Nurinkurinen kummisuhde: annamme lahjoja lapsemme kummeille,

Siirtyisin lähettämään pelkkiä kortteja. Riippuisi kyllä siitäkin, kuinka kauan kummit on tuntenut ja kuinka vanha lapseni olisi. Yksi oman lapseni kummeista muodosti luontevan suhteen lapseen vasta kun hän alkoi kommunikoimaan kunnolla. Kärsivällisyys ja aika voi siis auttaa joskus.

Ja tällä en siis tarkoita että luonteva suhde on samaa kuin lahjojen antaminen. Mutta tässä tapauksessa lapseen lähemmästä tutustumisesta seurasi myös synttärien ja joululahjan muistaminen. (Itselleni tärkeintä olisi että kummi muistaisi lasta arjessa, sikäli mikäli se välimatkalta on vaan mahdollista. Lapsi kyllä tykkää synttärimuistamisesta melkoisesti.)

mutta he eivät osta lapsellemme eli kummilapselleen.

Tuo kummipariskunta on ihan hyvin toimeentuleva ja ovat vielä lähisukuakin. Haluavat helpottaa jouluaan etteivät osta lahjoja kummilapsille (tosin tiedän että ostavat muille kummilapsille kiitos FB:n)



Mekin olemme heidän lastensa kummeja ja ei tulisi mieleenkään ettemme heille mitään lahjaksi laittaisi ja voin kuvitella millainen sota siitä syntyisi jos ne lapset ilman kummilahjaa jäisi.