<3------------------HELMET VKO2----------------<3

Ihana kyllä kun on tullut kunnon talvi tänne länsirannikollekin! Tekisi mieli olla enemmänkin ulkona, joku oli hiihtänytkin, minäkin haluaisin! Iskiaskipu on äitynyt niin pahaksi ettei kävelystä juuri tule mitään, ei ainakaan mitään ylimääräistä tee mieli liikkua. Tuntuu oudolta kun esikoisen kanssa liikuin loppuun asti melkein normaalisti ja tein pitkiä kävelylenkkejä. Jostain luin että voisi uida jos ei pysty kävelemään, taidan ylihuomenna suunnata uimahalliin... Jostain luin myös että synnytys oli käynnistetty etuajassa kun äiti ei päässyt kävelemään iskiaskipujen takia, onkohan se kovin yleistä?



Meillä mies on sanonut että voi olla esikoisen kanssa kun menen synnyttämään. Tästä on puhuttu niin monta kertaa etten viitsi enää pahoittaa omaa mieltä ja ottaa asiaa enää puheeksi. Esikoisen syntymä kesti 22h ja siitä suurin osa sairaalassa ja mies oli mukana joten ehkä hän pelkää taas että menee kokonainen työpäivä hukkaan. Myönnetään että olen vähän katkera, olisi silti kiva että mieskin haluaisi olla mukana kun vauva syntyy. Vähän pelottaa sekin kun Tyksissä on kuulemma kova pula kätilöistä ja lastenhoitajista että joutuuko sitten olemaan koko ajan ihan yksin.



Meidän esikoinen on nyt 1v7kk ja uhmaa kyllä löytyy jo =) Mulla samoin on vähän haikea mieli esikoisen puolesta kun tuntuu että se on itsekin vielä ihan vauva ja kohta on vielä pienempi vauva talossa. No, kohta sen näkee miten poika vauvaa suhtautuu!



Koitetaan kaikki jaksaa nämä viimeiset viikot, äkkiä se aika kumminkin sitten menee =)

-helena rv.35+4

Päivä meni enimmäkseen sisällä pyykkiä pesten ja tavaroite hipeltäen - mies vihdoin haki kellarista kärryt, kaukalon, sitterin jne. Pinnasänky on jotenkin valtavan oloinen! Varsinkin kun tietää miten pieni se vauva aluksi siinä on... Tällä hetkellä pinnis kököttää olohuoneessa ja toimii lasten majaleikin tarpeena. Vähän hirvittää tunkea se tuonne makuuhuoneeseen, tulee ahdasta. Ja eilen mies pykäsi hoitopöydän kasaan, sitä aina tuijottelen vessassa käydessäni ja alkaa vähän hymyilyttää... :)



Miina: Veit jalat suustani eli samat pelot piinaa täällä. Ramppikuume on tiessään ja haluaisin vauvan jo syliin, että voisin olla varma, että kaikki on hyvin. Pelottaa, että tässä loppumetreillä vielä jotain käy. Ja juuri sama tunne tuosta, että lapsille vakuuttelee kaiken olevan hyvin, kun itse ei ole asiasta lainkaan varma. Vauveli onneksi liikuskelee melko säännöllisesti, mutta on harrastanut näitä lepopäiviäkin eikä ne ole kivoja. Vähän kutinoitakin tässä on mielestäni vajaan viikon verran ollut, tänään kävin taas maksakokeissa, että keskiviikkona sitten kuulee.



Katjalah: Onneksi olkoon hienoista viikoista, uskon että on ollut stressaavaa tuollaisen historian ja supistelujen kanssa. Toivotaan, ettei kuitenkaan ihan sinne yliajalle mene... Minua ainakin kauhistuttaa, jos tässä vielä seitsemän viikkoa pitää kärvistellä..!



Onnea äippäloman korkanneille! Te olette pitkään ja sitkeästi jaksaneet töissä, pakko myöntää, että en olisi kyllä itse jaksanut. Minua vaivaa tämä kestoflunssan ja astman sekoitus, joka väsyttää ja häiritsee yöuniakin. Onneksi ylihuomenna keuhkolääkäri, joka voi ottaa kantaa olooni. Nyt tuntuu, että vähitellen olisi ohi menossa, mutta ihan kiva, kun joku kuuntelee keuhkot ja tutkii kunnolla.



Vauvaksi: Me ollaan vain hyvin teoreettisella tasolla pohdittu lasten hoitoasiaa synnytyksen aikana, mutta kieltämättä tässä viime päivien aikana on alkanut tulla sellainen olo, että asian eteen pitäisi jotakin tehdä. Oletan, että äitini voisi tulla, asuu aivan vieressä, mutta toisaalta jos hänellä on työpäivä, niin en tiedä voiko jäädä sen takia pois töistä..? Sitten olisi yksi mammalomalla oleva kaveri tuossa vieressä, joka voisi tulla varmaan, jos olisi kiire. Veljeäni olen ajatellut parhaana vaihtoehtona, mutta en ole kertonut sitä vielä hänelle..! Aiemmat synnytykset on lähteneet käyntiin sairaalassa ollessani, joten minulla ei varsinaisesti kokemusta siitä, että kotoa pitäisi lähteä. Vähän jännittääkin se, että jos siihen mennään, että osaanko lähteä oikeaan aikaan? Vaikka supistukset ovat minulla olleet kyllä niin kovat, että niistä ainakin tiedän toden olevan kysymyksessä.



Tigercat: Pesäntekoa täälläkin lykkää..! Pitäisi hillitä innostusta, mutta tänään mies haki yhden kaapin kaupasta, jota olen pitkään jo himoinnut. Se on kumma, miten sitä kuvittelee, että mistään ei tule mitään, jos kaikki ei ole valmiina ja ojennuksessa vauvan tullessa, vaikka päinvastaisesta nimenomaan on kokemusta. Mutta ei kai sitä emo mitään luonnolle mahda, pakko rakentaa pesää. Olenkin miettinyt, että kahden viikon päästä saisi vauva tulla, sitten olisi varmasti kaikki paikoillaan ja vauvakin kypsä syntymään. Luulen vain, että tästä asiasta päättää joku muu kuin minä.



Helena: Tsemppiä iskias-kipujen kanssa. Minulla aiemmat raskaudet olleet liikunnan kannalta surkeita, on supistellut puolivälistä asti niin kovasti, ettei ole paljoa uskaltanut liikkua. Tämä raskaus onkin yllättänyt positiivisesti liikunnan suhteen. Toivottavasti pääset kohta tositoimiin ja kivut häipyvät sen siliän tien!



( . ) jaksaa edelleen hyvin, pieniä kutinoita lukuunottamatta. Vedenjuomishimo on nyt yltynyt täälläkin, joku muu siitä puhui aiemmin..? Ja ruokahalu puolestaan vähän pienentynyt. Mutta vauhti tuntuu sen kuin vain kiihtyvän kohti loppua. Tänään käytiin suhteellisen pitkällä lenkillä ja vauhtikin oli normaaliksi tulleeseen etanan mönkimiseen verrattuna melko kova. Vähän tuntui vihlontaa alakerrassa välillä, mutta menivät onneksi ohi. Kaikki vaatteet, paitsi yömekko, kiristää, että nyt alkaa tosiaan olla sellainen olo, että kohta saisi tulla. Näin nämä ajatukset vaihtelevat päivästä toiseen.



Tuli romaani... Hyvää loppiaista helmille!



Hilpsu rv 35+3

Edellinen viesti hävis johonkinavaruuteen. Aina kun kirjoittaa vähänkin pitemmän viestin se häviää! No nyt vähän lyhyemmin.



Äitiyspakkaus tuli viimein. Se on aivan ihana. Enää ei harmita vaikka otinkin sen. Meillä kun noita vauvan vaatteita on aika paljon. Toppapuku on tosi huippu. Paljon nätimpi kuin aikasemmin. Ajattomampi ja kangaskin on jo laadukkaamman tuntusta. Esikoisen puku kahdeksan vuotta sitten tais olla tavallista puuvillaa.



Neuvolassa kävin pari viikkoa sitten. Painoa oli tullut melkein 300 g viikossa. Edellisellä kerralla melkein 900 g! Mun herkkuton dietti onnistui. Toivottavasti joululta ei ole tullut paljoa. Hemppa ol 111, verenpaine mukavan matala, pissa ok, sf-mitta 29 cm. Vauva oli kääntynyt pää alaspäin, toivottavasti pysyykin niin.

Seuraava aika on sitten viikon päästä.



Vauveli on ruennut potkimaan tosi paljon. Ihan kuin se ei edes nukkuisi, paitsi yöllä vähän aikaa. Mun unesta on tullut tosi pintapuolista, varsinkin aamuyöstä. Saatan herätä siihenkin jos meidän koira liikkuu. Enkä saa välttämättä enää unta. Ja hirveä monotus alkaa

:)

Pesäntekoa meilläkin. Kodinhoitohuoneesta turha pöytä ja vanha vesivaraaja pois. Makuuhuoneesta turha kaappi pois, mahtuisi häkkisänky sinne. Vaatteita olisi mukava pestä ja järjestellä, mutta hoitopöytä olisi hankittava ensin. Vanha on tyttöjen huoneessä stereohyllynä tai sitten uusi hylly tytöille.



Synnytyksen alkaessa tytöt menee mummille tai mummi tulee meille. Riippuu vähän onko yö vai päivä. Yksin en suostu menemään synnytykseen, en todellakaan. Onneks mies on sen tajunnut :)



Mulla oli viikonloppuna mahatauti. Tosi inhottavaa. Olin eilisenkin pois töistä, onneks nyt jo tuntuu ihan hyvältä. Maha kivut oli niin kovia, että tuli mieleen miten sitten synnytyksessä. Rupes vähän hirvittämään!



Onnea ensimmäiselle helmivauvalle!



Jonttu 32+?

Olin niin tarmokkaasti lähdössä aamulla kauppaan, mutta kas kummaa. Onkin TAAS pyhä! Kamala pyhäsuma ollut tänä jouluna... Maito on siis noudettava jostain muualta.



Kaverini kysyi, että mistä tietää että pitää lähteä sairaalaan. En kyllä osannut sanoa mitään, vaikka olen kerran itsekin jo pähkäillyt tätä asiaa. Esikoisen kohdalla mietin vielä kamalissa supistuksissa josko kehtaan lähteä sairaalaan, jos vaikka lähettävät takasin kotiin. Heh. Kaikkea sitä miettiikin. Sanoin vain kaverilleni että sitten kun sattuu niin ettei kotona halua olla. Ainahan sinne voi soitella...



Tänne ei kuulu mitään uutta, odottelen ensi viikon synnytystapa-arviota kovasti! Jännittää tosissaan onko mitään tapahtunut ja minkä kokoinen vauva on. Sain myös päähäni, että vauva olisikin "väärinpäin" vaikka on ollut tähän asti pää alaspäin jo kauan aikaa, kai sen tuntee jos masukas pyrkii kääntymään?! Näin myös painajaisen synnytyksestä. Kamalinta siinä oli se etten saanut kivunlievitystä, vaan jouduin synnyttämään lääkkeittä. kääk! Se olisi kyllä pahinta mitä minulle voisi sattua, lääkkeet on saatava!



Olen lähdössä katsomaan kaverini vauvaa pian, ihanaa mennä haistelemaan niitä vauvan tuoksuja! Varmasti en pysty pidättelemään kyyneliä siellä.



tiia rv35

Perkule, meni fiilis kirjottaa uudestaan, palaan myöhemmin asiaan. Saakelin vauva sivujen epäkunto.



tiia rv35

Nyt nuorimmainen oksentaa ja mulla on liikaa aikaa notkua koneella, mutta pakko tulla kirjottamaan Tigercatille.



Oon myös ite miettiny mistä sitä tietää millon mennä sairaalaan. Kummallakaan kerralla ei ole todellakaan tarvinnu miettiä onko ollut oikea aika . Sitten kun on tullut tunne, et nyt on pakko lähteä. Kuopuksen kanssa mentiin siinä mielessä viime tipassa, että en pystyny enää ite kävelemään osastolle. Vaikka synnytykseen meni vielä monta tuntia. Ja ainahan ne lähettää kotiin takaisin, jos ei ole oikea aika.



Mulle kans kaikki maholliset lääkkeet. Esikoisen syntyessä lilluin ammeessa ja sain epiduraalin, kuopuksen synnytyksessä sain valita joko spinaalin tai ammeen. En uskaltanu mennä ammeeseen vaikka mieli teki. Oli niin kipeät paikat, että jänistin :)



Jonttu

Arki lienee alkanut - sinne taapersivat koululainen ja eskarilainen menemään. Ihanan aurinkoinen ja valoisa ilma, luntakin tullut vähän tänne Etelä-Suomeen, tekisi mieli kävelylle. Taitaa tältä päivältä jäädä väliin, kun kohtapuoliin pitää lähteä raahautumaan sinne keuhkolääkäriin.



Jontulle tsemppiä mahataudin kanssa taiteiluun, ei ole kivaa! Toivottavsti lapset ei poimi sitä nyt sitten tuolta hoidosta tai koulusta... En kaipaa mitään lisäjännitystä tähän loppumetreille.



Tigercat: Meillä ainakin vauveli muljahtelee mitenpäin vaan mahassa ilman, että olen mitään huomannut... Sehän tässä pelottavaa onkin. Olen ihan varma, että vauva on perjantain lääkärintarkastuksessa nätisti oikein päin ja käännähtelee sitten taas pyrstöastentoon..! Nytkään en ole ihan varma miten päin tuolla on, kun potkuja tuntuu niin epämäääräisistä suunnista.



Juu, alkaa tuo synnytys hiipiä mieleen kovasti täälläkin. En pelkää sitä, etten saisi lääkkeitä, kun synnytykset on aina kestäneet minulla puoli vuorokautta, että varmasti pitäisi ehtiä. Mutta pelkään kaikkea muuta: että epiduraali menee pieleen, että repeän pahasti, että vauva ei mahdu ulos tai siltä katkeaa solisluu, että verenvuoto ei lopu, istukka ei tule ulos jne. Ylipäätään pelkään, että joko vauva tai minä tai molemmat kuollaan koko koettelemukseen... On se jännä, että vaikka pari on jo onnistuneesti pukattu ulos, niin se ei tuo kyllä mitään varmuutta tähän hommaan, päinvastoin, tietää miten tuskainen taival on edessä. Ensisynnyttäjiä mitenkään pelottelematta, synnytyksethän on niin erilaisia.



Onpa outoa olla yksin kotona. Tämä on ihan erilaista kuin silloin, kun lapset ovat vaikka tuossa pihalla. Vähän orpo olo. Tekemistä kyllä riittäisi, mutta kun ei jaksaisi mihinkään oikein tarttua. Ehkä kuitenkin menen ompelemaan napit vauvelin villatakkiin, niin voin nekin sitten lykätä siihen vauvan sairaalasta nouto vaatteiden pinoon...



Hilpsu rv 35+5

Mulla menikin sitten viimeisen työviikon suunnitelmat uusiksi: kolmen viikon flunssasta kehittyi keuhkoputkentulehdus (lääkäri sanoi että raskaus altistaa sille) ja olen viimeiset päivät vain yskinyt ja yrittänyt levätä. Onneksi nyt kaksi päivää antibioottien aloituksesta tuntuu, että ne oikeasti toimii, olo on jo paljon parempi! Menen vielä maanantaiksi töihin siirtämään hommia seuraajalle. Harmittaa kun olisin halunnut hoitaa siirron paljon paremmin. :(



Tänään aamulla sitten esikoinen valitti korvasärkyä ja olihan sillä korvatulehdus, antibioottia sillekin. Kuopus yskii myös ja on räkäinen eli odotellaan tuleeko sillekin sama vaiva.



Hyvä että olen nyt itse kotona ja koko ajan paremmissa voimissa niin ehdin hoitaa noita lapsia!



Jostain syystä alkoi viime viikolla hirveästi pelottaa, että repeän synnytyksessä. Vaikka niin ei ole aiemmin käynyt, varmaan repeäisi jos

lapsi tulisi väärässä asennossa. No nyt kun tuo flunssa vaan paheni, alkoi tuntua enemmän siltä että kunhan flunssa paranee niin selviän ihan mistä vaan!



Vielä yksi vaiva pitää valittaa teille eli antibiooteista tuli tietysti ärhäkkä hiivatulehdus (pientä hiivaa oli jo ennestään) ja nyt KUTITTAA sietämättömästi! Hain äsken apteekista lääkkeitä ja illalla ois tarkoitus ottaa, toivottavasti auttaa!



Huomisaamuna on neuvola, jotain kivaa sentään! :)



Sunny 34+1

Niin kuin arvelin, oma terkka soitti heti tänään, kun oli palannut töihin. Kertoi maanantain verikokeen tuloksista ja niinhän se oli, että sappihapot on nyt nousussa, kuten kutinat ovat hieman kielineet. Sikäli hyvä, että voi vähän omiin tuntoihinsa luottaa, mutta muuten tietty ikävää. Maksa-arvot olivat edelleen hyvät, outoa... Terkka vähän ehdotteli, että jos ottaisin yhteyttä äitipolille, mutta itse olin sitä mieltä, että ne ei korvaansa lotkauta vielä tuollaisista arvoista, oli vasta viitearvon ylärajalla tuo arvo. Mutta sovittiin, että käyn nyt viikottain verikokeessa, niin kuin olin muutenkin aikonut. Ja itsekseni mietin, että jos arvo nousee yli 10, niin alan aktivoitua äitipolin suuntaan. Viimeksi ottivat sisään, kun sappihapot oli jo 27 ja alat yli 300, että siihen on onneksi vielä matkaa.



Puhuttiin siinä terkan kanssa vielä sitten niitä näitä ja että perjantaina olisi lääkäri ja että seuraava neuvola-aika oli sen sijaisen toimesta varattu vasta aika pitkälle. Terkka meni kurkkimaan aikoja ja sanoi, että täällä ei näy kyllä varausta lääkärille, kävi kysymässä vielä siltä edellisen kerran sijais-mummelilta ja niinpä niin, varausta ei löytynyt..! No, terkka kovasti pahoitteli ja sanoi, että tule kuitenkin perjantaina, kyllä lääkäri saa minut johonkin väliin otettua, mutta että varaa aikaa ja tule sillä asenteella, että lehtien luvussa kuluu aikaa. Ihan ok minulle, tykkään aina lueskella niitä vauva-lehtiä neuvolassa, mutta jotenkin tympii vaan se sijaisen toiminta, kun oli muutenkin niin kamala käynti. Ja toivon, että lääkärillä on minulle sitten aikaa kuitenkin, eikä ole joku hätäinen hutaisu.



Keuhkolääkäriltä sen sijaan sain melko puhtaat paperit. Hän oli samaa mieltä kanssani, että keuhkot voi ihan ok, vaikka limaa riittääkin. Antoi kuitenkin varuiksi antibiootti- ja kortisonitablettireseptit, jos tilanne huononee.



Nousevat sappihapot hätkäytti nyt sen verran, että sen sairaalakassin pakkaan viimeistään viikonloppuna ja laitan vauvelin tavarat valmiiksi. Mikäli arvot nousee pahasti, voi olla, että joudun sairaalaan jo ensi viikolla. En usko sitä, mutta se on mahdollista. Ja nyt täytyy sitten aktiivisesti kytätä vauvan liikkeitä. Tänään niitä on onneksi ollut paljonkin - jostain syystä vauva intoutuu potkuttelemaan aina autossa, onkohan se tärinä syynä?



Anteeksi omanapainen ruikutus, mutta tällaista tällä kertaa.



Hipsu

niin oon huomaavinani.. Kellä mitäkin mielen päällä. Mulla lähinnä se, että saisinkohan synnyttää veteen!? Jos nyt edes päästään lähelle laskettua päivää.. Ensimmäistä synnyttäessä se vesi kyllä auttoi tosi paljon.. Mikään muu varsinaisesti synnytyksessä ei niin mietitytä. Ja jos ei veteen saa, ni ainaki olis mukava jonkin aikaa siellä ammeessa lilliä :)



Tänään käytiin Helsingissä, oltiin reissussa reilu 6 tuntia. Siis asutaan Vantaalla, mutta siinä sai kummasti aikaa kulumaan kun käveli H-I-T-A-A-S-T-I koko ajan.. Pankkiasioilla ja kirjastossa ja syömässä käytiin.. Siinäpä oikeestaan koko reissun sisältö. Palatessa kävin sitte viemässä tuntilistan palvelutaloon, jossa tein yhen iltavuoron ja mies kävi tytön kanssa kaupassa, mä tulin kotiin suoraan ku ei viitti kuitenkaa "turhaan" kävellä ylimäärästä. Näin paljon en oo liikkunukaa varmaan kuukauteen, ni nyt on kyllä sellanen olo, että vois pysyä sitte sängyssä loppuillan. Toivottavasti ei ala supistelemaan, kun ei oo tullu koko päivän aikana ku 1 vai 2 supistusta. Välillä vaan piti lävellä vähän hitaampaa :)



Sairaalakassia pakkailin eilen vähän, kun epäilin jo että olikohan limatulppaa jota tullu eilisen ja toissapäivän aikana.. Kertokaa mulle, että onko limatulppa aina verensekasta, vai voiko se olla ihan "puhasta" limaa?! Ekasta se oli varmaan limatulppaa, jota alko tulla vähän sen jälkeen kun alko synnytys.. Soittelin sitte kättärille ja kun iltasella supisteliki jonkin verran, ni sieltä sanottiin, että jos vielä ylihuomennakin supistelee yhtä tiuhaan, ni soittele sitte uudestaa.. No siinä vaiheessa tajusin kertoa että ensimmäinen synnytys kesti ensimmäisestä supistuksesta 4,5 tuntia.. Sitte se rupes oikeen tosissaan miettimään,e ttä pitäiskö tulla käymään näytillä..

Omaan neuvolaan soittelin ja huomenna olis terkalle aika, mutta ensimmäinen vapaa lääkäriaika oli vasta 29.1. Terkka sitte ehotti, että jos menisin käymään terveyskeskuksessa lääkärillä, mutta musta tuntuu etten viitsi.. Ei ne kuitenkaa oo mitään synnytyslääkäreitä/gynejä, eli tietääkö ne sitte mistään mitään.. Ehkä mä oon liian kriittinen, mutta kokemus (ainakin Lahden seudulla) tk-lääkäreistä on että ARVAUSkeskus on nimensä ansainnu..



Mutta se siitä, mä painun sänkyyn ja koitan vältellä supistuksia edelleen. Ensviikolla sitten alkaa mielenkiintonen vaihe, kun puoltoistavuotiaan kanssa kotona (supistuksia vältellen) ja mies päivät koulussa... Katotaan kuin käy! :)



Mukavia tammikuisia pakkaspäiviä kaikille ja komistukaahan vielä hetken aikaa tekin! :)



Leeti rv 33+0 (enää viikko, ja vauvan syntymää ei koiteta enää edes estellä!)

täällä porskutetaan edelleen yhtenä kappaleena... Tänään tasan kuukausi laskettuun aikaan... Voi kun on upeaa, kun on tänne päässyt, kohta saan alkaa hyvällä omallatunnolla ruikuttaa noista loppuraskauden normaaleista jutuista! Eli närästyksestä yms... IIIHANAAA!



Leeti: Mulla on tuota limaa valunut nyt pari viikkoa ja neuvolatäti ainakin on sitä mieltä, että kyseessä just limatulppa. Vana jää perään kuin etanalla konsanaan. Ei ole valkovuotoa, väri kirkkaasta oranssiin, muttei veristä, eli ei siinä aina verta ole. Samaa ollut esikosta ja kolmosesta joitain viikkoja ennen synnytystä. Kakkosesta ei, kun se synnytys oli asia erikseen - sellanen todellinen räjähdys.



Hilpsu: Toivottavasti sinäkin saat viettää kotosalla ajan synnytykseenasati. Itsekin edellisessä raskaudessa tunsin jo itseni synnyttämättömien osaston vakiokalusteeksi, kun kerkisin kuluttaa sitä silloin viitisen viikkoa ja sairaalassa aika tuntui kulkevan jotenkin omia ratojaan PALJON hitaammin kuin kotona. Muaskin kutina vaivaa edelleen, kävin silloin joku viikko ne arvot tarkistuttamassa, mutta alat oli vain 15 ja sappi 1,5 - joten kaipa se on vain atopia ja mielikuvitus, jotka kutisevat.



Itse kävin eilen neuvolassa ja jo alkaa huvittaa tädin epäuskoisuus tyyliin:" Tuskin tänne enää yhtenä kappaleena tulet..." Minähän menen sinne kiusallanikin taas tiistaina! Käytävällä tuli vastaan tuttu, jota en ollut nähnyt viime kevään jälkeen ja hän sanoi, että hänen laskettu aikansa on tänään (hänelläkin neljäs lapsi tulossa). Oli kuulemma joutunut jo syyskuussa sairaslomalle ennenaikaisten supistelujen takia, mutta niin vain oli edelleen kasassa... Ja sanoi, että kun vauva sai luvan tulla niin ei tunnu olevan enää mitään kiirettä ulos vaikka itse tekisi mitä, Eli perässä painun minäkin omaan laskettuuni! Kunhan nyt makaan vielä puolitoista viikkoa jalat ristissä...



Kohta ensimmäiset jo saavuttavatkin sen 37 viikon rajan ja voivat lähteä hyvillä mielin hakemaan nyyttinsä!



Katjalah&nelonen rv35+4

Hyvä että täällä ollaan vielä lähes kaikki kasassa! Muutaman viikon sisäänhän täällä saiskin alkaa jo syntyä. :) Mullekkin alkas riittää jo tämä odotus, mut vielä kun jaksaa jonnekkin 38-39 viikolle ni on sitte varmaan se sektio luvassa.



Eilen oli neuvola. Hemoglobiini oli noussu kivasti taas eli oli 137. Itselleni oli tullu painoa vaan onneksi se 200g/2vk. Sitten kysyin arviota neuvolatädiltä, että paljonkohan vauva painaisi nyt niin kokeili mahan päältä ja arvioi että jo nyt 3kg. Että arvion mukaan vois olla 38 viikolla jotai 3800g. Jos tuo nyt sitten pitää paikkaansa ni ei ole täällä herkkulakot auttanu, ei vaan mahda mitään että tulee isoja lapsia. Jospa tuo nyt olis alle neljän kilon tällä kertaa. :)



Täälläkin alkaa vauvan tarvikkeet olla hankittuna... vielä odottelen postista sitä talvihaalaria. Ja pitäis käydä ostamassa tuttipullot, tutit ja harsoja.



Minä olen menossa KYSiin synnyttämään niin siellä ei nykyään kuulema mitata sitä vastasyntyneen pituutta, sitten vasta kotiin lähtiessä. Ovatkohan ne joissakin muissakin sairaaloissa jo ottaneet sen pituuden mittaamisen pois käytöstä?



Joo pitäis varmaan lähteä vielä jotai asioita hoitamaan ettei kulu päivä hukkaan. :)



McFlurry ja poikuli rv 34+5

kaikki ihan ok ja sattu jopa olemaan nyt iltapäivälle yks lääkäriaika, joten kohta taas neuvolassa käymään, tällä kertaa lääkärillä.. Toivottavasti ei ihan hirveesti oo kohdunsuulla tapahtunu.. supistellu kuitenkin sen verran tässä parin viikon aikana.



Tuun sitte kertomaan jos jotain on tapahtunu! Vaikka hassua se kyllä on, että tänne pitää heti tulla kertomaan, mutta silti.. :)



Leeti

Oltiin eilen koko perhe uimassa vähän aikaa! Ja vaikka uiminen vähän sattuikin kipeästi iskiakseen niin tänään on ollut huomattavasti parempi olo! Eli kai siitä jotain hyötyä oli. Pystyin nousemaan rappusetkin ihan normaalisti, mikä tuntui kyllä ihmeelliseltä =) Ajattelin lähteä vielä pojan ja rattaitten kanssa kävelylle kun mies lähtee iltavuoroon.



Leeti! Mulla limatulppa irtosi samaan aikaan suunnilleen kun supistukset alkoivat ja se oli ihan kirkasta limaa, luulinkin sitä aluksi lapsivedeksi =) Nyt en ole vielä mitään liman tapaistakaan havainnut, saisi kohta alkaa kyllä tulemaan =)



Muakin supistelee paljon enemmän kuin esikoisen raskausaikana, johtuu varmaan siitä kun joutuu esikoista niin paljon vielä nostelemaan ja kantamaan. Öisin varsinkin supistelee mutta ei se silloin niin haittaa kun voi vaan maata paikoillaan, päivisin kun koittaa jotain tehdä niin supistukset on inhottavampia. Saa nähdä onko ne saaneet mitään aikaan, huomenna on lääkärineuvola.



Esikoisella on nuha. Ja nyt tietty pelkään että mullekin tulee se, jotenkin tuntuu että se tästä vielä puuttuisi... Oon jo miettinyt että miten pystyy synnytyksessä liikkumaan ollenkaan jos iskias on niin kipeä mitä se on ollut, ja miten sitä jaksaisi synnyttää jos olisi vielä nuhassakin. Lilluin eilen pojan kanssa lastenaltaassa aika kauan ja se tuntui kyllä tosi hyvälle, toivottavasti sairaalassakin olisi mahdollisuus päästä ammeeseen. Esikoisen kanssa ei päässyt joten ei oo siitä kokemusta.



Onko kukaan muu muuten kuullut ettei saisi enää loppuraskaudesta saunoa? Kaverille oli neuvolasta sanottu että vauvalla on liian tukalat oltavat mahassa jos saunoo loppuraskaudesta, ite en oo ennen kuullut mitään tuollaista!



Tulen huomenna kertomaan mitä lääkäri sanoi =)

-helena rv. 36+0

Mukavasti on meidänkin jutut jo lisääntyneet kun loppua kohti mennään:)



Helena: en ole kyllä kuullut ikinä ettei saisi saunoa... Aivan uutta minulle ja aion kyllä saunoa ainakin jonkin verran. kovista löylyistä en muutenkaan hirveästi tykkää, mutta näin pakkaskeleillä on ihan mukava pikkuisen lämmitellä:)



Limatulpasta oli täällä puhetta. esikoisesta en huomannut mitään tulppia mutta toisesta kyllä sen bongasin, putosi vessan pönttöön sellainen limainen rusehtava köntti ja siitä vajaa 12 tuntia niin vauva oli maailmassa. Saa nähdä huomaanko nyt mitään, ainakin toistaiseksi on ollut ihan kuivaa...



Supisteluja on ja paljon, niiden mukana on yöunetkin menneet. Lääkärineuvola mulla on vasta ensi viikon torstaina, jolloin näkee onko mitään kohdunsuulla tapahtunut. Vauvan pää taitaa olla aika lailla jo kiinnittynyt lantioon, kun haaruksissa joku painaa ilkeästi ja jalat ei mene enää ollenkaan yhteen... Lisäksi kävelen kuin ankka... Tosi ketterä olo siis:)



Meillä tytöt aloittavat vasta ensi viikolla päiväkodissa ja eskarissa. Ovat olleet pitkällä joululomalla. Itsekkäästi toivon, ettei vauva ihan ainakaan vielä pariin viikkoon syntyisi, olisi niin mukava lepäilä ja lepuutella hermojaan rauhassa tyttöjen ollessa päivisin hoidossa. Sitä voisi käydä ulkona syömässä, katsella elokuvia, nukkua....



Mutta ei mulla muuta tällä erää! Hyviä vointeja kaikille!



Miina rv 35+5

kohdun sisäsuu oli jo sormelle auki.. Että ei muuta ku vielä viikon verran otetaan vähän rauhallisemmin (sen mitä jaksaa ja pystyy) mutta sitte ei muuta ku menoks vaan.. Alkaa vaan olla sellanen olo itellä, ettei tee mieli liikkua tai nostella neitiä, jolla kuitenki painoa on lähemmäs 15 kiloa, ellei enemmänki näin joulun jälkeen..

Oli muuten paino noussu nyt 5:ssä viikossa 1200 g per viikko.. Eli ihan reilusti. Onneks osa siitä on kyllä turvotusta, ei nimittäin enää sormuksia viiti pitää, kun ei tiiä että millon niitä ei saa enää pois..

Lääkäri sano, että kannattaa ottaa ihan rauhallisesti tässä vielä mielellään pari-kolme viikkoa, mutta että yleensä viikolla 33 puretaan liikkumiskielto, jos sellanen on ollu..



Nyt kun kerroitte, että limatulppa voi olla myös kirkas, ni mitä suurimmalla todennäkösyydellä se oli limatulppa tossa pari päivää sitte.. (vaikka lääkäri sanokin, että valkovuodon rakenne voi muuttua raskauden aikana) Ja kerta kohdunsuukin on auki, ni ei siitä enää kovin isoa epäilystä oo etteikö se ois se ollu..



Mies lähti nyt illaks opintopiiriin, ja tottakai meiän neiti onnistu kakkaamaan jo puoli tuntia sen jälkeen, ku se oli lähteny.. yllättävän hyvin kuitenki se onnistu niin, että laitoin tytön pytylle istumaan ja käskin pitää reunasta kiinni. Ite otin suihkujakkaran siihen pöntön viereen ja istuin sille ja sitte vaan käsisuihkulla suihkuteltiin. Neiti oli ihmeissään, mutta ei sen kummempaa. Sillä tais vaan jalat puutua siinä istuessa, kun varvisteli ja vähän itkeskeli ja sano aijai jonkin aikaa pesun jälkeen..



Nyt voisin mennä keittämään riisipuuroa iltapalaksi. Mannapuuroakin vois tehä, mutta mua pelottaa että se palaa pohjaan..



Mukavia päiviä!



Leeti rv 33+1

Vähän on sivut hitaat tänä iltana, saapi nähdä saako tekstiä läpi ollenkaan... Mutta kivaa kun kirjoittelu meidän pinossa on kiihtynyt!



Kävin tänään ostamassa vihdoin sen vauvan peiton ja lakanoita yms. Kotiin tultuani vaan ihmettelin, että onpas tosi ison näköinen peitto. Ostamani pussilakana siihen kyllä sopi, mutta kun kaivon vanhan pussilakanan esiin, niin se olikin liian pieni..! Alkaa tuntua siltä, että parempi jättää loput hankinnat nyt sinne syntymän jälkeiseen elämään.



Ostosreissu oli muutenkin tosi rankka. Minulla on nyt ollut useampana päivänä vähän aamupahoinvointia, ei oksetukseen asti, mutta huono olo. Ja nälkää pukkaa vähän väliä ja enemmän kuin aiemmin. Täytynee ottaa vaan lepoasento tuolla sohvalla eikä liikkua mihinkään.



Limoista: En ole bongannut limatulppaa kummankaan aiemman raskauden aikana, lienen siis limatulppaneitsyt... ;) Jos nyt sitten kolmas kerta toden sanoisi, ja vaikka ihan samantien voisi alkaa, kiitos.



Katjalah: Toivotaan näin, että kotioloissa saa loppuajan viettää. Minäkin pari viikkoa kuopuksen kanssa kökin sairaalassa ja aika todella kului hitaasti. - Juu, näinhän se taitaa mennä, että kohta pääset nurisemaan yliaikaisuutta! :) Toivottavasti ei sentään...



Saunomiskiellosta en ole kuullut. Itse saunon kyllä tosi matalissa lämpötiloissa, kuuma ei tunnu hyvälle. Samoin liian pitkästä kuumasta suihkusta tulee huono olo.



Leetille tsemppiä vielä jalkojen ristimiseen! Varmasti todella raskasta yrittää noudattaa liikkumiskieltoa, mutta nyt ei olisi enää pitkälti jäljellä.



( . ) kutisee niin vietävästi! Fyysisen krempan lisäksi on alkanut tuo henkinen puoli reistaamaan, pelottaa niin, että jos tässä käy huonosti. Kaksi kertaa on jo selvitty korkeiden sappihappojen kanssa, mutta taas on tämä jännitys edessä. Ja se, että edessä on vähintään kaksi viikko tällaista kutkutusta, ei juuri riemastuta. Saati sitten, että eivät suostu käynnistämään... Ahdistaa. Huomenna on lääkäri, mutta eipähän ne neuvolassa mitään voi tehdä tai päättää. Haluaisin sen vauvan nyt vaan äkkiä syliin, että tietäisin sen olevan turvassa!!!



Masentunut Hilpsu rv 35+6

Mulla on kyllä ollu vaikeuksia vauva.fi sivujen kanssa. Meni hermot useaan otteeseen. Luulin etten saanu laitettua viestiä ja sitte se putkahtikin ruudulle. Myös latautuminen on hidasta ja kaikki netissä muutenki tökkii... ÄH.



Mulla ei ole menny esikoisesta limatulppaa, ei vesiä (kalvot puhkaistiin), ei mitään. Tuli vaan julmetun kovat supparit ja sitten mentiin. Eiköhän ne kivut saa tällä toisellakin kerralla meikän äkkiä liikkeelle! Epiduraalin toivon saavani. Tai ihan sama minkä puudutuksen mistä taivas aukeaa ;)



Kuten Hilpsu, minäkin haluaisin vauvan syliin jotta tietäisin sen olevan turvassa! Jokin takapiru kummittelee nyt mielessä ja liikkeitä seurailen varmasti enemmän kuin esikoisen kohdalla... Kaikkea muutakin ikävää sitä tulee mietittyä, mutta onneksi ei ole liikaa aikaa miettiä kun esikoisen kanssa on kivasti tekemistä joka päivä!



Muilla noussut maito? Mulla alkaa taas liivinsuojusten käyttö jo ennen synnytystä. Esikoisen kohdalla maitoa tuli niin paljon että välillä olo oli kuin meijerillä. Haha. Nyt sitä on taas alkanut tiputtelemaan ja varmasti kiihtyy vauhti ja hukun maitoon imetysvaiheessa...



Todellakin kivaa kun kirjoittelu alkaa vilkastumaan! Vaikuttaisikohan asiaan äitiyslomien alkamiset.... hmm.



tiia rv35+

taitaa painua nukkumaan jo!

Josko sitä itsekin vähän kirjoittaisi kuulumisia. Muut ovat aktivoituneet kovasti niin täytyyhän sitä minunkin :).Tosin hyvin pitkälti tulee omaa napaa että varokaa vaan.



Suurin piirten kaikilla tuntuu olevan koti jo ojennuksessa. Meillä ei ole vielä edes aloitettu, siirrän ja siirrän koko ajan sitä aloittamista ja olen melkoisen varma että hassusti käy.. ellei kohta tosiaan meikäläinen saa itsestään sen vertaa irti että saisi tulokkaan huoneen malliinsa. Lomalla olen ollut jo joulukuun puolivälistä mutta lorvailu on ollut erittäin mukavaa :)



Neuvolassa on ravattu viikon välein milloin terkalla milloin lääkärillä. Jouluviikolla meidän neuvolatäti huolestui sitkeästi takapuoli edellä olevasta neidosta ja halusi sitten meidät lääkärille, joka varmistaisi että onko tosiaan perätilasta kyse. Joulun jälkeen sitten kävimme lääkärissä ja hän sanoin että kyllä se neito väärinpäin on mutta aikaa kääntymiseen on vielä. Lääkäri kuitenkin halusi meidät ylimääräiseen ultraan sen vuoksi että lapsi on kuulemma todella iso, 19.päivä ollaan sitten menossa Naistenklinikalle ultraan, tila- koko- ja synnytysarvioon.



Neuvoloista ja henkilökunnan vaihtumisesta on puhuttu ja harmiteltu ja itselläkin meinasi taas muutama ärräpää tulla ilmoille. Olen syksystä asti kysellyt että miten tuonne klinikalle pääsee sinne tutustumiskäynnille. Vastaus ollut että kyllä se ehtii ja että synnytysvalmennuksessa puhutaan siitä ja että sitten vasta kun mammalomalla ollaan niin asia on ajankohtainen. No tuossa lääkärikäynnin yhteydessä taas kysyin siitä ja sitten todettiinkin että herran jestas, aika olisi pitänyt tilata jo aikoja sitten. No soitin sitten keskiviikkona ajanvaraukseen ja kyselin aikoja, seuraava vapaa aika olisi ollut 20.helmikuuta eli 5 päivää lasketun ajan jälkeen. Kätilö kertoi että ajat on todella suosittuja ja että pari kuukautta ennen pitäisi aika varata. HIENOA!!! No onneksi oli keskiviikolta joku perunut osallistumisensa ja pääsimme sitten tunnin varoitusajalla tutustumiskäynnille. Mies pelästyi jo kun soitin ja sanoin että tunnin päästä pitää olla klinikalla :) luuli raukka että synnyttämään lähdetään.



Eilen meillä oli ensimmäinen synnytysvalmennus ja siellä jaettiin sitten yhteystiedot ja kehotettiin varaamaan aikoja tutustumiseen. Onnea yritykseen. Neuvolassa oltiin sitä mieltä että kyllä sinne pitää päästä ja että ei voi olla täynnä. No toivotaan että kaikki halukkaat pääsevät tutustumaan.



Vauvan varusteista on ollut puhetta täällä. Kertokaahan onko se lämpöpussi vauvalle kuinka tarpeen? Olen sitä tässä miettinyt kovasti ja en oikein tiedä mitä sillä tehdään ?:| Siis ängetäänkö se haalarin päälle vielä lisäfylliksi vai käytetäänkö sitä ilman haalaria vai mitä.. Tyhmä kysymys mutta ei tajua??? Mietin tässä tosiaan että pitäisikö sellainen hommata...

En siis ole ainoa, joka taistelee näiden sivujen kanssa. Onkohan niin ruuhkaista vai mikä on, kun koko ajan tökkii? Pitänee antaa palautetta.



Tänään oli neuvolalääkäri ja eipä tuossa ihmeitä. Painot ja kaikki muutkin mitat oli ok: sf 33, rr 69/109, pissa puhdas ja painoa tullut 430 g/vko, edelleen kymppi rikkomatta muutamalla sadalla grammalla. Valittelin kutinoita ja terkalle vuodatin ahdistustani tästä loppuajan jännityksestä. Lääkäriä pyysin ronkkimaan vähän kovakouraisemmin, jotta jotain tapahtuisi tuolla kohdunsuulla. Nyt oli kaulaa jäljellä 2 cm, pehmeä ja ulkosuu sormelle auki. Sanoi olevan tyypillinen uudelleensynnyttäjän tilanne, josta ei voi sanoa, että milloin lähtee tapahtumaan.



Pahoinvoinnista terkka sen sijaan sanoi, että sitä aiheuttaa hormonit (tai sitten maksa-arvot) ja sanoi myös, että se tarkoittaisi, että sitten ei ainakaan pitkään pitäisi mennä. Toivotaan näin. Tänään muistelin, että esikoisesta minulla oli myös tällaista pahoinvointia lopussa, kuopuksesta en muista olleen. Terkka myös puhui, että lääkäri voisi kirjoittaa lähetteen äpkl:lle lisääntyvien kutinoiden takia. Lääkäri itse oli kuitenkin sitä mieltä, että sappihapot on nousseet niin vähän, että ei ole tarpeen.



Sitten kotona yllätyinkin iltapäivällä, kun soittivat äpkl:lta, ja ilmoittivat kontrolliajan ensi torstaille. Ilmeisesti terkka oli puhunut lääkärin kanssa..! Ja puhelimessa oleva kätilö oli ihanan huolehtivainen, että jos kutinat pahenee, niin sitten vaan päivystykseen jne. Tunsin todella, että nyt minua paapotaan! Tänään vaan tuntuu, että kutinaa on ollut vähemmän, että varmaan se verikoekontrolli olisi riittänyt, mutta enpä nyt valita tästä.



Piparitytto: Täytyy sanoa, että en ole edes varma mikä on lämpöpussi ja kaksi lasta on kuitenkin jo kouluiän tietämillä. Meillä on vaunujen ratasosassa sellainen pussi, joka ehkä on lämpöpussi, jonka voi siis laittaa siihen talviaikaan, kun ulkoillaan tai vauva nukkuu kärryissä. Ja autossa ehkä ihmiset nykyisin käyttää kaukalossa jotain lämpöpussia, itse en ole ikinä käyttänyt, mutta on sellainen varmaan kätevä. Mutta tietävämmät kertokoot lisää.



Asiasta kukkaruukkuun, minua on lähinnä nyt huvittanut, kun pari viikkoa ennen töiden loppua olin tosi huolissani, että miten saan aikani kulumaan kotona. No, eipähän tässä nyt kauaa ole vielä oltu ja 90% ajasta on koko perhe ollut kotona, mutta tuntuu, että hyvä jos minulla on ollut yksi päivä vapaata tänä aikana! Muuten ollut lääkäriä ja neuvolaa ja ties mitä pakollista ostoskierrosta. Alan olla jo ihan uupunut ja nyt yritänkin tyytyä siihen miten asiat ovat ja koittaa rauhoittaa tätä loppuodotusaikaa. Lapsista on kuitenkin yllättävän paljon seuraa, kun ovat vain sen muutaman tunnin päivässä päiväkodissa ja koulussa. Ja on oikein nautinto käydä läksyjä läpi esikoisen kanssa, kun ei ole kiire. No, sehän asia korjaantuu vauvan tultua, mutta nautin nyt tästä hetkestä.



Hilpsu rv 36+0