<3------------------HELMET VKO2----------------<3

eli lähestyvää synnytystä. nimim. viikon vessanpytyn kansssa TAAS seurustellut... Tässä raskaudessa pääsin silloin alkuun helpolla, kun ei olut sitä kaameaa alkuraskauden pahoinvointia, joka oli kahdessa keskimmäisessä raskaudessa (esikoisesta oksensin tasan kerran), oli vain kuvotus. Mutta nyt ei ole mikään pysynyt sisässä, paitsi jotkut hedelmät ja eilen sain syötyä vähän jugurttia ja mysliä oksentamatta.... Tässähän jo epäilisi vaikka mitä, jos ei viime kuukausia olisi elänyt supistelujen takia vapaaehtoisessa selibaatissa...



Nauttikaahan nyt kaikki jo äitiyslomalle jääneet (itselläni eka viikko takana, vaikka elämä jatkuu ihan vanhaan malliin...) tästä synnytystä edellyttävästä kiireettömyydestä - se on ainoa asia, joka synnytykseen loppuu satavarmasti ja tietysti nuo supistelut, joihin on matkan varrella jo niin tottunut, että alkaa ihan epäillä osaako ilman niitä enää elääkään. Vielä kun noin viikon saisin lisää kasvatella vauvelia niin olen jo valmis minäkin... Tietenkin tuo kiireettömyyskin on vähän suhteellista ja riippuu elämäntilanteesta, kun jo muutama muksu roikkuu helmoissa niin lepäile siinä sitten rauhassa ja kerää voimia synnytykseen!



Katjalah&nelonen rv35+6

Nyt on kyllä ulkona niin keväinen ilma! Räystäistä tippuu vesi ja aurinko paistaa, oli ihana vähän kävellä ulkona kun nukutin esikoista. Mulle on aina esikoisen päiväuniaika semmoinen lepohetki, voi tehdä mitä ikinä haluaa ilman että joku pyörii mukana =)



Eilen kirjoitin pitkän pätkän tekstiä ja kun yritin lähettää sitä niin sivut jumittui. Ärsyttävää... Tuntuu kyllä kaikilla olevan jotain vaikeuksia sivujen kanssa.



Tosiaan eilen olin neuvolalääkärissä, ja nyt jo toipunut pettymyksestä ettei kohdunsuulla ollut tapahtunut mitään =) Olin kyllä luullut että edes vähän olisi ollut auki kun on niin paljon supistellut. Vauva on kyllä jo kuulemma hyvin kiinnittynyt ja täysin alhaalla, kyllä sen huomaakin kun kävellessä vihloo välillä alapäähän aika paljon ja tuntuu että siellä on jotain "ylimääräistä" =) Vauvan kooksi lääkäri arvioi 3kg tällä hetkellä, tuntuu jotenkin paljolta... Synnytystä ei kuulemma käynnistetä vaikka selkä olisi kuinka kipeä, sitten pitää vain maata sängyssä ja kärsiä. Lääkäri kehotti olemaan nostelematta mitään mutta aika vaikea toteuttaa kun esikoista saa olla koko ajan johonkin nostamassa tai pyllyä pesemässä. Onneksi selkä ei ole nyt niin kipeä kuin viime viikkoina on ollut. Olen saanut siivottuakin tänään, kohta tulee kavereita kyläilemään. Paino oli muuten noussut vain 100g viime kerrasta, aika hyvin kun joulukin oli tässä välissä! Alussa se nousikin vähän turhan reippaasti, nyt on tullut jo 14kg raskauden aikana lisää =)



Eikös lämpöpussi ole vähän sama kuin makuupussi? Meillä käytettiin esikoisella vaunuissa talvella äitiyspakkauksen makuupussia toppahaalarin päällä ja nyt kun nukkuu rattaissa niin niihin kuuluu sellainen oma lämpöpussi. Mitään muuta en ole ajatellut tällekään vauvalle hankkia.



Ostin eilen söpöt vaaleanpunaiset imetysliivit =) Myyjä kysyi että onko laskettu aika ihan käsillä kun maha on noin alhaalla! Sanoin että melkein kuukausi vielä =)



Nyt ei ehdi enempiä kirjoitella, mukavaa viikonloppua kaikille helmille! Milloinkohan muuten seuraava helmivauva näkee päivänvalon? =)

-helena rv.36+2

Katsotaan nyt saanko tätä viestiä läpi, niin tuntuu tökkivän sivun latautuminen...



Miina, Hilpsu ja Tigercatkin kirjoitteli peloista: minulla myös pyörii mielessä se, ettei vaan mikään nyt lähtisi menemään pieleen. Tuntuu, että koko raskaus on ollut hankala ja itse olen ollut niin väsynyt etten yksinkertaisesti kestäisi sitä ettei tästä palkaksi saisikaan vauvaa. Meillä myös isommat lapset kyselevät, että onhan vauva varmasti kunnossa. Lähipiirissä (veljellä ja hyvällä ystävällä) on viime vuosina sattunut ikäviä tapauksia loppuraskaudessa ja synnytyksessä, ehkä senkin takia asia pyörii mielessä.



Edellisellä viikolla joku (en muista nimimerkkiä) kirjoitti omasta tunteestaan ja halustaan tehdä lapset nuorena, alle kolmekymppisenä. Itse olen myös aina ajatellut, että haluan saada lapset nuorena että on vielä nuori lastenkin kasvaessa. Esikoisen sain ollessani 22- ja toisen 23-vuotias. Kun kolmekymmentä tuli lasiin, tuli pienoinen "kriisi", että tässäkö tämä nyt on, onko vauvajutut kohdaltani täysin ohi. Kai se kuuluisa biologinen kello alkoi tikittää ja kertoi, että jos vielä kolmannen niin nyt on sen aika. Nyt 31-vuotiaana sitä kolmatta odottelemme ja en voi uskoa tätä onnea! :x Minusta tuntuu, että oikein hehkun tätä onnea ja autuutta, nautin äitiyslomapäivistä, töistä poissaolosta ja siitä, että voin olla kotona kun isommat tulevat koulusta kotiin. Isommat lapsetkin nauttivat siitä, että äiti on leiponut pullaa välipalaksi.



Kertokaahan kuulumisianne kun olette käyneet synnytystapa-arviossa! Minulla se on vasta 26. päivä. Vauva vaikuttaa tosi isolta ja esikoinenkin meillä oli 4,8kg kokoinen. Esikoinen ei mahtunutkaan alakautta syntymään ja meni sectioon. Nyt hirvittää, että onko kolmatta yritettävä alakautta joka tapauksessa, käynnistetäänkö synnytystä ennen laskettua aikaa tms.



Mitä rasvoja ym. vauvan tarvikkeita olette hankkineet ennakkoon? Mietin tässä kauppareissua maanantaille jos hakisi rasvatalkkia ainakin. Aion kokeilla kestoilua ja siihen rasvatalkki on varmasti hyvänä lisänä. Kestoilusta olenkin saanut kuulla jos jonkinlaisia mielipiteitä... En edes tunne ketään, joka niitä käyttäisi :)



Tulipas paljon tekstiä... tilaa muillekin.

Hilperiina rv 35+1

Hassua, eilen en saanut teksiäni menemään läpi ja nyt huomasin sen kuitenkin täällä olevan...



Tänään on tosiaan ollut ihana ilma. Kävimme miehen kanssa lyllertämässä lenkin tuolla ihanassa auringonpaisteessa aamupäivällä. Oli kyllä niin vaivaista menoa taas vaihteeksi, ihan päiväkohtaista tuntuu olevan, että millaista vauhtia voi pitää.



Tsemppiä, Katjalah, noin raju pahoinvointi voi kai olla muutakin - vatsatautia? Minulla on vain kuvotusta ja syödä pitää usein. Tosin tällaista minulla oli alkuraskauskin, en ole ikinä vonut rajusti pahoin. Toivotaan nyt, että tämä olisi merkki lähestyvästä synnytyksestä..! En ole tuollaista kuullut muualta kuin eilen terkalta, että tiedä sitten pitääkö paikkaansa.



Helena: Harmi, että kohdunsuu vielä entisellään, mutta sinulla on vauva kuitenkin jo laskeutunut ja kiinnittynyt! Eikö se ole hyvä merkki? Muistaakseni kuopus laskeutui vasta synnytyksessä eikä tämäkään ole osoittanut merkkejä alaspäin valumisesta, vaikka sanovatkin, että tämä on noin muuten aika alhaalla.



Hilperiina: Minulla ihan sama tunne tuosta, että tässä on nyt odotettu niin kauan, että olisi todella sietämätöntä, jos palkinnoksi ei saisi sitä vauvaa. Meillä on lapsilla suht samat ikäerot vissiin (pää ei jaksa nyt laskea tarkasti), mutta myös minä olen nauttinut tästä kotonaolosta nyt, kun aiemmat lapset on jo isoja ja osaavat myös nauttia siitä, että äidillä on aikaa. Ja tuntuu, että esikoistytön kiinnostus vauvasta korvaa sen mielenkiinnon puutteen, mitä mies aika ajoin esittää. Eli tuntuu, että meitä on enemmän nyt odottamassa tätä ihmettä ja se on kivaa!



Minä en ole ikinä ollut missään synnytystapa-arvioissa enkä sellaista nytkään odota. Vatsa on aika saman kokoinen kuin kuopuksesta, joten eiköhän se sieltä mahdu tulemaan.



Tänään on ollut aika mukava päivä. Olen lepäillyt jonkin verran ja järjestellyt tavaroita. Esikko on ollut koko iltapäivän synttäreillä ja kuopus lähes koko päivän ulkona tankkaustaukoja lukuunottamatta. Mieskin on saanut porailtua pari reikää seinään, joita on pitkään odoteltu.



( . ) kutisee edelleen ja viime yö oli surkea. Olo alkaa olla siis jo mukavasti pikkuvauvan äidin kaltainen eli puolitorkkuva. Vauva kuitenkin mönkii entiseen malliin eli ei vielä ole huolettanut. Maanantaina pitäisi sitten klo 7 seistä terveysaseman oven takana, että pääsee labraan. Ja pitäisi muistaa, ettei sunnuntaina saa klo 19 jälkeen enää syödä mitään, voi olla vaikeaa!



Mukavaa viikonloppua helmille! Minäkin alan niitä vauvauutisia vähitellen odottelemaan.



Hilpsu rv 36+1

Mukavaa kun täällä alkaa keskusteluvilkastua ja mikä myös itsestä tuntuu ok että tänne saa tulla vähän purnaamaan (miehelle ja kavereille ei kehtää koko ajan nurista...).



Vauvantarvikkeet alkaa olla kohta kasassa ja pestynä. Vaunut ja sänky ovat vielä lainakierrolla ja palautuvat kohta puoliin. Melkein pakkasin jo oman kassini synnäriä varten, mutta jos vielä odotettaisiin. Meillä on muutoin tuo lämpöpussi vaunuissa, mutta siitä syystä että vaunut ovat ratasmallia (ei siis kopallinen). Lämpöpussiin vauva menee nukkumaan toppapuvussa ja aluksi myös makuupussilla.



Synnytystapa-arvio minulle on luvattu rv 38 (esikoinen syntyi sectiolla). Terkka lupaili, että jos vauva sitä ennen syntyy mahtuu se tulemaan alateitse eli ei ole liiaan suuri. Viime viikolla vauva oli oikein päin eli siinä mielessä ei huolestuta vaikka tulisikin ennen äpolikäyntiä.



Täällä on myös keskusteltu siitä, miten äippälomalla ei meinaa aikaa riittää lepoiluun. Tuttu tunne; vaikka nyt on palattu normaali ruotuun eli mies töissä ja esikko puolipäiväisenä hoidossa. Kyllä tuosta esikosta (5 v) on todellakin seuraa päivisin ja jotenkin tulee syyllinen olo kun vien hänet päiväkotiin. Toivottavasti tässä siis loppukuusta tulisi sellaisiakin päiviä että voisi vain lukea ja lepäillä....



Pelkoja alkaa tulemaan myös koko ajan enemmän. Itselläni vaivana on kohonnut verenpaine, mistä syystä etsinkin kovasti tietoa raskausmyrkytyksestä. Onneksi ensi viikolla on neuvola niin saa ainakin tietoa virtsan valkuaisesta. Ja pelkoja tuli tänään lisää: kurkottelin ylähyllylle jotakin tavaraa ja sain vauvalta kovan tällin kylkeen. Heti tuli tietenkin mieleen, että napanuora on kaulan ympärillä ja nyt sitten kuristin vauvan.... sydän jyskyttää hullun lailla ja koko ajan seurailen että liikkuuhan vauva!



Tuleva yö siis taitaa olla vähäuninen (niinkuin kyllä tähänkin asti kun hyvää asentoa ei meinaa löytyä...). Mukavia iltoja teille muille helmille ja toden totta ainakin synnytyksen jälkeen pelot ja kivut hellittää!



Niin ja vielä: on nämä sivut ihmeelliset MITEN nämä voi niin takkuilla!!! Itse otin teidän viesteistä viisastuneena kopion kirjoitetusta teksistä. Olisi nytkin mennyt taivaantuuliin...mrrr!



-vauvaksi- rv 35+4

Kutkuttaa, kutkuttaa... Vime yö oli niin huono, että päätin soittaa päivystykseen, josko saisin jotain lääkettä tähän kutinaan. Pyysivät käymään. Siellä sitten vierähtikin koko päivä, mutta hyvin tutkittiin. Ottivat käyrää ja ääkäri teki sisätutkimuksen ja ultrasi (antoi painoarvionkin: 2,7 kg eli ihan sopivan kokoinen). Kaikki virtaukset näytti hyviltä, samoin käyrät ja vauvan liikkeet.



Ottivat vielä maksa-arvotkin, ainoastaan ALAT, kun en ollut ollut ravinnotta. Olivat vielä normaalit, mutta lähes kaksinkertaiset maanantain arvoon. Huomenna menen sitten ottamaan vielä sappihappot, saapa nähdä mitä niille on tapahtunut. Sain myös reseptin Ataraxia mukaani, toivottavasti se nyt auttaa.



Nyt alkaa olla todella sellainen olo, että nyt voisi vauva syntyä! Alan olla niin täynnä tätä kutinaa ja väsymystä ja huonoa oloa. Jos tämä lääke ei yhtään helpota kutinaa, niin sitten en kestä! Ainoa vaan, että sisätutkimuksessa lääkäri totesi, että kaulaa jäljellä se normaalit 3cm eikä ole auki..! Eli vähän eri arvio kuin neuvolassa toissapäivänä... Ja jotenkin luotan tähän enemmän.



Nyt näyttää sivut taas pelittävän, joten tulkaahan muutkin kertomaan kuulumisia! Jos minusta ei kuulu mitään huomisen jälkeen, olen joutunut osastolle. Voi kääkkä.



Hilpsu rv 36+2

...että esikoinen olisi syntynyt tänään!