Raskausajan pahoinvoinnista ja oksentelusta
Kuinka monta viikkoa teillä on kestänyt pahoinvointi ja oksensitteko? Mulla alkoi rv 6 ja nyt rv 8 lähtien on tullut silloin tällöin oksennuksia, nyt rv 10 olo selvästi pahempi eli oksennus tulee todella yhtäkkiä!! Todella ikävää... ihan sama mitä syö niin silti vatsassa huono olo, suolisto ei toimi ja etoo koko ajan :((
Kommentit (10)
Itse olen myös hoikka. Mä en todellakaan ole pystynyt syömään suuria annoksia missään vaiheessa raskautta enkä tosin muutenkaan syö valtavia annoksia. Pahoinvointi ei ollut siis seurausta mistään ylisuurten annosten aiheuttamasta stressitilasta, vaan se on yksilöllinen juttu; toisilla sitä on, toisilla ei. Ja jopa vaihtelee samalla henkilöllä eri raskauksissa. Kuten minulla. En ole keksinyt mitään järkevää selitystä, miksi itselläni on pahoinvointi ollut niin erivahvuista eri raskauksissa, joskin joka kerta sitä on ollut. Varmasti perinnöllisyys ja aineenvaihdunnan synnynnäiset piirteet vaikuttavat.
Eikä pahoinvointi ainakaan minulla ole kokonaan lähtenyt, vaikka söisi millaisia annoksia, millaista ruokaa tahansa jne. Se on ja pysyy tietyt viikot, on todella häiritsevää ja jatkuvaa tietyt viikot, ja hellittää vähitellen. Uskon myös useilla olevan näin, jos pahoinvointia kunnolla on. Tietysti olo pahenisi sietämättömäksi (lue: johtaisi taju kankaalla makaamiseen vessan lattialla), jos ei söisi säännöllisesti ja mahdollisimman "pahoinvointiystävällisesti", mutta ne, jotka oikeasti voivat pahoin, tekevät kyllä pakostakin kaikkensa saadakseen olon helpottamaan.
Tsemppiä ap:lle, useimmiten se hellittää 12. viikon jälkeen, kun istukka alkaa huolehtia raskaushormoneista. Minulla ainakin pahin pahoinvointi on aina jäänyt sinne.
Onhan sitä pahoinvointiakin tutkittu, ja yritetty selvittää sen syitä. Mielestäni ja uskoakseni tutkijoidenkin mielestä kaikkein loogisin selitys sille ovat kehossa kiertävät suuret raskaushormonipitoisuudet. Ei siihen sen kummempaa tarvita. Eikä kyseessä ole toisin sanoen välttämättä varsinainen ruuansulatuselimistön ongelma, vatsa - niinkuin koko muukin elimistö (pahoinvointi ei välttämättä "ohjaudu" vatsalaukusta käsin, vaan vaikkapa aivoista) - vain reagoivat noihin hormoneihin. Ja kuten mainitsin, tätä tukee sekin, että istukka on kokonaan vastuussa hormonituotannosta 12. viikon jälkeen, jolloin olo usein helpottaa.
ei tuollaisesta tarvitse kärsiä! Mulla oli 3 ekassa raskaudessa vain pientä huonoa oloa rv6-8, mutta neljännessä oksentelin jo rv 4. N rv 6 sain lääkkeen ja pahoinvointi jatkui rv 12 asti, mutta en enää oksennellut.
ja kyllä oli ihan hirveetä. Silti jotkut mummot jakso valistaa "ei tuo ole vielä mitään, minä oksensin loppuun saakka"
Itselläni ei ole ollut pahoinvointia juuri yhtään. Ehkä ihan lievää etomista. Sen sijaan raskauden puolen välin jälkeen on vaivannut närästys.
Olen lukenut jostain, että pahoinvointiin auttaa se, että muistaa syödä riittävän usein, sopivia määriä.
Mietin itse, että mikä vaikutus lähtöpainolla tai ruokailutottumuksilla mahtaa olla pahoinvoinnin syntyyn. En ole lihava, mutta pyöreä ja luulisin, että elimistöni on tottunut sulattamaan hieman enemmän kuin tarvitsisin normaalitilassa. Raskausajan alussa elimistöni on siis tottunut jo ottamaan vähän niinkuin extraa varastoon.
Olisi mielenkiintoista tietää vaivaako pahoinvointia naisia ikään ja kokoon katsomatta samalla tavalla. Ajatellaanpa, että henkilö on erittäin hoikka ja hänellä on huono ruokahalu. Elimistö on tavallaan jo hieman säästöliekillä, mutta voi toimia ihan normaalisti. Yhtäkkiä energian tarve nousee ja henkilö kompensoi tätä energian tarvetta suuremmilla ruoka-annoksilla, tai jopa ei tajua, että oma ruokavalio on ollut niukahko. Raskausaikana nergiaa pitäisi saada sekä siihen, että saadaan ruuan sulatus säästöliekiltä normaalitilaan, että lisäravintoa raskaustilan säilyttämiseen ja lapsen kasvuun. Elimistö joutuukin ehkä liian koville. Ei ole vararavintoa ja ruoka pitäisi pystyä käsittelemään todella tarkasti. Voiko tämä ylikierroksilla käynti aiheuttaa stresssitilan, missä elimistö tarvitsisi itseasiassa vielä enemmän energiaa ruuan sulattamiseen ja tulee paha olo.
Niin tällaista olen miettinyt.
mielnkiintonen analyysi nro6. Itse olin ennen raskautta 165/52 ja oon ollu aika pieniruokanen aina. Pahoinvointi oli ihan järkyttävää. Selkeesti kyllä helpotti jos muisti syödä parin tunnin välein. Nyt viikkoja 38 ja painoa tullut yht. 10kg. Pahoinvointia ei oo ollu viikkoihin, mut nyt oon sen syömishommanki "oppinu". :)
mutta sain neuvon ottaa siihen Postafenia = matkapahoinvointilääke.
Kokeile jääkylmää vettä/mehua.
163/49 ennen raskautta, ei pahoinvointia eikä pientä etomistakaan koko raskausaikana. Nyt rv 37 ja painoa tullut alle 10 kiloa..
kovinhan se taitaa olla yksilöllistä. Painoahan sinulla on todella vähän, mutta et ole kovin pitkäkään.
Jos on kuitenkin hyvät ruokahalut ja syö ravitsevasti, ehkä sekin auttaa jo paljon.
Ruuansulatus on kuitenkin niin hieno prosessi ja ravinteiden käsittely luulisi vaativan sen, että mitään oleellista hivenainetta, proteiinia, rasvoja ei puutu. Ehkä sinulla tämä kaikki on ollut tasapainossa.
Luultavasti joillakin on myös todella erilainen hormoonitoiminta ja silläkin luulisi olevan aika suuri vaikutus tässä kaikessa. Kai se elimistön toiminta toisilla vaan toisilla muuttuu vuoristoradaksi helpommin.
#6