Laittaako "kaikki" avoliitossa syntyneelle lapselle automaattisesti isän sukunimen? Mies suuttui

Mulla oli exän kanssa kauhea taisto kumpi sukunimi tulee, miehen sitten tuli kunnes selvisi että onkin pettänyt mua koko raskausajan ja lapsen ollessa 8 kuukauden ikäinen vaihdoin takaisin hänen sukunimensä omaan sukunimeen. Se oli miehelle raskas paikka, mutta mielestäni ansaittu rangaistus.

Eivät, minullakin on äitini harvinaisempi sukunimi, meitä on reilut 100 Suomessa tällä nimellä.

[quote author="Vierailija" time="30.10.2009 klo 22:42"]

Peheellä tulisi olla samasukunimi ja lapsilla nyt ainakin isänsä sukunimi. Ne lapset on alunperinkin tulleet isästään. Nainen vaan tuo miehen siemenen näkyville.

Ka kauhistuttavia ovat nämä naisten sukunimet, joissa on sekä naisen tyttönimi että miehensukunimi. Ei voi rakastaa omaa sukuaan niin paljon. Jos miehen kanssa on niin miehen sukunimi se olla pitää!!!

[/quote]

Minun pojallani on mieheni sukunimi, mutta lapsi ei ole miehen siemenestä. Petin nimittäin miestä raskautumisen aikoihin. Mies ei tätä tiedä ja meni kanssani naimisiin koska olin raskaana ja hän halusi kantaa vastuunsa.

Ei yhtään hävetä, koska miehet ovat mielestäni juuri kaltaisiasi egomaanikkoja, joita sietääkin vedättää.

Ja rakastan omaa sukuani enemmän kuin tätä miestä ikinä vaikka hänen nimellään olemmekin.

Mun vanhemmat oli naimisissa ja mä olisin paljon mieluummin ottanut mun äidin (ruotsalaistaustaisen) sukunimen kun mun isän juntin sukunimen josta olen saanut kuulla koko ikäni.

[quote author="Vierailija" time="01.11.2009 klo 01:23"]

huomaa kun jotkut ovat niin varmoja mielipiteistään että eivät ole miettineet että ehkä on vähän toisenlaisia tilanteita kuin se että Virtanen ja Mattila menevät naimisiin ja saavat lapsen. Minä menin naimisiin ulkomaalaisen miehen kanssa, ja vaikka molemmilla oli pitkä sukunimi päädyin tuplanimeen. Minulla on kansainvälinen etunimi joten jos olisin ottanut pelkästään mieheni nimen niin ei voisi kuvitellakaan että olen suomalainen. Joten sinä joka kritisoit tuplanimiä, en rakasta sukuani niin etten voisi luopua nimestä, mutta kuitenkin on aika tärkeä osa mun identiteettä mistä päin maailmaa tulen että halusin säilyttää nimeni ettei synny väärinkäsityksiä. Miehelle mun nimen ottaminen ei olisi ollut järkevää koska hänellä maansa tavan mukaan on jo kaksi sukunimeä. Lapselle tuli miehen sukunimi koska se on meidän yhteinen sukunimi, eikä minun sukunimeä osattais kirjoittaa oikein mieheni maassa joten käytännöllisempää näin.

Vähän asian vierestä mutta minun mielestäni se tapa mikä on koko Etelä-amerikassa ja ymmärtääkseni myös Espanjassa on tasa-arvoisin. Eli jos mies on Virtanen ja äiti Nummela, lapselle tulee sukunimeksi Virtanen Nummela. Sit jos lapsi menee naimisiin jonkun kanssa jonka nimi on Laakso hänen nimekseen tulee Virtanen Nummela de Laakso. Tosin en tykkää siitä "de" osasta joka vähän viittaa siihen että on miehen omaisuutta. Mutta tosi harvoin naiset siellä käyttävät sitä loppua, eli miehen sukunimeä vaikka olisikin virallinen nimi.

[/quote]Mikä nimi tulee sitten Virtanen Nummela de Laakso ja Lehtonen Salmi de Korhonen menee naimisiin, ja mikä nimi heidän lapselleen tulee?

joo, täällä toinen joka olisi halunnut äitinsä sukunimen isän ruman ja hankalan nimen sijasta. No, mulle valinta ainakin tulee olemaan aika selvä, koska olen koko ikäni odottanut, milloin pääsen tästä nimestä eroon. 

[quote author="Vierailija" time="30.10.2009 klo 15:11"]Niin äiti jää yh. lapsen kanssa saman sukunimen kanssa. Miehen on ansaittava se sukunimi. Minusta lapsi saisi vasta myöhemmin päättää haluaako isän sukunimen.

[/quote]

Eikö mies ole ansainnut sen sukunimen ihan siinä missä nainenkin luodessaan elämää yhdessä naisen kanssa? Typerin kuulemani peruste. Miksi naiset haluavat aina omia lapsen mieheltä? Hyi helvetti, en ikinä hankkisi lasta naisen kanssa naisten itsekkyyden vuoksi.

[quote author="Vierailija" time="30.10.2009 klo 17:55"]

Me ollaan oltu naimisissa 8 vuotta. Pidin oman sukunimeni, ja nyt kun odotamme ensimmäistä vauvaa tulevaksi, on ollut alusta asti selvää että lapsi saa minun sukunimeni, ihan sen "erikoisuuden" vuoksi. Mieheni itsetunto ei todella ole kiinni nimestä..

[/quote]

Mutta sinun on.

Mulle laitettiin äitini sukunimi. Olen äpärä.

Lapset on meillä äidin sukunimellä. Mies on omalla sukunimellään.

Perustelu oli se, että minulla on kaunis nimi ja miehellä aivan hirvitys. Miehelle ihan ok, mutta miehen vanhemmat vetivät palkokasvit nenuun.

Kummilapseni sai äitinsä sukunimen. Vanhemmat ollut jo useamman vuoden yhdessä , eikä miehellä ollut mitään ongelmia tuon sukunimi asian kanssa. Molemmilla ihan normaalit sukunimet. Tässä mun muistaakseni oli kyse siitä että äidin puolelta sukunimen jatkaminen olis loppunut ja halusi että ainakin oma lapsi sitä vielä jatkaa ja isä oli samaa mieltä. Ainoat jotka veti herneet nenuliin oli miehen puolen suku ;)

[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 10:55"]

[quote author="Vierailija" time="01.11.2009 klo 01:23"]

huomaa kun jotkut ovat niin varmoja mielipiteistään että eivät ole miettineet että ehkä on vähän toisenlaisia tilanteita kuin se että Virtanen ja Mattila menevät naimisiin ja saavat lapsen. Minä menin naimisiin ulkomaalaisen miehen kanssa, ja vaikka molemmilla oli pitkä sukunimi päädyin tuplanimeen. Minulla on kansainvälinen etunimi joten jos olisin ottanut pelkästään mieheni nimen niin ei voisi kuvitellakaan että olen suomalainen. Joten sinä joka kritisoit tuplanimiä, en rakasta sukuani niin etten voisi luopua nimestä, mutta kuitenkin on aika tärkeä osa mun identiteettä mistä päin maailmaa tulen että halusin säilyttää nimeni ettei synny väärinkäsityksiä. Miehelle mun nimen ottaminen ei olisi ollut järkevää koska hänellä maansa tavan mukaan on jo kaksi sukunimeä. Lapselle tuli miehen sukunimi koska se on meidän yhteinen sukunimi, eikä minun sukunimeä osattais kirjoittaa oikein mieheni maassa joten käytännöllisempää näin.

Vähän asian vierestä mutta minun mielestäni se tapa mikä on koko Etelä-amerikassa ja ymmärtääkseni myös Espanjassa on tasa-arvoisin. Eli jos mies on Virtanen ja äiti Nummela, lapselle tulee sukunimeksi Virtanen Nummela. Sit jos lapsi menee naimisiin jonkun kanssa jonka nimi on Laakso hänen nimekseen tulee Virtanen Nummela de Laakso. Tosin en tykkää siitä "de" osasta joka vähän viittaa siihen että on miehen omaisuutta. Mutta tosi harvoin naiset siellä käyttävät sitä loppua, eli miehen sukunimeä vaikka olisikin virallinen nimi.

[/quote]Mikä nimi tulee sitten Virtanen Nummela de Laakso ja Lehtonen Salmi de Korhonen menee naimisiin, ja mikä nimi heidän lapselleen tulee?

[/quote]

Wikipedia:

Espanjassa käytetään tavallisesti kahta sukunimeä, joista ensimmäinen on isän sukunimi ja toinen äidin sukunimi. Toisinaan sukunimet yhdistetään konjunktioilla y('ja') tai prepositiolla de. Näistä jälkimmäinen esiintyy erityisesti aatelisissa nimissä.

Koska naiset eivät Espanjassa avioliiton solmiessaan tavallisesti ota miehensä sukunimeä, äidin ja isän sukunimet ovat lähes poikkeuksetta erilaiset. Esimerkiksi José García Calvon ja María Hernández Lópezin lasten sukunimeksi tulee García Hernández eli isän ensimmäinen sukunimi, García, ja äidin ensimmäinen sukunimi, Hernández.

Nainen voi Espanjassa halutessaan käyttää miehensä sukunimeä. Tällöin miehen sukunimen edessä käytetään de-prepositiota. Esimerkiksi María Hernández Lópezia saatettaisiin nimittää myös Señora de Garcíaksi ('Garcían rouva'). Tämä käytäntö tosin alkaa nykyisin olla hyvin vanhahtava.

Arkielämässä espanjalaiset käyttävät yleensä vain yhtä sukunimeä, joka on tavallisesti isän sukunimi. Tosin käytännöstä voi poiketa ja henkilö voi halutessaan käyttää äitinsä sukunimeä. Kuuluisimpia esimerkkejä jälkimmäisestä käytännöstä ovat mm. Pablo Ruiz Picasso ja Federico García Lorca, joista kumpikin tunnetaan paremmin äitinsä sukunimellä.

[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 09:58"][quote author="Vierailija" time="30.10.2009 klo 15:02"]

Tosin minulla vieläkin entisen miehen sukunimi, joten se nyt ei ainakaan olisi tullut kysymykseen. Nyt siis minulla ja lapsella entisestä liitosta on sama sukunimi ja miehellä ja kahdella yhteisellä lapsella on sama sukunimi.

Toisaalta taas hyvällä ystävällä on niin, että tällä ja lapsilla on samam sukunimi ja isällä on oma sukunimi. Päätyivät tähän juuri siksi, että äidin sukunimi on kauniimpi ja erikoisempi. Miehen sukunimi on taas hyvin yleinen. Miehen mielestä äidin sukunimi lapsille oli ihan ok.

[/quote]

Siinä meillä taas esittäytyy esimerkillinen äiti. Sääliksi käy miestäsi, kun osoitat jo nimelläsi että nykyhetki ei merkitse mitään, vain mennyt ja entinen mies on arvokasta. Tarpeeksi raskasta varmasti katsella nurkissaan toisen miehen penikkaa, mutta toisaalta jo käytettyyn sekaantuessaan pitäisi ymmärtää, että samalla vetää onnen ja ydinperheen mahdollisuuden alas vessan pytystä. Toivon, että miehesi saa joskus tarpeeksi rohkeutta hankkiutuakseen sinusta ja ex-miehesi nimellä kulkevasta turhakkeesta eroon, te olette sitä kuvottavinta pohjasakkaa tässä maailmassa. 

[/quote]

Hakeudu sinäkin hoitoon - joohan? Se on kaikkien parhaaksi.

Tehdäänkö lapsia AVOLIITOSSA? huhhuh...

Meillä on äidin sukunimi. Mielestäni se on loogista, koska lapsi saa syntyessään äidillä silloin olevan sukunimen.

Voi olla, että ajattelen vähän vanhanaikaisesti, mutta mielestäni kyse on myös siitä kuinka sitoutuneita vanhemmat ovat toisiinsa ja vauvaan. Kun ensimmäinen lapseni syntyi olin avoliitossa. Itse olin sitoutunut sekä suhteeseen että tulevaan lapseemme, ja minun mielestäni olisi ollut loogista mennä naimisiin. Avioliitto on myös lapsen kannalta turvallisempaa. Avomieheni oli eri mieltä. Hän kyllä sanoi olevansa rakastunut ja sitoutunut sekä minuun että tulevaan lapseen, mutta avioliitto oli hänelle 'vieras ajatus'. Hänkin suuttui, kun lapsi ei saanut hänen nimeään.

Erosimme aika pian lapsen syntymän jälkeen, joten ehkei hän sitten kovin sitoutunut ollutkaan.

Nyt olen naimisissa, ja muilla lapsilla on mieheni nimi.

no ainakin yhden perheen tiedän jossa lapsilla äidin sukunimi, koska isän nimi on tyyppiä virtanen-lahtinen-korhonen ja äidin sukunimi harvinainen

Minun lapsilla on minun sukunimi. Naimisiin en mene. En ole ikinä määrittelyt itseäni jonkun miehen kautta ja nainen kantaa kuitenkin vastuun lapsista loppupeleissä.

Nimiasioita kannattaa miettiä, tiedän tapauksen jossa pojalla toinen etunimi "ensiten aviomiehen nimi"-poika tyylinen, ja kys isä ei ole poikansa kanssa ollut tekemisissä eron jälkeen, tästä +10 vuotta. On varmasti siistiä. 

Meidän lapselle valittiin miehen sukunimi, jotta miehen kaikilla lapsilla olisi sama sukunimi (myös miehen ex-pitää tiukasti kiinni miehen harvinaisesta sukunimestä). Etunimet kyllä valittiin siten, että eron tullessa tuon meidän yhteisen nimi sointuu myös minun sukunimeni kanssa.