Perheemme voi huonosti - mistä voi saada apua :o(
Tilanne ei ole kauhea, mutta ahdistavaa on.. Meillä on 2 lasta jotka kiukuttelevat ja eivätkä enää tahdo uskoa mitään. Mies sairastunut pitkäaikaissairauteen joka vaikuttaa toimintakykyyn, on myöskin uupumista ja väsymistä, Itse olen paniikkihäiriöinen ja myöskin masentunut ajoittain. Lapset hoidetaan hyvin mutta väsyneitä ollaan, toisella lapsella myöskin vakava sairaus... Tukiverkkoa ei ole eli hoitoapua ei saada kuin aniharvoin. Neuvolassa en viitsi puhua ettei leimauduta ongelmaperheeksi mitä emme ole kuitenkaan.
Mutta tätä menoa - ei hyvin tule jatkumaan :o/
Kommentit (30)
Kaksi alle kouluikäistä lasta, toisella krooninen sairaus. Ei sukulaisia paikkakunnalla, ei taloudellista tukea mistään koskaan.
Ei saatu apua mistään.
Naapurissa on pariskunta, jossa vaimo sai burnoutin työssään jo ennen kuin oli lapsia. Hankkivat vauvan. Vauva perusterve, hyvin nukkuva jne. Mies ihan normitöissä, ei uratykki tms.
Isovanhemmat eivät asu paikkakunnalla, mutta auttavat taloudellisesti, tulivat synnytyksen yhteydessä auttamaan jne.
Heillä alkoi heti käydä kotiapu KOLME KERTAA VIIKOSSA!
Toivottavasti sinulla ja th:llasi on sellainen suhde, että on helppo puhua. Itse olen kertonut avoimesti perhe-elämästämme. Tällä hetkellä pikkuinen vauva, kaksi isompaa lasta ja kiukkua riittää. Itsellä väsymys ja lievä synnytyksen jälkeinen masennus, miehellä töitä n. 45h/viikko eli hänkin on uupunut ja ei kestä isompien kiukkuja. Neuvolasta olen saanut kotipalvelusta apua pari päivää viikko ja olen käynyt neuvolapsykologin kanssa juttelemassa. Koska ei olla mikään ongelmaperhe, niinkuin ette taida olla tekään, ei olla omasta mielestäni leimaannuttu ja on ollut ihanaa saada apua! Nyt on vaan niin kuormittava elämäntilanne että sitä tarvitsee. Heikkoja ovat mielestäni ne, jotka eivät apua pyydä vaan hammasta purren kituuttavat niin kauan kunnes tulee ero, joku sekoaa tai joku kuolee. Tai arki on vaan yhtä huutamista. Meillä on myös ihania naapureita, joiden luona isommat ovat saaneet käydä silloin tällöin leikkimässä pari tuntia että saan vauvan nukkuessa huilata/tehdä kotihommia. Löytyiskö teiltä tällaista apua?
Itse asiassa lisästressiä vaan. Olisimme tarvinneet oikeasti apua arjen pyörittämiseen tilapäiväisesti, jotta pääsisimme takaisin pinnalle. Mutta esim. lastenhoitoapua ei saanut. Mä meinasin purskahtaa itkuun, kun perhetyöntekijä tuli ja tajusin, että sehän on vaan yksi taakka mulle lisää jutella jonkun ventovieraan kanssa. Jutteluapua kyllä on kaukana asuvista kavereista puhelimenvälityksellä, mutta kun he ei voi auttaa esim. lastenhoidossa etänä. Mies oli sairaalahoidossa tuolloin.
lastensuojelun asiakkaaksi haluta, eikä missään nimessä ole aihettakaan sellaiseen! Kuten sanoin, sellaisia ongelmia ei perheessämme silti ole että lastensuojelun tarvitsisi puuttua mitenkään elämäämme. Juuri tästä syystä kynnys on erittäin suuri pyytää apua yhtään mistään kun tuntuu että on ongelmaperheen leima otsassa sitten! ap
Sitä kautta saa nopeiten apua ainakin Espoossa. Ihan itse voi soittaa ja kysyä, mitä tukimuotoja on olemassa. Turhaan sitä pelätään paitsi jos hakkaa lapsiaan.
Itse asiassa lisästressiä vaan. Olisimme tarvinneet oikeasti apua arjen pyörittämiseen tilapäiväisesti, jotta pääsisimme takaisin pinnalle. Mutta esim. lastenhoitoapua ei saanut. Mä meinasin purskahtaa itkuun, kun perhetyöntekijä tuli ja tajusin, että sehän on vaan yksi taakka mulle lisää jutella jonkun ventovieraan kanssa. Jutteluapua kyllä on kaukana asuvista kavereista puhelimenvälityksellä, mutta kun he ei voi auttaa esim. lastenhoidossa etänä. Mies oli sairaalahoidossa tuolloin.
oman alueen lastensuojeluun kannattaa ottaa yhtyettä ja pyytää sieltä tukea/ perhetyötä
esim helsingin alueella yhteystiedot saa tuolta:
http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/lastensuojelu/neuvonta
huom. tällä ei ole mitään tekemistä huostaanottojen ja sijoitusten kanssa, toiminta on nimeltään perhetyötä
t.lääkäritäti
Saavat kyllä apua, mutta avun hintana on leimaaminen! Mt-ongelmainen on aina väärässä, sillä hän ei ongelmansa takia kykene ajattelemaan selkeästi, tai hänellä ei ole sairaudentuntoa, tai sairauden takia yhteistyökyvytön jne.
että sieltä vuoden päästä jalkautuu joku täti, joka tulee juttelemaan.
Ja ihan se sama taho hoitaa kyllä huostaanotot ja sijoituksetkin.
t. täti, joka elää tässä maailmassa
Kerrohan miten surma olisi estynyt sillä ettei olisi ollut yhtään mamua? Itselläni on mamumies ja kaksi lasta ja olemme molemmat töissä ja ainoat rahat mitä saamme yhteiskunnalta ovat lapsilisät. Sekö tämän maan pilaa että kulutamme kunnallista päivähoitoa ja koululaitosta? Vastaa huutoosi jos on pikkuisenkaan selkärankaa!