milloin ekan kerran parturiin? / parturikokemuksia?
meillä 2v5kk poika, jolla tukka kasvaa (onneksi) luonnostaan sivuun, pois silmiltä. pari kertaa olen ihan itse 'kyninyt' tukkaa hiukan korvilta ja niskasta :) mutta siis koska teillä on ekan kerran käyty ihan parturissa? tai kuinka pitkään on riittänyt ihan äidin omat siistimiset? :)
mulla ei tästä ole kuin yksi kokemus vaikka paljon olen lasten kanssa muuten ollu ja tehny hommia kauan. mukana olen ollu vaan veljenpojan (kohta 7v) ekalla (ja viimisellä, toistaseksi) parturireissulla. ikää pojalla oli tuolloin 4v ja paljon oli puhuttu, alustettu, kerrottu ja olin minä jo jonkun kerran kotona häneltä saanut pisimpiä 'kyniä', mutta parturissa meni niin lukkoon ja vastahankaiseksi... onnistui se lopulta mummun sylissä istuen ja aktiivisella 'harhautuksella', mutta kotona vaan on sen jälkeen taas 'kynitty' :)
on meillä poika ollu pari kertaa mukana kun isin tukkaa on parturoitu, ettei ihan vieras juttu ole, mutta tosiaan mietin että milloin ois oma vuoronsa. ja miten siitä selvitään? onko vinkkejä? pelkääkö kaikkien lapset saksia? kuinka usein käytte ja helpottaako pelko joskus? kaikki jutut tervetulleita! mielenkiinnolla lukisin :)
Kommentit (8)
Meillä taisi neiti olla 1,5v kun ekan kerran käytiin kampaajalla. Tehtiin niin että olin itse kampaajalla ja tuli kummitätinsä kanssa sinne niin että näki n. 15min kun minun tukkaani leikattiin ja laitettiin. Meni sitten kiltisti istumaan "autotuoliin" ratin taakse. Istui tosi nätisti - varmasti jännitti aika paljon - koko ajan (vaikka kotona on välillä saatu taistella ihan hirveästi harjaamisen tai poninhännän laiton kanssa). Kyllä meillä oli mukana neidin herkkuja (rusinapaketti, leipätikkuja tms), mutta ei edes ehditty miettiä noita. Meillä oli ehkä helpompi niin että en itse ollut siinä vieressä, vaan oli vähän "vieraampaa" seuraa. Ei muuta kuin parturiin vaan. Eiköhän ammattilaiset ole nähneet jos minkälaista ipanaa ja terävillä saksilla nopeasti leikkaavat. :)
Mammis
olen leikannut pojan 2,5v hiukset aina sellaisella kotiparturikoneella. siinä saa säätää pituuden itse joten aina ei tarvitse ihan siiliksi ajaa =) on tullut siistiä jälkeä vaikken ole ennen sellaista käyttänytkään, olen alkanut ajaa sillä myös miehen hiuksia, tulee vähän säästöä! poika antaa ihan rauhassa ajella kun antaa jotain naposteltavaa, ekalla kerralla kummeksui vähän koneen ääntä mutta kun sai pitää konetta vähän aikaa kädessä niin antoi sitten leikata ihan hyvin. voin suositella kyllä muillekin!
Meillä käytiin eka kerran parturissa n.kuukausi sitten, tyttö 2v. Tukka niin paksu ja pitkä, etten uskaltanut itse alkaa sitä leikkaamaan. Ei pelännyt yhtään, istui minun sylissä koko ajan, kasvot vastakkain oltiin ja molemmilla oma kaapu päällä. Tosin tytön hiuksia on joutunut paljon kampaamaan ja letittämään eli on tottunut siihen, että hiuksia "sorkitaan" ja osaa olla aika hyvin paikallaan. Jotain mielenkiintoista katsottavaa eteen, että saa katseen/pään pysymään suorassa, kaavussa olevat hienot inkkarikuvat auttoi meillä. Olin karkkiaskinkin varannut mukaan, mutta sitä ei tarvittu :) Meillä ei pelkää saksia missään tilanteessa eli kynnet antaa mielellään leikata ym. Rohkeutta ja positiivista mieltä mukaan eli jos äitikin "pelkää" niin lapsi myös.
Meidän tyttö oli 11kk kun pääsi parturiin. Kerran ennen sitä itse saksittiin kun alkoi etutukka roikkua nenän yli. Ja kädet ylsi repimään tukkalenkit ja pinnit pois. Tukkaa on aika reilusti ja haluttiin siihen vähän leikkausta. Ja kun ei itse osata niin parturiin mentiin. Tyttö istui isin sylissä ja homma hoitui aivan ilman probleemoita. Tosin muutkin jutut kuten korvien putsaus ja kynsien leikkuu sujuu helposti. Nenäfriida ja korvalääkäri ei taas suju yhtä hyvin.
Meidan poika kavi ensimmaisen kerran parturissa 7kk iassa, kun alkoivat etuhiukset roikkua niin silmilla, ettei alta oikein nahnyt eteenpain. Samalla lyhennettiin hieman niskatukkaakin ja siistittiin korvanpaallisia. Kiltisti istui poika sylissa ja antoi leikata. Nyt pitaisi menna parturiin uudelleen, toivottavasti menee yhta hyvin :-)
Pojan hiukset leikattiin ekan kerran kun ikää oli n.9-10kk. Isi leikkasi kotiparturikoneella omansa ja pojan kanssa katsottiin vieressä. Oli kovasti kiinnostunut, ei pelännyt ääntä vaan oli innoissaan surinasta. Sitten isin jälkeen koitettiin pojalta leikata, aluksi mahdollisimman huomaamattomasta paikasta. Ei pistänyt vastaan mitenkään, ainoa vaikeus oli saada pää pysymään suht paikoillaan. Hyvä tuli, taidettiin leikata silloin 1,5cm mittaiseksi. Tasapitkäähän tuolla konstilla saa, mutta jos se kone ei pelota niin on varmasti nopein tapa saada silmille kasvavat hiukset lyhyiksi.
Tänään juuri leikattiin toiseen kertaan, ikää nyt 1v ja onneksi edelleen hyvin sujui. Jos sitten vähän isompana voisi jo vähän muotoillakin..
Uskoisin että meillä parturissa käynnistä ei ois tullut mitään oudon paikan ja oudon ihmisen vuoksi.
Istui syöttötuolissa. Vähän yritti käännellä päätä ja katsoa, mitä sakset tekee. Annettiin käteen Aku Ankkaa, ja kännykkää, ja hyvin homma hoitui. Ei pelännyt yhtään tms. Varmaankaan vanhempien ei kannata tehdä asiasta kovin kummoista numeroa, niin homma hoituu paremmin. Meidän 5,5-v tyttökin on ollut menossa ihan innolla kampaajalle ainakin parin vuoden ajan :-) Tosin ovat reippaita, ei ujoja, tapauksia molemmat.
kävi minun kanssa ensimmäisen kerran parturissa keväällä 2,5-vuotiaana ja meni tosi hyvin. Ikinä ei ole ollut minun mukana parturissa ja parturi sattui vielä olemaan sellainen 30v mies :) Tyttöni on tai ainakin on aiemmin ollut tosi arka ja ujo ja juurikin siksi homma sujui hienosti. Tyttö siis istui aivan paniikissa parturituolissa täysin paikallaan ja hiustenleikkuu sujui hyvin. Parturi yritti kyllä kovasti kysellä ja kertoa hauskoja juttuja, mutta ei meidän neiti lämmennyt :)
Mitään pelkoja ei ole käynnistä jäänyt. Tyttö selitti itsekin parturin jälkeen, että minä vähän ujostelin sitä "Ville"-setää ja selitin vaan hänelle että ujostelemisessa ei ole mitään pahaa. Nykyään kun kävellään parturin ohi, niin tyttö kyselee seuraavaa käyntiä :)