Menikö alapääsi rikki synnytyksessä?
Tässä toisen aiheen innoittamana pikku gallup siitä, mitä naisen pinpille voi tapahtua synnytyksessä. Vai sujahtiko vauva ulos ilman ruhjeita/repeämiä?
Voit myös kertoa, palautuiko Hän enää koskaan käyttökuntoon, kuinka nopeasti ja millaiseen kuntoon.
Kommentit (28)
Mulla 5 lasta.Ekassa synnytyksessä 1 tai 2 tikkiä.4 synnytystä sen jälkeen ilman tikkejä sun muita.Luojan kiitos olen helpolla päässyt!
onneksi ei tullut itse luettua tällaisia raskausaikoina, en osannut pelätäkään että HÄNELLE voisi jotakin vahinkoakin käydä :D
Ensimmäisessä synnytyksessä 10 vuotta sitten ei tehty mitään toimenpiteitä, vauva sujahti ulos ihan sujuvasti, joskin ponnisteluja tarvittiin aika paljon. Vauva oli pieni rääpäle, raskausviikolla 28 kohtuun kuollut pienokainen, ei kovin suuri, joten selittää varmaan sen, ettei tullut tikattavaa.
Toisessa synnytyksessä neljä vuotta sitten tehtiin eppari, viisi tikkiä, vauva oli täysiaikainen yli neljäkiloinen pakkaus. Arpea ei vissiin enää näy, ainakin gynet ja lääkärit on jatkuvasti olettaneet, että kolmas synnytykseni olisi ensimmäinen, ja ihmetelleet sitten, kun olen kertonut, että on niitä jo takana ("kun ei näy eppariarpea eikä mitään väljistymistäkään", sanoi yksi (mies-)lääkäri kun kysyin, miksi hän oletti näin).
Kolmas synnytys oli tänä keväänä, 7,5kk sitten, eikä tullut tikin tikkiä tälläkään kertaa, kätilön mukaan pari nirhaumaa jotka näyttivät asfaltti-ihottumalta.
Sitä en osaa sanoa, kuinka pian HÄN on palautunut käyttökuntoon, mutta ilmeisesti suht nopeasti, kun ei ole valituksia kuulunut. Mieheni mukaan HÄN on täysin käyttökelpoinen, paremman tuntuinen kuin mitä oli ennen näitä kahta viimeistä synnytystä (ekan aikoihin en vielä ollut tämän miehen vaimona), ja paremman tuntuinen kuin koskaan kenelläkään miehen existä (jotka ovat kaikki olleet urheilullisia lapsettomia teineiksi luokiteltavia nuoria naisia). AV:n mukaanhan tällainen palautuminen on täysin mahdotonta, joten ehkä tuo mies sitten valehtelee mun mielikseni, mutta samapa tuo mulle on :)
Repäemiä tuli, koska kätilö ei pyynnöitä huolimatta leikannut tarpeeksi ajoissa epparia. Hän voi tänäpäivänä hyvin, vaikkakin näyttää siltä kuin oisi selvinnyt sarjamurhaajan kynsistä. Tiukkuus ei myöskään ole samaa luokkaa kuin ennen (treeneistä huolimatta) mutta silti ihan toimiva/tyydyttävä peli :)
Leikin ajatuksella että jatkat puhetta siitä kätilöstä. Pahan näköinen jne..
Ekan synnytyksen jälkeen oli tikkiä monessa kerroksessa, mutta istuin kyllä heti ihan normaalisti. Söin särkylääkettä pari päivää.
Toisessa synnytyksessä vain muutama tikki, eikä myöskään mitään istumisvaikeuksia. Värkki on ihan samntuntuinen kuin ennenkin, ei huonompi eikä parempi.
Ekalla kerralla ritsahti yhden tikin verran. Toisella kerralla kahden tikin verran.
Toosa oli kuin jauhelihaa peräreikään asti pariviikkoa tapahtuneesta. Parani silti nopeasti.
Nyt jokusen vuoden jälkeen priimakunnossa.
Tehtiin myös eppari, joka oli ihan pahin vamma. Nykyään repeämäarpia ei tahdo edes lääkäri nähdä ja epparistakin jäi ihan pikkuinen arpi.
Toisella kertaa tuli nirhauma, muuten lapsi solahti ulos ihan helposti.
HÄN :) palautui toisen jälkeen käyttökuntoon parissa viikossa. Mies tykkää siitä, että olen nykyään joustavampi, eikä hänen tarvitse varoa mua niin kuin aiemmin. HÄN oli ennen niin ylipinkeä ja yliherkkä. ;)
Kolme tullut maailmaan ilman tikin tikkiä. Ekasta kesti vähän kauemmin parantua mutta kahdesta seuraavasta oli muutaman viikon päästä käyttökunnossa;-)
eikä parantunut kovin hyvin kun sain pahan tulehduksen ja tikit repeilivät:(.
Ekassa synnytyksessä repesin ja virtsaputkelle tapahtui jotakin (?) toisessa ei käynyt mitenkään ja palautui jopa käyttökuntoon ihan muutamassa viikossa.. Parin viikon päästä olen menossa lääkäriin ja hän tutkii mikä on virtsaputken tilanne...
Toki virtsa ulos tulee, mutta väärästä reiästä.. Tulee jostain emättimen reunan kohdilta:(
Kahdessa imukuppisynnytyksessä olen saanut kunnon repeämät. Toisella kerralla emättimestä näkyi 10cm peräsuolta... :(
yrittivät korjata leikkauksella, mutta eihän siitä ehtaa peliä enää saanut. Seksi ei tunnu enää missään.
toisen synnytyksen jälkeen vietiin leikkaussaliin nukutettavaksi ja korjattavaksi.
Minulla eka synnytys imukuppi, en tiedä tikkien määrää mutta eppari tehtiin. Kipeä oli aika pitkään ja karseelta näytti entiseen verrattuna, mutta ihan käyttöpeli tuli vielä.
Toinen synnytys helppo, ei tikkejä lainkaan. Ulkonäkö huononi vielä entisestään, ei muuta vikaa.
Kolmas synnytys, lähes viisikiloinen vauva, kaksi tikkiä. Hyvä että kestää katsoa, ihan mössöltä tai lihaleikkurissa olleelta näyttää se sisus, mutta ihan hyvältä tuo tuntui ´kun kk synnytyksen jälkeen uskaltauduin seksiä kokeilemaan.
kertaa normaali synnytys ja niistä pienet epparit, jotka paranivat muutamassa viikossa.
Kolmannessa avotarjonta, imukuppi ja iso vauva. Mulle ei edes kerrottu kuinka monta tikkiä laitettiin, mutta kauan tikattiin ja jokaiseen mahdolliseen ilmansuuntaan. Olin ihan varma, ettei siitä peliä enää tule. Paraneminen kesti kauan, puolisen vuotta ehkä. Nyt reilu vuosi synnytyksestä pinppi on loistokunnossa. Parempi kuin ennen. Kovaa jumppaa se vaati, mutta hyvin pelittää.
ensimmäisessä synnytyksessä meni poikittainen lantionpohjalihas kokonaan poikki + sulkija vaurioitui. Korjausleikkaus ja pitkä toipuminen. Toinen sektiolla. Nyt useampi vuosi repeämistä ja hän toimii ihan ok. Hän oli ennen lasten saantia hieman liiankin kireä :) nyt hän on lupsakoitunut, mutta timmi kuitenkin...
Emättimestä repesi kahdesta kohtaa ja eppari tehtiin. Ja mä tosiaan tunsin sen, kun se eppai tehtiin ja luoja että se SATTU!! Ja tikkaaminen sattui. Parani kuitenkin hyvin. Tikkien määrää ei mulle koskaan kerrottu, mutta kyllä sitä kursittiin!!!
Kolmantena päivänä synnytyksestä (kotiutumispäivä) pystyin jo jotenkuten istumaankin ilman rengasta.
Seksiä harrastettiin n. 6-viikkoa synnytyksestä - jälkitarkastuksen jälkeen ja nykyään HÄN on hyvässä kunnossa! ;) Seksi on parempaa kuin koskaan ennen!
mies ei kummoinen ollutkaan, harvoin se SITÄ antoikaan. Kakkosen jälkeen olisin päässyt korjausleikkaukseen, mut pylläytin vielä tän kolmosen, uuden miehen kaa. Ehkä parin vuoden päästä rekonstruktioon, kun 30 mittarissa.
sen jälkeisissä synnytyksissä on tullut pikkuisia repeämiä, ei ole tarvinnut tikata. Ehkei värkki ihan samanlainen ole kuin ennen, en oikein muista, mutta seksi on parempaa kuin ikinä. Mies ei valita vaan on yhtä tyytyväinen meidän seksielämään kuin ennenkin, jos ei enemmänkin :).
Mitään vaivoja ei ole ollut, mutta olen harjoittanut noita ilolihaksia ennen ensimmäistä raskauttakin.
Takana yksi synnytys, ponnistusvaihe yli tunnin, lopussa pari synkronista vetoa imukupilla. (Vauva yli 4 kg). Episiotomia tehtiin. Ei repeämiä, ei ylimääräisiä vaurioita missään, ei virtsanpidätysongelmia tai mitään.
Istuminen onnistui jo seuraavana päivänä, haava parani hyvin. Värkki näyttää silmään ihan samalta kuin ennenkin, ei mitään "revähtymiä". Tuntuma seksissä melko hyvä, ei se ihan yhtä timmi ole kuin ennen, mutta normaali. Ennen nääs mies sai hivutettua juuri ja juuri kaksi sormea sisään, nytkään ei enempää suosiolla mene, mutta sujakammin...
Siis tuhannen päreeksi
Kesti parantua lähes vuoden
On entistä ehompi. Kovan lantiopohjalihasjumpan ja juoksuharrastuksen ja aktiivisen seksielämän myötä.
Todellakin. Eikä näy kuin yksi pieni esteettinen kohta, mistä voi arvata, ettei ihan putkeen mennyt synnytys.