Lue keskustelun säännöt.
Tositarina perheväkivallasta ja mielipiteitä tukkapöllystä, vastaanlaittamisesta vanhemmille.
26.11.2009 |
mun äiti harrasti tukkapöllytystä ja selkäsaunoja vielä, kun olin murrosikäinen.
Odotteli aina perjantai tai lauantai-iltana kotona vihta kädessä. Teki tarkastukset, jotta olinko ollu miehissä ja haisinko viinalle.
16 vanhana pistin äidille vastaan.
Hän koetti ottaa leteistä kiinni mutta minä nappasin tulikuumat teevedet hänen jaloilleen ja huusin: "näpit irti huora"!
Läiskasimpä vielä ällistynyttä äitiäni avokkaalla päin naamaria (vanhojen aikojen muistoksi)
Asuin äitini kanssa vielä 2 vuotta, eikä enää sen illan jälkeen antanut selkäsaunoja tai tukkapöllyjä.
Kommentit (99)
sinun luottosi olisi samantien mennyttä. Tähän asti olet ollut kestävä turvallinen vanhempi, mutta en usko että tukkapöllyn jälkeen. Ei ole sen väärtti.
Meillä on lapsi, jolla ei ole mitään kunnioitusta, oikeastaan ketään kohtaan. Lyö, hakkaa, sylkee ja huutaa kaikille. Vuosia on jäähypenkkejä, tavaroiden jne varikkoon ottamisia harrastettu, on puhuteltu jne. Mietin eräänä iltana täysin väsyneenä tähän ainaiseen taisteluun, että jos JOSKUS nappaisin tukasta ja sanoisin, että oli muuten viimeinen kerta, niin hämmentyisikö lapsi niin paljon, että lopettaisi? Ainakin hetkeksi? Sanalliset asiat eivät paina tippaakaan, omaisuuden menetys tai karkien poisottaminen ei tehoa. Ammatti-ihmisten kanssa näistä keskusteltu vuosia, ei apua siitäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemme kaikki nelikymppisiä ja aloimme taivastella nykynuorten tapojen puutetta. Vertailimme lapsuuden kokemuksia, ja tulos oli, että kaikkia meitä oli lapsena kuritettu fyysisesti. Siis tukkapöllyillä, läpsäytyksillä ja selkäsaunoillakin.
Kummallista oli, että me kaikki 8 paikalla olijaa olimme kaikki sitä mieltä, että useimmiten kuritukseen oli selvä syy, ja ansaitsimme sen. Ja että silti välimme vanhempiin ovat erittäin hyvät!!! Ihan joka ainoalla. Ehkä vanhassa sananlaskussa 'joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee', onkin jotain perää. Ainakin tuntuu siltä, kun katsoo näitä nykyajan nuoria, jotka eivät kunnioita mitään...
Olemme kaikki nelikymppisiä ja aloimme taivastella nykynuorten tapojen puutetta. Vertailimme lapsuuden kokemuksia, ja tulos oli, että kaikkia meitä oli lapsena kuritettu fyysisesti. Siis tukkapöllyillä, läpsäytyksillä ja selkäsaunoillakin.
Kummallista oli, että me kaikki 8 paikalla olijaa olimme kaikki sitä mieltä, että useimmiten kuritukseen oli selvä syy, ja ansaitsimme sen. Ja että silti välimme vanhempiin ovat erittäin hyvät!!! Ihan joka ainoalla. Ehkä vanhassa sananlaskussa 'joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee', onkin jotain perää. Ainakin tuntuu siltä, kun katsoo näitä nykyajan nuoria, jotka eivät kunnioita mitään...
joskus äiti alkoi huutaa ja läiskiä jos olin meikannut tai tulin myöhään kotiin (kuulemma kohta maha pystyssä kuljen)
mä kanssa sit joskus 18v raivostuin takasin, työnsin sen huoneesta ulos ja karjuin sille. sitten ei enään otettu noin yhteen.
kun pian muutin pois, välit paranivat.
nyt aikuisena ymmärrän että äiti oli huolissaan, eikä osannut muuten sitä osoittaa. hyvän kasvatuksen siis kuitenkin sain. kiitollinen äidille.
ansaitsevat sen että heille tahallaan aiheutetaan kipua?
Lapset siksi että ovat ärsyttäviä. Entäs aikuiset jotka ovat ärsyttäviä? Jos vaimo on ärsyttävä, saako sitä läpsäyttää ja antaa suorastaan selkäsaunankin, eli toiselta nimeltään turpaanvedon?
On oikeasti TOSI pelottavaa miten nämä hakatut lapset kasvavat vanhemmiksi joiden mielestä väkivalta on ihan okei jos toinen ei käyttäydy niin kuin itse haluaisi. Ja vielä LAPSI, lapsi joka ei osaa vielä olla kokonainen ihminen vaan vasta hakee ihmisyyden mallia! Siihen hakemiseen, siihen epätäydellisyyteen rakkaimmat ihmiset vastaavat läpsimällä, repimällä hiuksista, jopa hakkaamalla oikein kunnolla... ei ihme että siinä persoonallisuus vaurioituu koko loppuelämäksi.
me kaikki 8 paikalla olijaa olimme kaikki sitä mieltä, että useimmiten kuritukseen oli selvä syy, ja ansaitsimme sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vanhemmathan ovat opettaneet että epäsuotuisaa käytöstä on okei pyrkiä muokkaamaan läpsimällä, hiuksista repimällä ja oikein epämiellyttävien tyyppien kyseessä ollessa jopa ihan selkäsaunalla.
Työelämässä sitä on tosi hankala toteuttaa kun on todistajia, mutta kotonahan kukaan ei ole tätä lakia valvomassa. Laitontahan lasten pahoinpiteleminen kyllä on, kyse on vain siitä ettei teitä saada kiinni rikoksestanne.
päätyvät itse käyttämään väkivaltaa omiin lapsiinsa, koska mielestään lapset ansaitsevat sen ja uskovat itsekin hyötyneensä vanhempiensa väkivallasta.
ansaitsevat sen että heille tahallaan aiheutetaan kipua?
Lapset siksi että ovat ärsyttäviä. Entäs aikuiset jotka ovat ärsyttäviä? Jos vaimo on ärsyttävä, saako sitä läpsäyttää ja antaa suorastaan selkäsaunankin, eli toiselta nimeltään turpaanvedon?
On oikeasti TOSI pelottavaa miten nämä hakatut lapset kasvavat vanhemmiksi joiden mielestä väkivalta on ihan okei jos toinen ei käyttäydy niin kuin itse haluaisi. Ja vielä LAPSI, lapsi joka ei osaa vielä olla kokonainen ihminen vaan vasta hakee ihmisyyden mallia! Siihen hakemiseen, siihen epätäydellisyyteen rakkaimmat ihmiset vastaavat läpsimällä, repimällä hiuksista, jopa hakkaamalla oikein kunnolla... ei ihme että siinä persoonallisuus vaurioituu koko loppuelämäksi.
me kaikki 8 paikalla olijaa olimme kaikki sitä mieltä, että useimmiten kuritukseen oli selvä syy, ja ansaitsimme sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain lapsena tukkapöllyä ja luunappeja. En koskaan kokenut niitä nöyryyttäviksi. En olisi ikinä löynyt omaa äitiäni, enkä ole ikinä ymmärtänyt ihmisiä jotka niin ovat tehneet. Entinen ystäväni teki sitä teininä, hän oli kyllä mielisairaalassa usein pakkohoidossa.. En tidä nykytilannetta, liekkö edes elossa (sotkeentui huumeisiin ja muuhunkin rikolliseen).
En koe olleeni uhri silloin kun äiti pöllyytti tai anoi luunapin.
Silloin koin olleeni uhri kun ensimmäinen poikaystäväni hakkasi minua kun hänen mielestään toimin väärin.
Isäpuoleni soitti ja sanoi, että pitää vähän selvittää muutama asia menneisyydestä. Mulla hypähti vanhasta tottumuksesta sydän kurkkuun. Pyyteli anteeksi käyttäytymistään. Mitään erityistä ei maininnut, mutta olivat jutelleet äidin kanssa menneistä. Olin ihan äimistynyt moisesta ja en osannut muuta sanoa kuin, että asiat ovat tällä selvä ja vanhat on unohdettu.
Isäpuoleni tuli perheeseemme 20 vuotta sitten (olin 5v). Hän käyttäytyi kovin tiukasti minua ja isosiskoani kohtaan. Olemme molemmat saaneet huutoa huudon perään, tukkapöllyä, remmiä ja halveksintaa. Pienistä virheistä rangaistiin ja koskaan ei osannut pyytää anteeksi jos teki itse virheen.
Esim aikoinaan oli äiti hajottanut kylppäristä posliinisen saippua-alustan. Isäpuoleni kutsui meidät paikalle ja tivasi kumpi sen oli tehnyt. Kumpikin pudistaa päätään syyttöminä. Saimme osaksemme huutoa ja syytöksiä. Kun äitimme tuli väliin ja kertoi itse rikkoneensa kupin, tokaisi isäpuolemme "selvä, voitte poistua!"
Meno oli kuin armeijassa. Kun siskoni muutti pois kotoa sain kaiken vihan niskoilleni. Riitti kun hänellä oli ollut huono päivä töissä, minä olin se johon se purettiin. Lukiossa ollessani, kuulin joka päivä ruokapöydässä, kuinka kaikki mitä syön menee perseeseen. Lihoin lukion aikana 15kg (kulttuuri ero ja ruokailutottumukset ovat ulkomailla hieman erilaiset). Mutta kun tuo ruuasta kiusaaminen alkoi painoin alle 50kg!
Välimme parani heti kun muutin pois kotoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään katsoisi tuollaista käytöstä hyväksi omalta teiniltäni. Lähettäisin koulukotiin.
Mielestäni vanhempia ei tod tartte kunnioittaa, jos he harjoittavat väkivaltaa lasta kohtaan.
T. tuleva lastensuojelun sossu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään katsoisi tuollaista käytöstä hyväksi omalta teiniltäni. Lähettäisin koulukotiin.
onko sunlaisia olemassa? Ja oot menny vie lisääntyyn. hyi saatana
Isäpuoleni yritti estellä minua ja ystävät olivat jo pihassa. Hän kaappasi minut syliotteella eikä päästänyt irti. Äitini seurasi vieressä ja haukkui luntuksi.
-sielä ne pojat on ja tulivat oikein autolla hakemaan, sinähän et lähde mihinkään tyttöseni..
oli pakko iskeä kuulakärkikynällä isäpuoltani reiteen. Otin kynän puhelinpöydältä (juuri ja juuri yletin) Iskin kynän reiteen ja pääsin otteesta. Juoksin pihalle jossa poikaystäväni odotti minua. Lähdimme oitis pois. Äitini uhkaili poliiseilla muttei sitten soittanutkaan? kai
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan kun veli oli tupakoinut salaa ja varastanut isän tupakit. Isä puhisi raivoa tuvassa. Hänellä oli kimppu risuja veljeäni varten. Veli tiesi että kotona odottaisi selkäsauna. Hän oli saanut viimeksi piiskaa niin että veri oli kirvonnut selkänahasta. Veli odotteli pihalla, oli heinäkuun alku. Hänellä oli timotein varsi huulilla ja kasa kiviä joilla heitteli rännille jossa pääskyt pesi. Isä ryntäsi raivoissaan pihalle ripein askelin kohti 13 vuotiasta veljeäni. Veli ei aikaillut vaan nappasi ensimmäisellä kivellä isääni suoraan nenään. Mies putosi kertalaakista ja kutsuttiin lääkärikin katsomaan nenää. Veli ei saanut koskaan selkäsaunaa tai tukkapöllyä, enkä minäkään. Kiitos veli. Omistan tämän edesmenneelle veljelleni joka kuoli toukokuussa syöpään. T: rakas siskosi
Erittäin hyvä esimerkki siitä, miten lasten pahoinpitely muka kasvatuksen nimissä kasvattaa lapset uskomaan että väkivalta on ratkaisu ongelmatilanteisiin.
Se tiedetään myös tutkimusten perusteella, että itse väkivaltaa lapsuudessaan kokeneet vanhemmat ovat paljon keskimääräistä alttiimpia olemaan väkivaltaisia myös omia lapsiaan kohtaan.
Kiitos ap.
oikopolku ja huono renki asioiden opettamiseen.
Äitini kuritti minua kyyneleet silmissä. Hänellä oli vakaa usko siihen että teki oikein vaikka inhosi itsekin sitä mitä teki. Hän aina pyysi anteeksi ennen tukkapöllyä minulta ja sanoi että tämä tekee myös minulle kipeää. SITTEN hän aloitti toimenpiteen otti minut polville ja kiskoi hiuksiani. Molemmat itkettiin kohtaloamme..
Nyt kun muistelen aikuisen mielellä niin kyllä se äiti taisi olla aika sekopää vai mitä?
Lapsia ei saa lyödä eikä hakata se on selvä !
Mutta 99% näistä tarinoista joissa on pistetty kampoihin isälle tai äidille on kammottavia suorastaan kuulostaa sairaalta. Laittaisin tuon perusteella niin vanhemmat kun teidät lapsetkin hoitoon.
Väittäisin, että iso osa jotka eivät ole traumatisoituneet lapsena kurituksesta ovat saaneet osakseen maltillista kuritusta (itsellä luunapit) ja aina syystä. Ihan varma jos jollekkin annetaan selkäsauna lähinnä varmuuden vuoksi olet kuitenkin tehnyt tuhmia tästähän ei hyvää seuraa.
Koittakaa kuitenkin muistaa jos joku sanoo saaneensa lapsena luunapin se ei kaikilla tarkoita mitään järjetöntä alistamista ja hakkaamista.
en lähtisi tutkimaan niitä sopivia rajoja väkivallassa. Toinen kestää enemmän ja toinen saa traumoja samasta määrästä väkivaltaa. sitten eräät kuten tältä palstalta on saanut lukea, saattavat iskeä saksilla luunappeja antavan vanhemman käteen.
Ei ainakaan minun ystävissä ja tutuissa ole tuntunut missään kerran tai pari kertaa kuussa kova avokämmen isku korville tai poskille.
Minustakin kasvoi kunnon aikuinen kun isä välikkä kiskoi hiuksista ja löi selkään. Se joka kuritta kasvaa niin kunniatta kuolee ja räkänokastakin mies kasvaa vaan ei tyhjännaurajasta. Tyhjännaurajia on maa täynnä
tai en kyllä oikeesti muista, tiedän vaan, että tukistettu on. Mutta ei kyllä murrosiässä käyty mitenkään käsiksi. Ja olin tosi kamala... minulla on hieno äiti. On jaksanut todella tempperamenttisen tyttärensä kanssa. Poikansa on aina ollut kiltti ja säyseä.
Oma lapseni on kuin minä, todella uhmakas, nyt 3v. Uhmaa ollut aina, erityisesti reilun vuoden iän jälkeen. Tukkapöllyä en ole antanut. En haluaisi kajota, mutta joskus tulee "riuhtaistua" ja se harmittaa...