Mitä sanoa murkulle, jonka isä rakastaa uuden perheen vaimon lapsia enemmän?

annat isän sanoa. Elät vain omaa elämääsi ja näytät oman rakkautesi lapselle.

Isälle pitäisi puhua vakavasti. Tuohan voi olla tosi haavoittavaa tytölle.

ÄLä hauku exää vaikka tiedän, että sun tekisi mieli.



Miehet ovat ääliöitä!

et voi sanoa yhtään mitään isän puolesta, etkä myöskään syytellä, etkä puolustella.



Ainoastaan lapsen isä voi vastata kysymykseen. Älä sekaannu koko asiaan, koska ihan oikeasti sinulla ei siihen ole rehellistä vastausta. muista kuitekin että ko. mies on lapsesi isä, älä mustamaalaa häntä, samalla mustamaalaat myös lapsesi.



Näillä eväillä olen itse takunnut pian 19-vuotta ja aika hyvin olen (mielestäni) pärjännyt.

alkaa selitykset pikkuhiljaa loppumaan.En enää tiedä miten voisin selitellä isän käytöstä. Isä ei huomaa ongelmaa, eikä halua jutella asiasta kanssani. Uusi vaimo ei pidä minusta, eikä hänenkään kanssa voi asiasta puhua, olen vain kuulemma kateellinen. En ole mikään uhka hänelle. Harvoin sinne olen edes yhteydessä, kun he eivät halua. En haluaisi exää takaisin mistään hinnasta.

ÄLä hauku exää vaikka tiedän, että sun tekisi mieli. Miehet ovat ääliöitä!

sanoin aina lapsille hyvää yötä toivottaessani että isi ja äiti rakastaa teitä.



Eron jälkeen olen sanonut vaan että äiti rakastaa teitä, isi saa sitten sanoa omasta puolestaan ihan mitä haluaa.



En tiedä onko kovin hyvä vaihtoehto se mitä noudatan, en puhu isästä mitään koska minulla ei ole mitään hyvää sanottavaa ja pahaa en lapselle hänen isästään sano.

selittää aikuisten motiiveja. En välttämättä puolustele lapselle isän tekemisiä, mutta selitän ettei se isä niitä lapsia rakasta, vaan sitä toista äitiä, ja ne lapset ovat vaan kokonaispaketti siinä siivellä.



Sinuna kertoisin exälle mitä lapsi on mieltä matkasta, jotta itse osaa toivottavasti asiasta puhua lapsen kanssa. Pystyykö?

kohdata tytön surun. Ap

siksi, että mun isä sanoi aina niin mulle kun äiti oli tehnyt taas jotain käittämätöntä tai julma tai molempia.



ja aikuisena kunnioitan isää vielä enemmän siksi, että hän tuon sanoi minulle uudestaan ja uudestaan.



ja lapsena tarvitsin kuulla sitä ja äiti ei sitä sanonut.



eli sanoisin niin, että vaikka tekee tyhmästi niin hän syvimmissään kuitenkin rakastaa tyttöä



ja itse olen 37 ja isä on ollut kuollut jo 19 vuotta ja äidin kanssa en ole tekemisissä

Ikävät asiat selittää ensin omalle äidilleen, ja äiti sitten lapsenlapselleen tai minulle, jotenkin kaunistellen. Ap

Sinuna kertoisin exälle mitä lapsi on mieltä matkasta, jotta itse osaa toivottavasti asiasta puhua lapsen kanssa. Pystyykö?

Tiätkö, mä olen ollut tuo tyttö aikoinani. Surrut kun isä rakastaa yhtä paljon vieraan naisen lapsia kuin minua.. ja mitä kaikkea pitkän matkan varrella vastaan tulikaan. Isä oli kaikkeni kun olin lapsi mutta kun kasvoin aikuiseksi, tulin äidiksi, aloin nähdä kuvioita ihan toisin silmin. Ymmärrys ja myötätunto äitiäni kohtaan kasvoi ja kiitän häntä että jaksoi kuunnella meidän lasten surut moniin moniin kertoihin. Yhä jaksaa. Äiti on kaikkeni, isään en luota enkä halua asioitani hänelle edes kertoa. Hän kärsii väleistämme paljon mutta monta kymmentä vuotta meni ennenkuin hän asioista oli valmis kanssani puhumaan. Kohtaa lapsesi tunteet ja suru mutta et voi ottaa vastuuta isän käyttäytymisestä, isä hoitakoon sen kun siihen kykenee. Ole sinä Äiti jona sinua tarvitaan!

Voimia!!!!!

Lisään vielä, että suututtaa kun ex on sälyttänyt mun harteille kohdata tytön surun. Ap

sanot, että ettet tiedä mitä isä ajattelee. Rehellisyys ihan kaikissa asioissa kantaa pisimpään.

Ole vain rehellinen, sanot, että ettet tiedä mitä isä ajattelee. Rehellisyys ihan kaikissa asioissa kantaa pisimpään.

Mietin vaan, että sanoinkohan ihan tyhmästi tytölle, kun selitin että miehet on usein vähän erilaisia. Että kun tulee ero ja mies löytää uuden naisen, niin se nainen on niin tärkeä että naisen lapsetkin tuntuvat yhtä ihanilta ja silloin vanhan perheen lapset voi jäädä syrjään vaikkei niin saisi käydä. Että miehiltä puuttuu sellainen "äidinvaisto", joka saa heidät rakastamaan omia lapsiaan eniten koko maailmassa. Isä ei nyt tee oikein, mutta eletään me omaa elämää ja tehdään kivoja juttuja, mennään matkoille jne. Ja me rakastetaan toisiamme tosi paljon ja saat aina olla äidin kanssa. (Exän vaimon lapset vaihtavat kotia viikottain, joten saavat olla äitinsä kanssa vain jkt viikko.)



Painotin että rakastan tyttöä eniten maailmassa ja sitä rakkautta ei kukaan voi viedä. Sanoin että isäkin rakastaa, mutta omalla tavallaan, jota me ei aina ihan ymmärretä.

Mulle on jäänyt mieleen omista tunteistani se että kun äiti ja isä moittivat toisiaan edes pikkasenkin, kävin itse heti puolustuskannalle. Eli kritiikki ei mielestäni kannata, se kääntyy itseään vastaan. Mutta ymmärrän hyvin halun selittää tytöllesi kun isä ei kerran yhtään selittele.. Mä ottaisin ehkä yhteyttä johonkin ammattitahoon ja kyselisin sieltä tai menisin tytön kanssa yhdessä sinne.

Ja eihän tuo yksi matka mistään rakkaudesta näitä uuden vaimokkeen lapsista mitään kerro. Se on vain yksi reissu. Ehkä lapsen isän uudelle perheelle ei sovi isän tyttären mukaantulo? Meitä on niin moneksi.



Varaat vaan matkan sulle ja tyttärellesi, aivan varmasti teille tulee ihana reissu!

Ehkä lapsen isän uudelle perheelle ei sovi isän tyttären mukaantulo?

Koin lapsena saman kohtalon, enkä vieläkään ole antanut isälleni anteeksi.

Ehkä lapsen isän uudelle perheelle ei sovi isän tyttären mukaantulo?

juuri tälle reissulle mukaan?

mutta munaton ja välinpitämätön kun on, niin ei saa sanaa suustaan.

Ehkä lapsen isän uudelle perheelle ei sovi isän tyttären mukaantulo?

juuri tälle reissulle mukaan?