Miksi teillä on tai ei ole avioehtoa?

Meillä on useitakin syitä siihen, että on (on myös testamentti). Yksi tärkeimmistä on se, että on uusperhe, toinen on se, että on ollut parisuhteeseen ryhdyttäessä huomattava omaisuuden ero ja kolmanneksi se, että tulemme perimään hyvin eri verran omaisuutta, jollei testamentit tms. muuta tilannetta. Yksi syy taustalla on se, että mielestäni rahaa ja rakkautta ei pidä sotkea keskenään. Rakkaus ei vaadi toisen omaisuuden siirtämistä itselle, sen voi tehdä sitten toinen vapaasta tahdostaan, jos niin haluaa.

ei paljon mitään tiedossakaan



olkoon yhteistä

hehhee!

Kun meillä ei ollu kummallakaan mitään ihmeellistä omaisuutta ennen avioliittoo. Jos olis ollu, ni olisimme tietenkin tehneet avioehdon. Sen saa kyllä tehtyä jälkeenkin, jos haluaa.

Ja mahdollisesti saatavia perintöjä ei mietitä. Jos niitä joku haluaa rajata, rajatkoon perinnön antaja.

Kaikki omaisuus on siis yhdessä hankittua.



Minä tulen perimään ehkä hiukan enemmän kuin mieheni, mutta eroa ei siinäkään ole merkittävästi.

Meillä on avioehto eron varalle. Ero ei ole suunnitteilla, mutta ikinä ei tiedä mitä tapahtuu. Mitään omaisuuksia ei ennen liittoa ollut, joten tuossa ajatellaan lähinnä perintöjä. Kuoleman tapauksen varalle sitten keskinäinen testamentti.

kai ymmärrätte, että vaikka tiedossa olisi saman suuruiset perinnöt, eivät ne todellakaan tule samaan aikaan... Eli jos toisen vanhemmat kuolee juuri ennen eroa, tämä omaisuus huomioidaan erossa ja voit joutua luovuttamaan puolet kesämökistä tulevalle ex-miehellesi.

Mutta avioehto kattaa vain erotilanteen. Siinä tilanteessa kukin ottaa omansa. Varallisuusero on huomattava (meidän tapauksessa vaimon hyväksi).



Sen sijaan, jos avioliitto päättyy kuolemaan, ei avioehtoa meidän tapauksessa sovelleta.



Avioehdon voi kirjoittaa kattamaan vain erotilanteen tai vain kuolemantapauksen tai sitten ihan molemmat. Kaikki on sovittavissa. Olemme aatelleet, että jos riidoissa eroamme, ei rahasta tapella, kun kukin kerää omansa ja lähtee (eli mies saa sitten pärjätä miten pärjää), mutta jos kuolema meidät erottaa, on reilua että normaali perintökaari on silloin pelissä.

Tarkoituksena olisi tehdä ehto ettei toinen voi periä toisen perimää omaisuutta.

Eli käytämmössä minulla ei olisi asiaa (mahdollisen eron jälkeen) miehen aikanaa perimään kotitaloonsa ja isänsä omaisuuteen. Mikä on ihan ok minulle. En usko eroon alkuunkaan...

Meillä ei tosin uusperhe ole, mutta minä toista kertaa naimisissa. Meillä myös lisäksi testamentti.

Vanhempien testamentissa on lauseke, joka sulkee lasten puolisoiden avio-oikeuden perintöön pois.

Mies tulee aikanaan yksin perimään kotipaikkansa. Tuon paikan omistuksesta on ollut kovat sukuriidat ja nyrpeily/kettuilu jatkuu edelleen. Avioehdolla halusin (ja mies myös) sulkea mut tuon kettuilun ulkopuolelle. Ei tartte tulla kenenkään avautumaan, että olen vain "rahan" perässä. Eli ehto koskee vain tuota miehen tulevaa perintöä ei muuta hänen/meidän/mun omaisuutta...

ei ole mitään erityistä omaisuutta, eikä ero ole vaihtoehto meidän avioliitossa vaikka vaikeeta oiskin. Perintöä en ole edes ajatellut, mut nyt äkkiseltään veikattuna mies perii enemmän koska niitä sisaruksia on vähemmän kuin meitä. Kuoleman sattuessa mennään normaalien perimisoikeuksien mukaan, puolisolla osansa ja lapsille osansa jne.



terv. lesta

lapset vain silloin kun niitä on. Leski saa vain pitää oman puolikkaansa avioparin omaisuudesta jos testamenttia ei ole

sillä kummallakaan ei ollut omaisuutta avioiduttuamme. Vanhempani ovat tehneet testamentin, joka rajaa puolisot ulos.

Ollaan molemmat töissä (ok palkalla) ja osallistutaan yhdessä kodinhoitoon.



Miksi olisi avioehto?



Oikeesti jos erotaan, niin mies saa pitää oman mökkinsä ja minä oman (molemmat ns. perintömökkejä). Niillä on molemmille tunnearvoa. Suunnilleen muun voi muuttaa rahaksi ja laittaa puoliksi, toki kodista luopuminen olisi molemmille kova paikka.



Onneks ei erota.

Yhdessä ollaan tämä asunto maksettu, molemmilla omat autot, muuta omaisuutta ei ole. Minä olen saanut jo pienen perinnön isäni kuoltua ja se raha on mennyt yhteiseen hyvään, äidin kuoltua ei tule juuri mitään. Mies saa neljänneksen perintöä omien vanhempiensa omaisuudesta heidän kuoltua eli omakotitalosta. Mitään mökkejä, metsää eikä muutakaan rahasampoa ei ole.



Lapset saavat ilman muuta periä osuutesa jumman kumman kuoltua, leskellä on kuitenkin oikeus tähän asuntoon jossa asumme. Missään tapauksessa emme tekisi testamenttia puolisolle, mistä menisi verot ja hänen kuoltuaan lapset maksaisivat taas siitä verot.