Lue keskustelun säännöt.
Meidän 5-vuotias on nyt kaksi kertaa sanonut haluavansa kuolla :(
30.11.2009 |
Ja molemmilla kerroilla vakavissaan ja rauhallisessa tilanteessa, ei raivostuneena. Eilen sanoi että äiti, tiedätkö onko olemassa miehiä tai naisia tai lapsia jotka haluaa kuolla? Keskusteltiin ja lapsi oli sitä mieltä että haluaa kuolla. On niin vaikea tietää mikä on vakavaa ja mikä ei. Tuli esille se että on niin tylsää kun ei ole leluja ja puhuttiin myös taivaasta ja mennäänkö me sinne (onko seurakunnan kerhossa puhuttu taas pikkasen liikaa taivasjuttuja, kerho tuntuu olevan todella uskonnollispainotteinen). Toisaalta lapsi oli niin vakavana ja surullisena jotenkin.
Harrastaako muitten tämänikäiset tällaisia puheita?
Kommentit (46)
Tyttö 6-vuotiaana ilmoitti muutamaan otteeseen haluavansa kuolla. Asiasta kun sitten juteltiin, puheli mm. ettei halua kasvaa aikuiseksi, kun me vanhemmat kuollaan, ja kuka sitten laittaa hänelle ruokaa..
Toinen on nyt 6-vuotias, ja näyttää joskus miettivän kuolemaa. Minä uskon että kuuluu ikään. Srk kerhoissa eivät ole olleet, mutta näillä alueilla nyt on sitä uskontokasvatusta ja kirkkoa tarhassakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ellei lapsi jatka tuota kuolema-juttelua. Voi olla, että oli joku ohimenevä asia, jonka lapsi on jo unohtanut. Itse en aloittaisi keskustelua uudelleen vaikka asia minua painaisikin, jos asia on jo käsitelty eikä paina lapsen mieltä. Eli antaisin keskustelunavauksen lapselle. Toki sitten nämä näkökohdat ovat hyviä.
Jospa ap puhuisit lapsellesi niin että tämä elämä on arvokas ja kaikki kuolee sitten aikanaan. Eli täytyy nauttia nyt tästä elämästä eikä ajatella kuolemaa. Ja kysele vähän, jos vaikka selviäis että miksi ajattelee noin. Se voi olla joku "hassu" juttu miten noi pienet ajattelee.
ei ole ikinä ollut kiinnostunut kuolemasta. Esim. mummon kissan kuoltua yritin vähän viritellä keskustelua, mutta ei kiinnostanut. Kun on kuollut, niin on kuollut tuntui olevan asenne. Itse olin vähän yllättynyt, koska tiedän monien alle kouluikäisten miettivän näitä asioita. Mutta eihän tuollaista voi väkisin käsitellä.
Muuten mua aina vähän huvittaa suomalaisten uskonnollisuus. Halutaan lapset srk:n kerhoon, halutaan kirkkohäät jne. ja sitten ihmetellään, jos uskontotunnilla käsitellään uskonnollisia asioita ;) Kai kirkosta voi erotakin, jos ei usko, eikä halua uskon olevan mitenkään osa omaa tai lasten elämää! Meillä srk:n kerhossa käsiteltiin uskon asioita ihan fiksusti, aivan lapsentasoisesti.
rCIK6G ktbshwscoyom, [url=http://qmcizhgjveak.com/]qmcizhgjveak[/url], [link=http://zsegcobhqmqg.com/]zsegcobhqmqg[/link], http://kkbedrzqnrkk.com/
Olen ajatellut että lapsi ottaa haltuun kuoleman ajatusta ja harjoittelee surun tunteita. Sitä voi turvallisesti tehdä vanhempien kanssa.
Ei se ajatus taivaasta ole haitaksi mun mielestä, ja tottakai seurakunnassa puhutaan taivaasta :)
eiköhän tuo tosiaan enemmän kuuluu ikään kuin kerho juttuihin. kun meilläkin kohta 5v. kyselee välillä milloin me kuollaan tosin itse ei ole ilmoittanut haluavansa kuolla. Ehkä voisi lapsen kanssa puhua mikä painaa mieltä. vaikka ei ehkä ihan tarkasti osaakaan kertoa mutta antaa wsulle kuitenkin suuntaa siihen missä mennään...