisuudesta?

Mun on vaikea käsittää miksi ne pitäisi jalosti vain naisen tehdä. Miksi mies ei tee niitä myös.

tehdä kotihommia siinä missä minunkin. Lähtee huomenna työreissuun ja tulee viikon päästä. Oli vasta kolme päivää Ruotsissa.

Tuo ap kuvaus oli kuin lapsuudestani. Äiti tekikin sitten kaiken kotona myös isäni ollessa lomalla. Tajuisin jo melko nuorena, että kuviossa on jotain väärää. Lapsen näkökulmasta tuntui pahalta, että äiti joutui tekemään kaiken kotona ja isä oli paljon poissa, en edes tunne isääni. Kyllä hän joskus meidän kanssamme leikki, mutta ei sitä oppinut tuntemaan.



Itse en ikinä tuollaista elämää lapsilleni haluaisi. En halua sitäkään, että poikani kuvittelee naisen tekevän kotona kaiken (kuinka vaikea hänen olisikaan löytää puolisoa, kun harva nainen tuollaiseen alistuu) enkä halua, että tyttäreni (jos joskus sellaisen saan) kuvittelee, että hänen tehtävänsä on tehdä kotitytöt kun mies toteuttaa itseään. Haluan antaaa lapsilleni terveen perhe-elämän mallin, mallin jossa sekä isä että äiti osallistuu perhe-elämään eikä niin, että toinen luistaa työvelvoitteisiin vedoten kaikesta.



Pahksi onnekseni seurustelin koko nuoruuteni ja varhaisaikuisuuteni miehen kanssa, joka oli "työtä työtä työtä, akka hoitaa kotityöt" -tyyppi. Onneksi tajusin, että nyt menee vikaan, lopetin alistumisen, erosin. Ja nyt on erilainen mies.



Muuten nuo puitteet kyllä kelpaisi minulle, sen verran materialisti olen :) Ja lähes nuo puitteet jo onkin, kesämökki puuttuu ja autot ei ihan ole tuota luokkkaa. Mutta ajallaan..

ei todellakaan ole keskiluokkaista elämään mun määritelmien mukaan, vaan oikein varakkaita.

Mitö mieltä itse olet tuollaisesta perheestä (tai heidän omaisuudestaan ja matkoistaan, heidän elämästään 4 seinän sisällä emme saa tietää mitään)? Ja seuraava kysymys: miksi kysyt asiasta mielipiteitä täältä?

Mulle riittää mun elämä ja se että olen onnellinen siinä. Ei tarvi miettiä naapureiden asioita. Ne miettikööt, joilla itsellä ei mee niin hyvin.

että heillä on naapurustossa kateellinen kyylä.

tiedän, että tuollainen tila on monen unelma. Omani ei, en vain saa itseäni kiinnostumaan moisesta.

Eivät ne kerro mitään siitä, miten onnellinen perhe on tai miten hyvin heillä on asiat. Eikä noita ole välttämättä ostettu omalla rahalla vaan mahdollisesti velaksi, joten ei se tuloista ja varakkuudestakaan kerro mitään.



Ovatko nuo sitten jotenkin tavoiteltavia asioita? Minä en haluaisi noista mökkiä, Audia, tila-autoa, laskettelua enkä reissaavaa miestä. Onneksi niitä ei kukaan minulle tyrkytäkään!

On okt ja kaksi uudehkoa autoa (toinen miehen työsuhdeauto). Itse teen lyhyehköä työpäivää ja vietän omasta halustani suunnilleen kaiken vapaa-ajan lasten kanssa. Mies tekee viikolla pidempiä päiviä vaativassa työssä, mutta toisaalta viikonloput on aina kotona ja viikollakin todella harvoin käy missään harrastuksissa, eli iltaisin on lähes aina kotona. Saattaa kyllä jatkaa töitä kotona lasten jo nukkuessa. Työmatkoilla on harvoin.



Vietämme oikein leppoisaa perhe-elämää, ja tämä sopii minulle enemmän kuin hyvin. Olen itse akateemisesti koulutettu ja koulutusta vastaavassa, mutta ei-niin-vaativassa työssä.

Itse asiassa, vaikka miehen työ vie viikolla aikaa, hän on enemmän läsnä lasten elämässä kuin monen kaverin miehet, jotka juoksevat illat ja viikonloput harrastuksissa, lätkämatseissa jne.

Muuta noin tuntematta on vaikea olla mieltä.

paitsi, että meillä on yksi auto ja loma-asunto haluttais vaihtaa isompaa.

Kateellinenko ?



Perheella pullat hyvin uunissa :) Voisin itsekin elää noin.

Mutta vähän vaatimattomammin mennään, mutta onnellisesti silti.

tilalla Vulvo.. Lapset kaipaa isää, kun on aina poissa ja kun isä on kotona, on väsynyt eikä jaksa lapsia. Äiti ei tee uraa ja on lasten kanssa, mutta myöskään ei jaksa. Aina pahantuulinen ja kaikki mättää. Ja velkaa on paljon, pinna kireällä isä tekee töitä, jotta selviävät kaikesta. Äiti haluaa korvata omaa huonoa lapsuuttaan, tarjoamalla lapsille sitä mitä ei itse saanut, lomia, harrastuksia...

että vain raha ja erityisesti kuluttaminen ratkaisee onnellisuuden.

että vain raha ja erityisesti kuluttaminen ratkaisee onnellisuuden.