Tuttu kuvittelee että anna hänelle ILMAISEKSI vauvaltani pieneksi jääneet vaatteet ja tavarat.
Alkoi änkyttämään että kyllä hän niistä jotakin voi maksaakin, kun ensin kerjäsi vauvanvaatteita ja tarvikkeita.
Sanoin että kaikki on myynnissä kirppispöydässäni siellä ja siellä ja sieltä sopii mennä rahalla hakemaan.
Tuttuni on kuitenkin 2 tienaavan aikuisen suhteessa ja hyvällä äitiyspäivärahalla, toisin kuin minä.
Kommentit (63)
että keksit oli Marie- keksejä ja oli hienosti pakattu lahjapakettiin.
Sain niin hyvät naurut että pitää varmaan antaa uusi säkillinen tarvikkeita&vaatteita ;)
61
Siis eikö nuo pihiyttään häpeä ollenkaan:D Marie-keksejä:D Oliko oikein aitoja Marie-keksejä vai joku Rainbow/Pirkka-versio?:D
että keksit oli Marie- keksejä ja oli hienosti pakattu lahjapakettiin.
Sain niin hyvät naurut että pitää varmaan antaa uusi säkillinen tarvikkeita&vaatteita ;)61
mutta päiväys oli menossa jo umpeen.
61
Siis piheydellä ei ole mitään rajaa - miten nämä ihmiset kehtaavat - ovatko he niin ahneita, että jopa sosiaalinen häpeä ei merkitse rahan ja hyödyn tavoittelussa mitään? Aikamoinen psyyke tällaisilla ihmisillä.
mielelläni annan sisaruksille, kummeille ja ystäville lastemme pieneksi jääneitä vaatteita ja kenkiä, en jaksa juosta kirppiksellä niitä myymässä. Mutta yhdelle ystävälle en viitsisi antaa mitään, koska hänen oletusarvonsa on se, että annamme mielellämme ilmaiseksi kaiken pinnasängystä, ja vaunuista turvakaukaloon, ilmaiseksi, koska me emme niitä enää tarvitse, ja hän on ystävämme. On jo välit vähän viilentyneet, kun ainut kerta ikinä, kun hänestä nykyään kuuluu mitään, on kun haluaa lapselleen välikausi- tai toppahaalaria, tai kenkiä tai milloin mitäkin. Eli ymmärrän ap:n pointin.
olisin ainaki ne vaatteet antanu ihan ilmaseksi, vaikka köyhä itse olenkin..
mutta en mä "tuttujen" kanssa juuri edes keskustele vauvatavaroista...
niistä kirpparilla ja huutiksessa 400€ saanut. enkä itsekään niitä ilmaiseksi ole saanut.
hyvänpäiväntuttu, edes nimeä en vielä viikko sitten muistanut.
Omille sisaruksilleni antaisin ilmatteeksi, kaikilta muilta pyytäisin sen verran mitä niillä todennäköisesti kirpparilla saisi. Jos joku ostaisi isomman erän, voisin tehdä "pakettitarjouksen".
Aivan kohtuutonta pyytää tavaraa hyvänpäiväntutulta ilman.
Mä en anna edes ystävilleni omaksi. Annan ne lainaan, koska toinen lapsi on vielä haaveissa. Joskin monet kenelle olen antanut lainaan, eivät ole palauttaneet niitä.
Hyvänpäiväntutuille en edes antaisi lainaan.
eteenpäin ilmaiseksi, samoin myös saatu kavereilta paljon. Eri juttu sitten kalliit vaunut tai turvaistuimet. Nyt on just kierrossa lasketteluvehkeet - ilman veloitusta.
Joskus sitten korvataan esim maksamalla lounastapaaminen tai hirvipaistilla tms. Mun mielestä ihan riittävää.
hyvänpäiväntuttu, edes nimeä en vielä viikko sitten muistanut.
Mitäpä tuolla päätään vaivaamaan...
Kun minun lapselta vaatteet jää pieneksi, annan ne ystävälleni kupukselleen. Kun hänen esikoiselta jää vaatteet pieneksi, antaa hän ne minun lapselleni. Palautellaan takaisin vuoden välein about. Siskolleni annan vaatteet.
Yhdelle tutun tutlle kasasin kaksi säkillistä vaatteita, jossa oli lähes uudenveroinen easytecin toppapuku. Kysyin, että mitä haluan ja sanoin, että jos vaikka 10 euroa tuosta satsista. Sanoi maksavansa myöhemmin ja nyt siitä on jo vuosi aikaa.
Mieluummin annan ne ilmaiseksi hyville ystäville.
Lähinnä tosin siskolle ja sukulaisille, mutta hyville ystäville ja työkavereillekin olen antanut. Ja nimenomaan antanut.
Jos joku kysyy hintaa, sanon että ne on jo kertaalleen maksettu. Tulemme hyvin toimeen ja tuntuisi pikkumaiselta pyytää paria euroa jostain paidasta, jota emme todellakaan enää tarvitse. (No, suksipaketista saimme kerran rahaa miehen työkaverilta, koska tämä ei mitenkään iljennyt ottaa vastaan mitään ilmaiseksi. Mies sanoi sitten siihen että maksa mitä haluat.)
Siitä huolimatta olen mielestäni hyötynyt tilanteesta. Saan kaappeihin tyhjää tilaa ja moni ihminen saa hyvän mielen.
Lisäksi nämä saajat usein tuovat kiitokseksi jotain ekstraa omasta aloitteestaan: Yksikin työkaveri toi viime jouluksi tosi runsaan herkkukorin, kun oli niin kiitollinen saamistaan varusteista.
vauvan tavaroita tai vaatteita.
Miksi ihmeessä esim. kalliit vaunut olisi ILMAISEKSI antaa? Möin ystävälle osan tavaroista ja vaatteista (toppapuvut, goretex-kengät...) Tietenkään en kallista hintaa pitänyt, mutta eipä ystäväkään edes odottanut että ilmaiseksi olisi saanut!
Minulla myös kokemusta ekan lapsen jälkeen lainaamista tavaroista, että koskaan eivät tulleet enää takaisin, joten en lainaa enää.
Nyt kahden lapsen jälkeen myyn kaiken pois, jos joskus tarvitsen vielä vauvan varusteita, niin kysyn myykö ystäväni ne minulle takaisin :)
myymällä ja taas voi ostaa uusia vaatteita. vanhoja en vauvallkeni huoli. myyn kirppiksillä, mutta en koskaan osta sieltä mitään.
olen ihan mielelläni ahne. en huoli keneltäkään vanhoja vauvantarvikketa.
Olisi voinut vaan sanoa että olen jo vienyt kaiken kirpparille myyntiin.
Miksi ette ihmiset pysty puhumaan suoraan - sanotte että haluatte jonkun tietyn korvauksen tavaroistanne ettekä jätä asioita arvailun varaan.
Ap, mitä jos antaisit olla? Kuulostat aika lapselliselta kaikkine vahingoniloinesi ja "kostoinesi".