Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Eläväiset kaverit pilkkaavat "tylsää" elämääni
11.11.2009 |
Olen siinä ikävaiheessa, että osa kavereista asettunut ja rauhoittunut, kun taas osa bilettää ja matkustelee jne.
Itse olin ennen bilettäjä, olen kokeillut, mokaillut ja oppinut kantapään kautta, mutta nyt olen parin viime vuoden aikana pikkuhiljaa rauhoittunut.
"Ongelmani" onkin nyt ne levottomat kaverini, jotka eivät voi ymmärtää omaa rauhoittumistani. Siis ihan päin näköä halveksuvat minun elämäntapaa ja muutostani. Saan osakseni suoranaista pilkkaa ja ivaa siitä, miten tylsä ja epäsosiaalinen olen, kun viihdyn nykyään kotona. Harmittaa, sillä itse koen rauhoittumiseni siten, että olen viimein, vuosien rankan etsinnän jälkeen löytänyt itseni ja identiteettini. Olen vihdoinkin tasapainossa ja tyytyväinen elämääni.
Tärkeimmät ystäväni + perheeni ovat kyllä ylpeitä muutoksestani ja kannustavat, mutta sitten on näitä, joiden mielestä elämäni menee hukkaan kun en käy ikinä missään jne.... yksi kaveri jaksaa aina muistuttaa mua siitä millainen olin ennen. Siis jos olen nykyisestä minästäni ylpeä, tämä "ystävä" lannistaa sanomalla että "ennen sä kyllä olit sellainen ja tällainen ja sitä ja tätä mieltä". Tuntuu, niinkuin mulla ei olis oikeutta ja tilaa muuttua ja kehittyä! Eli jos olen esim. siivonnut ja leiponut, kaverini piruilee, että kylläpäs on nyt niiiiin herttaista. Ja muistuttaa samaan hengenvetoon, millainen sikapossu olin ennen.
Aina kun olen yhteydessä tähän tyyppiin, loukkaannun jostain hänen sanomastaan... Olen ehkä liian herkkänahkainen, mutta en oikein jaksaisi niitä lannistavia töksäytyksiä. Tällainen "ystävyys" ei vaan anna minulle yhtään mitään, vie vaan energiaa, kun suunnilleen joka puhelun jälkeen ärsyttää. En oikein ymmärrä, miksi hänkään enää jaksaa soitella minulle. Olen koittanut ottaa etäisyyttä. Periaatteessa, voisihan tällaiset asiat sopia keskustelemalla, mutta en jaksa käyttää energiaani huonotapaisen kaverin kasvattamiseen! Parempaakin tekemistä, parempiakin kavereita.
Onko muilla tällaisia kokemuksia ja oletteko jatkaneet ystävyyttä?
Kommentit (3)
Mä tosin tulin raskaaksi ja perustin perheen, ja sen myötä aloin viihtymään kotona. Raskausajan ne bilettäjä-kaverit vielä käsitti, etten juossut heidän mukanaan baareissa, mutta yksi soitti jo sairaalaan, kun olin kaksi tuntia aiemmin synnyttänyt, että "no hyvä juttu, lähetään tästä sitte joku ilta taas baanalle".
Minä päädyin lopulta pitämään melkoisen puhuttelun näille kavereille - siitä, millaista mun elämäni on nykyään, ja siitä, miten turhauttavia, lannistavia ja ärsyttäviä heidän kommenttinsa ovat. Tein selväksi, että joko kelpaan heidän kaverikseen tällaisenä, lähinnä päiväkahviseuraksi soveltuvana, tai jos en, niin tämä riittää myös minulle. Muutama kaveri tästä sitten liukenikin, mutta kaksi heistä on edelleenkin kavereitani. He eivät ihan todella olleet käsittäneet, miten paljon vauva sitoo etenkin äitiä, ja miten väsyttävää vauvankin hoito on (olettivat, että se on vuorokauden ympäri sitä mitä serkun kummin kaiman lasten hoito on, että laitetaan nukkumaan ja annetaan aamulla syötävää), ja olivat oikeasti tarkoittaneet kommenttinsa vitsailuksi. Kommentit olivat tasoa "kylläpäs susta on kehkeytynyt kunnon kotiäiti, enne olit niin bilehile" - minua tämä loukkasi, kuulin sen arvosteluna, mutta kaverini tarkoittivat sen kehuna.
Eli siis, mun vinkkini on, että puhu asiasta ihan suoraan ja rehellisesti kaverisi kanssa, ja päätä vasta sitten, onko ystävyyttä enää järkeä jatkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan kun oisin omaa tarinaani lukenu.
Mulla "parhaat ystävät" käänti kelkkansa kun en ollut enää innostunut joka vapaa bilettämään. Kuka jaksaa lopun elämäänsä vaan bilettää, ei voi odottaa et se ikuisuuksia jatkuu.
Myös mun terveelisemmät (ainakin yritykset) elämäntavat tuntui hankalilta ystävyyden kannalta :-) Eikö ole huvittavaa.
En ois ikinä uskonu et noin käy, mut kaikkea sitä näkee.
Älä sure, mä kannatan että teet niin ku tuntuu susta hyvältä. Ystävien kuuluu kulkea mukana elämän eri käänteissä. Tollaset ystävät ei ole sua varten.
Alue: Aihe vapaa
on tuollaisesta kaverista. Se loppui sitten kun tämä kaverikin aikuistui.