Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mä en TAJUA miten jaksatte tota ruokavouhotusta
28.10.2009 |
tuntuu että tällä palstalla on vaan jotain ravitsemusterapeutteja ja köksänopettajia, jotka jaksaa aina kommentoida kaikkeen miten "puuro on muroja parempaa" ja "pizzankin voi tehdä itse" ja "lihaa vois itse metsästää" ja "valmispakastemarjat ei ole niin terveellisiä kun itse poimitut" tms. tms.
Miten teillä on AIKAA ja JAKSAMISTA koko ajan höösätä ja tehdä kaikkea itse.
Meillä on lapsille välillä ylivoimaisen vaikeeta jo melkein tehdä itse se kunnollinen voileipä, saati että pesisi/kuorisi hedelmän.
Jotenkin se on heistä helpompi vaan ottaa vaikka muroja.
Ja leikki-ikäiselle maistuu huonosti mikään.
Itse inhoan ruoanlaittoa.
Meillä käytetään paljon jauhelihaa, puolivalmistelihatuotteita (filepihvit yms.). Käytämme myös jonkin verran eineksiä, koululaiset tykkää VALMIShodareista ja kanahorneteista ja pakastepizzoista.
Enkä todella ehdi niitä heille vääntämään itse. + että ei ne ole kuulemma sama asia/saman makuisia.
Sipsejä ja karkkeja meillä on hyvin usein myös. Ja limua viikottain.
Olen ILOINEN jos saan leikki-ikäsien syömään EDES muroja iltapalaksi. Monesti vaan vaikka jäätelöä.
Kasvispuoli on yleensä salaatti (jota syö lähinnä vain minä) / porkkanaraaste / pakastevihannekset (joita lapset välillä vain närppii).
Leikk-ik. ei koskekaan mihinkään kasviksiin/hedelmiin/marjoihin.
Kommentit (42)
Monta kertaa olen saanut j onkun "herätyksen" ja ajatelut että nyt laitetaan perheen ruokatavat kuntoon.
No muutama vk, ehkä kuukausi menee: yritän laittaa terveelliset välipalat ja kasviksia enemmän jne. jne.
Lopputulos:
- koko muu perhe on koko ajan tosi kiukkuinen
- eivät syö mitään ja ovat sitten nälkäisiä, isot lapset painuu ovet paukkuen omiin huoneisiin kun nälkä kiukuttaa, mutta eivät siis syö puoliakaan niistä "terveellisistä" perusruoista.
(No toki jotain, mutta ei esim. puuroa tms.)
- minä olen pahoillani ja kiukkuinen tästä
- ja olen itse myös ihan burn out kun kaikki aika menee ruokien ja välipalojen suunnitteluun ja niiden laittamiseen.
Normaalisti kun koululaiset itse ottaa aamu-, väli,- iltapalat. Mutta silloin ne on mitä sattuvat haluamaan - jos ei kaapeissa ole mitä haluaisivat, niin ovat ilman ja valittavat kiukkuisina ettei ole mitään syötävää.
Päivällisen valmistamme yhdessä koululaisten kanssa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leikk-ik. ei koskekaan mihinkään kasviksiin/hedelmiin/marjoihin.
omakätisesti opettanut ne tuollaisiksi. Meillä ei tarjota mitään tuosta moskasta jota tarjoat lapsillesi, eikä sellaista syödä mitä ei löydy kaapeista. Ja kyllä meidän lapset pystyy jo viimeistään nelivuotiaana kuormaan itse banaanin, se ei ole ihmiselle mikään mahdoton tehtävä.
syödään normaalia kotiruokaa niin murot illalla tai hodari joskus ei kenenkään elämää kaada.
sain melkein sellaisen taivaallisen herätyksen : ) tässä ruoka-asiassa.
Tajusin, että iso ero tehdään tosi pienillä valinnoilla (otanko hyllystä maustetun purnukan vai maustamattoman siitä vierestä, otanko kerman tuhannella tavalla käsiteltynä vai ihan sinä ihtenään, ostanko lisäaineilla höystetyn sokeripiirakan vai enkö). Ja samalla mietiskelin sitä, että diabetekset ynnä muut lisääntyvät ja tulevat yhä nuoremmille. Siihen täytyy olla SYY. ja ensimmäinen syy joka tuli mieleeni, oli se järkyttävä sokerimäärä, joka jo lapsillekin syötetään. Lapset ovat "sokerivuoristoradassa" ja se pilaa heidän elimistönsä luonnollisen toiminnan.
on kyllä aloitettava ihan pienestä tai sitten todellakin saa varautua taisteluun. Jos lapsi elää seitsemänvuotiaaksi eineksillä ja sipseillä ja limulla, on turha kuvitella että saavututetusta edusta luovutaan tuosta vaan ilman hirveää taistelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
varmaan alipainoisia.
Niin ja esim. yksi käy terapiassa muista syistä, ja se on siellä valittanut muutaman kerran ettei meillä ole ruokaa! (Siis liittyen kai niihin jaksoihin kun yritän jotain terveellisempää enkä osta kotiin "mättöruokaa".)
No ruokaa ja syötävää meillä taatusti on aina kaapeissa, mutta kun ei sitä viitsitä ottaa, jos ei ole "työnnä mikroon", tai "ota pussista".
Ainoastaan minulla on muutama ylimääräinen kilo, tai siis olen norm.painoinen mutta kiva ois muutama kilo soukempi olla :).
ap
Olin ennen samanlainen, mutta nyt olen huomannut olevani vain ihminen ja siksi epätäydellinen.
Samaa mustavalkoista ajattelua täällä näkyy kaikissa muissakin aiheissa. Surullista. Elämään kun kuitenkin kuuluu myös paljon harmaansävyjä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
karppaukseen eli vähähiilihydraattiseen ruokavalioon.
Sen perusperiaate on, että roskat ja sokerit raivataan pois ruokavaliosta. Sen sijaan syödään paljon kasviksia (aloita vaikka pakastekasviksista), "puhdasta" lihaa ja kalaa, kananmunia ja normaalirasvaisia maitotuotteita. Helppoa on, eikä kukaan ole nälkäinen eikä kiukkuinen.
Ruokavalion merkityshän tässä kakkostyypin diabeetes ja ylipaino- ongelmien maassa on täysin toisarvoinen seikka.
Itse en pysty ymmärtämään, miten joku voi sivuuttaa noinkin tärkeän asian. Ihmiset valittaa sairasteluistaan, päänsäryistään, stressistä ja unettomuudesta ja ylimääräisistä kiloista ja vatsavaivoista ja masennuksista ja väsymyksestä, jotka suurin osa katoaisi korjaamalla ruokatottumuksiaan.
Onhan se aluksi varmasti vaikeaa, mutta kaikkeen oppii. Minä en täällä mouhoa muille, mutta nyt kun kerran kysyit, niin näin vastaan.
Olen itse yh ja ketaakaan en ole lapsellani minkääntyyppisiä eineksiä joutunut antamaan. Eikä terveellisen ruuan laittamiseen mene edes yhtä paljon aikaa kuin pakastepizzan valmistukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sankariäiti, jos opettaa lapset pienestä pitäen marjastamaan ja sienestämään ja siten syömään terveellistä ruokaa. Meillä kesäisin ja syksyisin on kohokohtia kun päästään isolla joukolla marjastamaan ja sienestämään. Ei sinne ketään pakoteta, mutta lapsetkin tottuneet siihen pinestä asti. En ole koskaan ajatellutkaan että olisin jotenkinm parempi äiti, kun tarjoan itse kerättyä/kasvatettua ruokaa. Ja kyllä, kyllä meilläkin kaupassa käydään ja ostetaan herkkujakin.
Lapsillekin maistuu hyvin ruoka mitä ovat olleet itse keräämässä.
Mutta kukin tekee tavallaan.
esim. usein ostan täysjyväpastaa.
Jos on aikaa/jaksamista, teemme ranskalaiset itse (= perunasuikaleita uunissa).
Mutta monesti ei JAKSA, ja INHOAN todella (arki)ruoanlaittoa.
Ja isot erät pakkaseen tms. ei ole ratkaisu - INHOAN ja lapset myös jotain pakastettua ruokaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on kyllä aloitettava ihan pienestä tai sitten todellakin saa varautua taisteluun. .
Eli pienénä syövät vielä terveellisesti ja kaikkea, mutta vähitellen se alkaa sitten leikki-iässä muuttua, esim. uhmaiän myötä ja isosisarusten huonosta esimerkistä tuo ruokavalio vähitelleen muuttuu huonoksi.
Ja minkäs teet kun on laiska äiti :).
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan siksikin, että kunnon ruokaa syömällä on paljon enemmän virtaa ja hyvä olo kropassa. En siis ajattele mitään diabetesuhkaa iäkkäämpänä, vaan ihan tässä ja nyt nautin terveellisestä ruoasta.
minä taas pidän ruoanlaitosta. Se taitaa olla se ero. Kun ruoanlaitto on kivaa, niin siihen motivoituukin eri tavalla.
En ole sellainen martta kuin moni täällä. Minun elämäni a ja o on gourmet. Ruoan pitää olla hyvää ja siitä pitää saada nautintoa. Tämä on se tähti, mitä kohden menen - eikä eineksistä tule sitä nautintoa. Eikä pakastetusta ruoasta....
Kuulostaa siltä, että ovat täysin kyllästettyjä rasvalla, sokerilla ja lisäaineilla.
Meillä syödään terveellisesti ja monipuolisesti, kasviksia tai hedelmää joka aterialla, täysjyvää, vähärasvaista lihaa ja maitotuotteita jne.
Joskus toki eineksiä ja herkkuja, mehua harvoin, limua lapset eivät juo koskaan. Muroja joskus, samoin vanukkaita ja jugurtteja muutamana päivänä viikossa.
En mitenkään tuomitse eineksiä käyttökieltoon, käytetäänhän niitä joskus meilläkin, mutta ap: n kohdalla kohtuus tuntuu menneen jo aikaa sitten pyllylleen...
Ei siinä kauan mene kun paistaa jauhelihan ja keittää seuraksi täysjyvämakaroneja ja sekoittaa. Tai paistijauhelihan paistamisen aikana pilkkoo sipulin ja lämmittää tortillalätyt, pieniin kippoihin sitten lisukkeeksi papuja, kurkkusalaattia, salaattia, tomaattia, jalapenoja, salsakastiketta ym. Meillä ainakin uppoaa koko perheelle. Viikonloppuna sitten väkerretään vimpan päälle kaikkea erikoista :)
karppaukseen eli vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Sen perusperiaate on, että roskat ja sokerit raivataan pois ruokavaliosta. Sen sijaan syödään paljon kasviksia (aloita vaikka pakastekasviksista), "puhdasta" lihaa ja kalaa, kananmunia ja normaalirasvaisia maitotuotteita. Helppoa on, eikä kukaan ole nälkäinen eikä kiukkuinen.
itse aina suunnittelen sitä noudattavani, välillä aloitankin jonkun tuon suuntaisen, no en kauaa jaksa. Puoli päivää tai päivän tai pari...
Tai mukailleen ehkä useamman päivän / viikon...
Mutta aina sitä repsahtaa sitten ja tulee syötyä herkkuja kohta kahta enemmän.
Enkä mä koko perhettä voi vaatia tuohon malliin menemään mitenkään.
Hankalaa tehdä vain itselle osin eri ruokia.
Lisäksi tuo on kallis ruokatapa - esim. paljon lihaa - liian kallista jos KAIKKI söisi noin.
Helpompi täyttää koululaisten mahat "mössöllä" ja pastalla kun ne heille maistuu :).
ap
rupeaa oikeasti himoitsemaan sitä terveellistä ruokaa ja puistaattaa ajatus että pitäisi elää jollain ranskalaislla. Ajatus vaikka pizzalle menosta ei enää houkuttele ollenkaan samalla lailla kuin ennen. Joskus sitä sitten silti menee pizzalle kavereiden kanssa tms. ja pizza on tosi hyvää. Mutta siitä voikin sitten nauttia hyvällä omallatunnolla, eikä silti tule sellainen olo että jään nyt jostain paitsi kun en voi vetää tätä päivät pääksytysten.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä mielesdtäni kuuluu lapsille pienestä pitäen opettaa terveellisen ruuan merkitys. Muttei se sulje sitä asiaa pois, että kiireessä käytetään puolivalmisteita/eineksiä. Mutta lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että lapsuudesta ne terveelliset ruokatottumukset opitaan.
Sitten ihmetellään kun suomalaiset vaan lihoo ja lihoo...