En imettänyt koska en halunnut olla liian sidoksissa vauvaan.

itsekäs äiti.

Hyvin olisit voinut myös osittaisimettää sen aikaa kun maitoa sillä tyylillä olisi irronnut. Mutta kiva että olet sujut valintasi kanssa :) Jos saat toisen lapsen joskus, niin kannattaa kokeilla osittaisimetystä, silloin lapsi saa niitä tärkeitä vasta-aineita siitä sinun maidostasi, mutta korviketta silloin kun sinä haluat mennä menojasi. Sori näin positiivinen vastaus, varmaankin halusit provosoida :D

sai pelkkää vastiketta koko imeväisaikansa. Eikä sairastele koskaan vaikka on päiväkodissakin. Eikä myöskään ole allerginen.

Toista olisin saanut imettää, mutta en sen sitovuuden vuoksi viitsinyt kuin muodon vuoksi laitoksella pari kertaa, kotona siirryin välittömästi täysin pulloruokintaan ja lähdin omiin menoihini.

eikä tämäkään vauva ole sairastellut, ikää nyt 4kk ja viime viikolla aloitin kiinteät.

mulle esikoinen tulossa helmikuussa ja toivon toivon että maitoa tulisi tulisi että saisin imettää!

mitään imetykseen liittyvää tilpehööriä ja laitoksellakin pidin vauvaa rinnalla vain 5 sekunttia ja jos ei alkanut imeä, soitin heti kelloa ja pyysin maitopullon.

Ei olis voinut vähempää kiinnostaa sitoa itseään vauvaan puoleksi vuodeksi. Nytkin isänsä juottaa sille maitoa pullosta ja minä olen saanut nukkua jo ensi viikosta alkaen öitä ilman vauvaa kun isä hoitaa yösyötöt.

mutta keskustellaa ny sitte, joku heitti että olet siis itsekäs mutta eikö imetys toisaalta ole itsekästä: halutaan että lapsi on riippuvainen juuri sinusta.. ;)



T. kolme imettänyt (ei tosin neljän seinän orja)

miten lie sit muiden laita jos lapsi huutaa niin heitätkö parvekkeelle 5 sekunnin päästä ku et jaksa kuunnella?

tällaisien ihmisten pitäs todella miettiä kahdesti tekeekö tuota pakkausta jos ei ole valmis siihen sitoutumaan

mitään imetykseen liittyvää tilpehööriä ja laitoksellakin pidin vauvaa rinnalla vain 5 sekunttia ja jos ei alkanut imeä, soitin heti kelloa ja pyysin maitopullon.

Ei olis voinut vähempää kiinnostaa sitoa itseään vauvaan puoleksi vuodeksi. Nytkin isänsä juottaa sille maitoa pullosta ja minä olen saanut nukkua jo ensi viikosta alkaen öitä ilman vauvaa kun isä hoitaa yösyötöt.

kun sitä tulee tarpeeksi ja nopeasti eikä tarvitse kitistä 5 sekunttia kauempaa tyhjää rintaa lutkuttaessa.

Äitikin on paremmalla tuulella kun tietää että ei tarvitse olla kotona vankina imetyspaitaan kahlittuna.

Rintavauvan ehkä olisinkin saattanut nakata parvekkeelta kun se sai vielä mahavaivojakin kaikesta mun syömästäni.

Tyytyväinen pullovauva tuossa vieressä just koisiin ja mamma pääsee kohta käymään kylillä ihan yksin kun lapsenvahti tulee.

Nimittäin loppuviimeksi sillä ei ole väliä, syökö vauva rinnasta vai pullosta. Mutta sinun ja lapsesi kiintymyssuhde on se asia, joka herätti minussa hieman huolestuneisuutta kirjoittamasi perusteella.



Jostain syystä et tunnu pystyvän läheisyyteen vauvasi kanssa. Et halunnut imettää, etkä halua myöskään hoitaa yösyöttöjä vaan miehesi hoitaa ne. Mites päivisin, syötätkö vauvasi sylissä vai istuuko hän sitterissä tai vaunuissa maitopullon kanssa? Kerrot, että ahdistut siitä että sinun pitäisi olla liian sidoksissa vauvaan.



Entä pidätkö lastasi sylissä? Katsotko häntä silmiin? Minkälaisia tunteita sinulla on vauvaasi kohtaan? Viihtyykö vauva sylissäsi, tavoittaako hän katsettasi? Onko hän rento sylissäsi vai jäykkä olemukseltaan



Olisi mukavaa jos voisit vastata näihin kysymyksiin niin mietitään yhdessä mitä tehdä.

Älkää nyt hyvänen aika vaivautuko vastaamaan näin huonoon provoon. (Vaikka vaivauduinhan minäkin...)

hoitotilanteissa, vaippaa vaihdettaessa, yms. Myönnän kyllä että ensimmäisenä elinkuukautena koin vauvan itkun äärimmäisen ärsyttäväksi eikä tehnyt mieli ottaa vauvaa syliin, hän häiritksi koko ajan itkullaan minua ja työnsin hänet mieluummin isälle.

Nyt en kestä sitä jos isä antaa vauvan itkeä 10s pidempään ja menen ottamaan vauvan syliini ja pois isältä. Nyt on jo ihan kiva pitää vauvaa sylissä ja olen oikeasti kiintynyt häneen, mutta vielä 3kk sitten vauva oli enemmänkin vaiva.