Ihan huono ajatus, että lapset asuisivat isällään? (Eroasiaa)

Oli eron aikana 5-vuotias, nyt 7-vuotias. Syitä oli monia; hoito, eskari ja koulu, jotka oli helpompi järkätä miehen säännöllisen työn kanssa kuin minun epäsäännöllisen. Kyseinen lapsi viihtyy enempi yksin /rauhallisessa ympäristössä kuin isossa porukassa (vaikka se porukka olis omat sisarukset). Lapsi itse tuntui mielummin jäävän isänsä luo.



Lapsi tulee joka perjantai minun luokseni ja soittelemme pitkin viikkoa. Menee takaisin isälleen joko lauantai-iltana tai sunnuntaina päivällä.

jos ette halua, että muksut ovat teille katkeria lopun elämänsä...



Elatusmaksuista voi eroava sopia keskenään ihan kuten haluavat MUTTA kaikki sovitut kannattaa laittaa paperille. Lisäksi sopimukselle joku takaraja, jonka se on voimassa, esim. vuodeksi eteenpäin. Ja usko ap kun sanon, että erotilanteessa kaikista asioista kannattaa sopia (kirjallisesti ) vain tietyksi ajaksi eteenpäin, koska tilanteet muuttuvat ja niin uskomatonta kuin se on - myös ihmiset tuntuvat muuttuvan... Jos siis nyt pystytte puhumaan asioista hyvin, niin tilanne ei välttämättä ole samanlainen vuoden päästä.

on lapsilla parempi, niin olen samaa mieltä. Jos lapset ois äidillään niin sehän ois entistä monimutkasempaa ja kyllä se on niin, ettei se kulissiavioliitto ainakaan kannata. Minun omat vanhempani elivät kulissiavioliitossa eikä siitä jäänyt ainakaan hyvä olo. Voin rehellisesti sanoa, että ero on parempi vaihtoehto kun kulissiavioliitto.

Mutta kuten pari muutakin täällä jo sanoi, niin varmasti tulet kohtaamaan paheksuntaa siitä miksi isä on lähivanhempi, mutta yritä olla niistä välittämättä. Teksteistäsi saa kuvan, että välität oikeasti lapsistasi ja ajattelet heidän parastaan, vaikka se sitten merkitsisikin sitä, ettet ole lähivanhempi.

Millä perusteella hankalammaksi? -ap

Voiko elämää enää hankalammaksi tehdä?

en ole edellinen kommentoija, mutta:

no kuulostaa kyllä niin monimutkaiselta, että ettekö millään voisi kitkutella kulissiliitossa edes paria vuotta, että nuorimmat pääsee suunnilleen vaipoistaan eroon. Ja vanhimmat muuttaa omilleen.

Kun kysytään, niin vastaukset eivät välttämättä miellytä: minä en voi ymmärtää, että äitinä voisit olla erossa 3-vuotiaasta pikkutaaperosta. En vain voi. Mikä voi olla sinulle tärkeämpää? Mikä voi olla niin tärkeä syy, ettet voisi paria vuotta jatkaa nykymenolla? Vaikka oisi kuinka kliseistä, niin kyllä joo, "lapset kuuluvat äidille!" Ja jos et ole heitä valmis ottamaan niin pysy siinä liitossa.

Millä perusteella hankalammaksi? -ap

Voiko elämää enää hankalammaksi tehdä?

en ole edellinen kommentoija, mutta: no kuulostaa kyllä niin monimutkaiselta, että ettekö millään voisi kitkutella kulissiliitossa edes paria vuotta, että nuorimmat pääsee suunnilleen vaipoistaan eroon. Ja vanhimmat muuttaa omilleen. Kun kysytään, niin vastaukset eivät välttämättä miellytä: minä en voi ymmärtää, että äitinä voisit olla erossa 3-vuotiaasta pikkutaaperosta. En vain voi. Mikä voi olla sinulle tärkeämpää? Mikä voi olla niin tärkeä syy, ettet voisi paria vuotta jatkaa nykymenolla? Vaikka oisi kuinka kliseistä, niin kyllä joo, "lapset kuuluvat äidille!" Ja jos et ole heitä valmis ottamaan niin pysy siinä liitossa.

Meidän erossa kävi niin että mun iltavuorot vs. isän päivätyö + lasten mahdollisuus pieneen kyläkouluun kallisti vaakakupin niin että kaikki neljä lasta jäivät isälleen ja viettävät kaiken mahdollisen ajan mitä mun työ ja koulujen lomat antavat periksi. Lapset on alusta saakka otettu mukaan päätöksen tekoon ja heidän kanssaan on neuvoteltu vuosittain missä haluavat asua, tosin kesken kouluvuoden ei muuteta.

Nyt on tilanne niin että kaksi nuorempaa haluaa muuttaa äidin luo ja asiaa valmistellaan niin että ensi syksynä uusi koulu alkaa täällä.

Asia on kaikille ok, isommille veljille, isälle, mun nykyiselle puolisolle ja hänen lapsilleen.



Kulissiavioliitto ei aiheuta muuta kun lisää riitaa ja katkeruutta, myös lapsiin.

Meillä jokaisella on vaan yksi elämä ja niihin päätöksiin mitä kukin omassa elämässään tekee ei pitäisi kenekään muun mielipiteen vaikuttaa kuin niiden keitä asia oikeasti koskettaa!



Jaksamista vaikeassa elämäntilanteessa, siitä selviää kyllä :)

kulissiavioliitossa, olemme jo reilun vuoden eläneet kulissiavioliitossa, kuvittelimme pystyvämme siihen, mutta puoli vuotta kun oli mennyt niin kaksi vanhinta lastamme kysyi, että mikä meillä on. Aiemmin ollaan näytetty tunteet halailtu ym. ja nyt ei niin tehty ja se herätti epäilyksiä ja meidän välit oli myös kireät. Siinä vaiheessa tajuttiin, ettei voida huijata lapsia ja ettei meistä ole elämään kulissiliitossa. Tuon jälkeen keskusteltiin kahden vanhimman lapsen kanssa, selitettiin, että meillä on ongelmia, joiden takia liittomme ei enää jatku ja lapset itse sanoivat, että eivät kestä tuota ilmapiiriä, joka sen puolisen vuotta vallitsi ja sanoivat, että jos on pakko niin haluavat meidän mieluummin eroavan ja tapaavan silti meitä molempia. Puolisen vuotta meni käytännön asioissa ym, nyt sitten ensi kuun alussa minä muutan pois, ennen sitä on aika lastenvalvojalle. Minun puolesta saat olla tuota mieltä, että jos en ole lähivanhempi niin sit pitäis jäädä liittoon. Olemme kuitenkin tämän asian puhuneet läpi ja ratkaisumme on tämä. Kuten jo alussa sanoin, eron syitä on monia eivätkä ole ns. heppoisia.

Aiomme kyllä vielä jutella vanhimpien lasten kanssa ja varmistaa, että haluavatko oikeasti pääsääntöisesti asua isällään jne.

Niin on tarkoituskin, että kaikki mitä sovitaan niin kirjataan paperille ja tietyksi määräajaksi ja sitten katsotaan tilannetta uudelleen. Tiedän tuon itsekin, että vaikka nyt kykenemme keskustelemaan kaikesta niin tilanne voi muuttua ja ihminenkin voi muuttua.

ap

jos ette halua, että muksut ovat teille katkeria lopun elämänsä...

Elatusmaksuista voi eroava sopia keskenään ihan kuten haluavat MUTTA kaikki sovitut kannattaa laittaa paperille. Lisäksi sopimukselle joku takaraja, jonka se on voimassa, esim. vuodeksi eteenpäin. Ja usko ap kun sanon, että erotilanteessa kaikista asioista kannattaa sopia (kirjallisesti ) vain tietyksi ajaksi eteenpäin, koska tilanteet muuttuvat ja niin uskomatonta kuin se on - myös ihmiset tuntuvat muuttuvan... Jos siis nyt pystytte puhumaan asioista hyvin, niin tilanne ei välttämättä ole samanlainen vuoden päästä.

Voi kiesus näitä av-mammoja taas kerran!

Millä perusteella hankalammaksi? -ap

Voiko elämää enää hankalammaksi tehdä?

en ole edellinen kommentoija, mutta:

no kuulostaa kyllä niin monimutkaiselta, että ettekö millään voisi kitkutella kulissiliitossa edes paria vuotta, että nuorimmat pääsee suunnilleen vaipoistaan eroon. Ja vanhimmat muuttaa omilleen.

Kun kysytään, niin vastaukset eivät välttämättä miellytä: minä en voi ymmärtää, että äitinä voisit olla erossa 3-vuotiaasta pikkutaaperosta. En vain voi. Mikä voi olla sinulle tärkeämpää? Mikä voi olla niin tärkeä syy, ettet voisi paria vuotta jatkaa nykymenolla? Vaikka oisi kuinka kliseistä, niin kyllä joo, "lapset kuuluvat äidille!" Ja jos et ole heitä valmis ottamaan niin pysy siinä liitossa.

Siihen kyllä kannattaa varautua, ettei ihmiset tule ymmärtämään ratkaisuasi miksi "jätit" lapset

Kuitenkin tästä läheltä että lapset voivat asua kotonaan ja minä voin olla päivittäin heidän kanssaan tekemisissä aivan kuten nytkin mutta ilman tätä tyhjänpäiväistä avioliittoa.