Sikainfluenssarokotetta miettivät

Vierailija

28.10.2009 | 17:16

Tälläinen kirjoitus löytyi, siinä Lasten infektiosairauksien erikoislääkäri Eeva Salo pohtii rokotusta. Tekstissä on vastauksia monien täällä esittämiin kysymyksiin.

-----------------------

Sainpa eilen rokotteen

Saamani rokote oli pandemiarokote. Ja nyt on käsi kipeä. Hyvä juttu, se oli tarkoituskin. Adjuvanttihan on rokotteessa lisäämässä paikallista ärsytystä ja sitä kautta rokotteen immunogeenisyyttä. Eikä se käsi niin kipeä ole, että olisin viitsinyt sen vuoksi edes ibuprofeenia ottaa. Illalla ajattelin mennä jumppaan.

Ei ole olemassa biologisesti vaikuttavaa toimenpidettä, jolla ei olisi haittavaikutuksia. Vaikutuksilla on biologinen kirjo lievistä vakaviin. Rokotteissa on oleellista, että ylivoimainen valtaosa haitoista on huomattavasti lievempiä kuin ne haitat, joita rokotuksin estettävä tauti aiheuttaa, ja vakavammat harvinaisempia kuin taudin aiheuttamat vakavat haitat. Pandemiarokotteen haittavaikutukset ovat saaneet suuren huomion tiedotusvälineissä. Kansalaiset, terveydenhuollon toimihenkilötkin, on peloteltu haittavaikutuksilla, niin että he empivät koko rokotteen ottamista.

Jos ei ole välittömiä huollettavia, joiden hoitamiseksi tai tartunnalta suojelemiseksi olisi tärkeää säilyä terveenä, tai rokotettavan töistä poissaolosta ei kukaan kärsi, olkoon kukin rauhassa rokottamatta. Silloin vain valitsee tietoisesti mieluummin mahdollisuuden sairastaa influenssan. Ei influenssa mikään rutto ole, ja vain harva siihen kuoleekaan. Ikävää tietysti, jos kohdalle sattuu. Kova tauti se kuitenkin on pää- ja lihaskipuineen ja monen päivän kuumeineen - ei mikään pikku nuhakuume.

Rokotteen aiheuttamaa lämpöilyä on kutsuttu ''pikku influenssaksi''. Influenssaa rokotteesta ei voi saada, koska se ei ole elävä rokote. Paikallinen kipu on suorastaan toivottu rokotusreaktio, ja pieni lämpökin osoittaisi, että immuunivaste toimii. On oikeastaan väärin nimittää adjuvantin aiheuttamaa rokotusreaktiota haittavaikutukseksi. Ärsyttäminenhän on adjuvantin tarkoitus.

Osansa haittavaikutusten demonisoimisessa on tehnyt televisio. Ajankohtaisohjelmassa kerrottiin perusteellisesti 90-luvulla Guillain-Barrén oireyhtymään sairastuneesta miehestä. Ohjelmaa joutui katsomaan yli 10 minuuttia, ennen kuin kävi ilmi, että kyseisen henkilön oireyhtymä ei johtunut rokotuksesta. Potilaan kerrottiin myös viruneen monta kuukautta sairaalassa. Eiköhän häntä kuitenkin viruttamisen sijasta hoidettu, osa ajasta teho-osastolla.

Korvauksia rokotteiden jälkeen Guillain-Barrén oireyhtymään sairastuneille on myönnetty yksittäistapauksissa sen vuoksi, että ei ole voitu osoittaa, että tauti ei olisi johtunut rokotuksesta. Ei sen vuoksi, että olisi osoitettu sen johtuneen rokotuksesta. Näin onkin hyvä - on tärkeää, että korvaus myönnetään, jos sairastumista rokotuksesta pidetään mahdollisena. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että korvauksen saaminen ei tarkoita, että haitan olisi todistettu johtuneen rokotuksesta.

Tiedotusvälineet ja keskustelupalstat ovat velloneet tuohtumusta siitä, että neurologeja on kehotettu erityisen tarkkaan tutkimaan rokotus- ja epidemia-aikana Guillain-Barrén oireyhtymään sairastuneiden mahdolliset yhteydet rokotukseen tai sairastettuun influenssaan. On kuviteltu kehotuksen merkitsevän, että rokotuksella tiedettäisiin olevan suurelta yleisöltä salattuja haittoja. Asia on päinvastoin. Halutaan varmistaa, että mikäli yhteys on olemassa, se varmasti tulee ilmi. Tämän pitäisi pikemmin lisätä turvallisuuden tunnetta kuin kasvattaa epäluuloja. Eilen satoi, ja tänään lasi putosi pöydältä, mutta välttämättä lasin putoaminen ei johdu eilisestä sateesta. Saattaa johtuakin - jos vaikka ikkuna oli auki ja pöytä oli tänään vielä märkä. Sen vuoksi asiaa pitää tutkia eikä vain julistaa johtuvaksi tai johtumattomaksi.

Rokotuksen vasta-aiheet ymmärretään usein vaaroiksi. Kuumeista henkilöä ei rokoteta, mutta ei sen vuoksi etteikö rokote toimisi tai rokottaminen olisi vaarallista, vaan sen vuoksi, että silloin ei tiedettäisi johtuuko kuume taudista vai rokotteesta. Kuumeettoman flunssaisen henkilön voi rokottaa influenssarokotteella. Eläviä rokotteita ei suositella, koska samanaikaisen virusinfektion aiheuttama interferonieritys saattaa teoriassa huonontaa rokotevastetta. Vaarallista rokottaminen ei silloinkaan ole.

Odottavan äidin ensisijainen ja oikea tarve on suojella syntyvää lastaan. On tärkeää, että odottajat saavat oikeaa, oikeisiin mittasuhteisiin asettuvaa tietoa. Odottavat äidit ovat pandeemisen influenssan suhteen riskiryhmä. Mahdollisuus joutua influenssan vuoksi sairaalahoitoon, kuollakin, on selkeästi muita samanikäisiä suurempi. Jos äiti on sairaalahoidossa tai jopa respiraattorissa, altistuu vauva paljon useammille kemikaaleille kuin äidin ottaessa rokotteen. Sairaan äidin vatsassa ei ehkä muutenkaan ole kovin mukavaa. Rokotteen aikaansaamat vasta-aineet ehtivät istukan kautta syntyvän lapsen suojaksi.

Perin irrationaalinen on vaatimus, että adjuvantillista rokotetta ei saisi antaa raskaana oleville naisille, koska sitä ei ole aikaisemmin annettu raskaana oleville naisille. Koska sitä ei voisi antaa ensimmäisellekään, ei sitä voisi antaa koskaan kenellekään. Vastaava rokote on testattu eläimillä, ja haittoja raskauden kulkuun ei ole havaittu.

Minä siis sain rokotteen. Maksutta yhteiskunnan kustantamana. Minua ei pakotettu, painostettu tai lahjottu, enkä ottanut rokotetta vaan sain sen. Ensimmäisten joukossa, koska tiedän olevani myös ensimmäisten joukossa influenssapotilaita hoitamassa. Saatuani rokotteen säilyn toivottavasti työkykyisenä, en tartuta influenssaa potilaisiin enkä perheenjäseniini eikä minun itseni todennäköisesti tarvitse sairastaa tätä influenssaa.

Eeva Salo

Lasten infektiosairauksien erikoislääkäri

HYKS

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_ar…

Vastaa

Tapahtumat

Sikainfluenssarokotetta miettivät

Kommentit (102)