Kokemusta narsistista työkaverina?

hankalasta työkaverista. Työaamut ovat paljon mukavampia kuin viime talvena.



Millainen tuo sinun mahdoton työkaverisi on?

Karismaattinen, sanavalmis johtajatyyppi, joka osasi houkutella ihmiset puolelleen ja sai paljon ihailua osakseen. Ajan kanssa tyypin lähipiirille (johonkin minäkin kuuluin) kuitenkin valkeni, että hän manipuloi ovelasti toiset täyttämään omia tarkoitusperiään eikä voinut koskaan myöntää omia virheitään. Vika oli aina muissa kuin tuossa ylivertaisessa olennossa.

Toisaalta tosi sanavalmis ja karismaattinen, toisaalta pelottava ja hurja. Antaa kuvaa itsestään täydellisenä olentona, toisaalta tuntuu usein puhuvan puolitotuuksia tai jopa valheita.



Saa minut usein tuntemaan itseni tosi mitättömäksi ja epäonnistuneeksi vaikka toisaalta tiedän, että pärjään tosi hyvin. Sanoo vaikka jutuistani, että tuosta voi ehkä tulla jotain jos hän muokkaa sen, koska on oikeastaan kaikkien alojen erityisasiantuntija. Mitätöi kaikkea tekemääni ja sanomaani jne. Jotenkin pelottava.

Toisaalta tosi sanavalmis ja karismaattinen, toisaalta pelottava ja hurja. Antaa kuvaa itsestään täydellisenä olentona, toisaalta tuntuu usein puhuvan puolitotuuksia tai jopa valheita. Saa minut usein tuntemaan itseni tosi mitättömäksi ja epäonnistuneeksi vaikka toisaalta tiedän, että pärjään tosi hyvin. Sanoo vaikka jutuistani, että tuosta voi ehkä tulla jotain jos hän muokkaa sen, koska on oikeastaan kaikkien alojen erityisasiantuntija. Mitätöi kaikkea tekemääni ja sanomaani jne. Jotenkin pelottava.

Ehkä ainoa poikkeus tuosta oli se, että kun pääsi esimieheni lähipiiriin, hän lakkasi vähättelemästä ja mitätöimästä. Silloin sai oikeastaan tuntea itsensä todella tärkeäksi: oli päässyt suuren vaikuttajan suosioon. Ulkopuolisia ihmisiä kyllä ruodittiin ja mitätöitiin sitten senkin edestä.

3

Mahdollisesti jopa useammasta, yhden olen diagnosoinut melkoisen varmasti, hänen kanssaan kun olin enemmän tekemisissä. Olin siis töissä hyvin narsistisessa työyhteisössä, ilmapiiri oli kauhea, selkäänpuukotus, juoruilu ja kieroilu yleistä.



Tämä yksi oli vallan mainio: ensinnäkin saattoi puhua itsestään ja omista sukulaisistaan ym. loputtomia, ylistäviä yksinpuheluita. Tiesi aina kaiken, vaikkei tiennytkään. Jos joku koitti uhmata tätä ylivertaista tietämystä esittämällä varmaa faktaa, seuraukset olivat ikävät. Kostamista selän takana, tai suoranaista huutoa tms. Kohteli ihmisiä ala-arvoisesti, eli ei välittänyt olla asiallinen. Hyödyllisiä tyyppejä mielisteli kieli ruskeana. Häntä ei saanut millään tavalla arvostella koskaan. Jos seuraamukset eivät tulleet suoraan, tulivat ne kiertoteitse. Täydellinen itsekritiikin puute ja maailmannapa-käsitys itsestään. Häntä piti varoa koko ajan.

jonka koko elämä kieppuu kirjaimellisesti oman navan ympärillä eli oman ulkomuodon. Mitään muuta ei elämään juuri mahdu. Mistään muusta ei osaa eikä halua puhua. Keskustelu johtaa aina tavalla tai toisella häneen ja hänen ylivertaiseen olemukseensa.

Miten tuttua! Hän mielistelee aivan uskomattomalla tavalla ihmisiä joista arvelee olevan hyötyä itselleen. On taitava käyttämään sanoja. Sitten voi yhtäkkiä ehdottaa, että ota pitkä sairasloma, kun olet varmaan uupunut ja sinun pitäisi jaksaa lastesi kanssa, saamme kyllä sijaisen. Pidän työstäni tosi paljon ja koen helpompana ne päivät kun hän on sairaana vaikka yhden työpanos puuttuu.

"Olet varmaan uupunut (=ja kykenemätön työhösi)", tai "Olet varmaan yksinäinen, kun kukaan ei tunnu paljon pitävän sinusta" tms. paskaa.



Itselläni on tuollainen tuttavapiirissä (enää tosin en vaihda ainuttakaan ylimääräistä sanaa hänen kanssaan), ja tekee laskelmoiden kaikkensa saadakseen ihmisiä pois pelistään, itsestään riippuvaiseksi, kiitollisuudenvelkaiseksi ym. Minua tuo eukko koittaa syrjäyttää sosiaalisessa mielessä milloin kenenkin tuttavan kohdalla, on koittanut ties kuinka kauan, ja työpaikkanarsisti koittaa varmasti syrjäyttää uhrinsa työpaikalta. Savustaa ulos.



Kannattaa ottaa asia puheeksi esimiehen kanssa, että olet kokenut työilmapiirin huonontuneen tms. tyypin tultua teille töihin.

(lapset jo isoja) ja monista vaikusvaltaisista ystävistään, upeista koulutuksistaan ja mielettömistä onnistumisistaan työelämässä jne. Olen puhunut hänestä esimiehelle silloin, kun hän on milestäni käyttäytynyt epäasiallisesti työnsä suhteen. En ole sanonut helposti, mutta olemme työssämme vastuussa ihmisistä.

aina ja joka tilanteessa. Tuntui, ettei pystynyt oikeasti olemaan läsnä ja siirtää itseään sivuun. aina peilasi kaikkea itseensä tai reagoi jotenkin kuinka tämä asia hänen asemaansa liittyy. Yleensä vielä karkean tyrkysti. Erityisesti jos paikalla oli vastakkaista sukupuolta, hän halusi tulla huomatuksi ja nolasi muita nostaakseen itseään. Hän oli hirmuisen hauska, eloisa ja varmasti puoleensa vetävä hetken aikaa ainakin. Mutta hänen läsnäolonsa oli todella raskasta ja etovaa. En tiedä oliko narsisti vai mikä. Sai tuntemaan itseni huonoksi ja tyhmäksi.

[iTuntui, ettei pystynyt oikeasti olemaan läsnä ja siirtää itseään sivuun. aina peilasi kaikkea itseensä tai reagoi jotenkin kuinka tämä asia hänen asemaansa liittyy. Yleensä vielä karkean tyrkysti. Erityisesti jos paikalla oli vastakkaista sukupuolta, hän halusi tulla huomatuksi ja nolasi muita nostaakseen itseään. Hän oli hirmuisen hauska, eloisa ja varmasti puoleensa vetävä hetken aikaa ainakin. Mutta hänen läsnäolonsa oli todella raskasta ja etovaa.

[/quote]

tai että tasapainoinen ihminen ei kykene asettumaan kenenkään muun asemaan tai olemaan kiinnostunut kenestäkään muusta kuin itsestään paitsi sen hetken kun se hänelle itselleen on hyödyllistä. Jos hän voi saavuttaa sillä jotakin. Minista aikamonet ihmiset ovat ihan rauhassa itsekseen ja jopavaatimattomia ja vetäytyviä.

Mä tarvitsisin myös vinkkejä tähän aiheeseen.