Vieläkin jaksan ihmetellä miten ahdasmielisiä täällä ollaan

on se ainoa oikea ja jos joku sattuu tekemään toisin niin se on aivan kauheaa eikä sitä voi mitenkään suvaita vaan on päästävä arvostelemaan ja sanomaan, että näin kuuluu tehdä eikä kenenkään pidä väittää vastaan kun minä tiedän ja osaan tehdä kaiken oikein. Ei puhettakaan/ajatustakaan sille, ettäe sim. vauvat on erilaisia eikä kaikilla toimi samat systeemit jne.

on hyvä kirjoitella eikä kukaan oikeasti pysy selvillä vaikka joku kirjoittaisi monta ihan erilaista kommenttia kun ei näy nimimerkki.

Kyllä se on huomattu kaikessa kommentoinnissa että vain harvat uskaltavat laittaa omalla nimellään tai edes näin kuin minä nimimerkillä kommenttia.

ja sitten, jos joku kysyy neuvoa ja kerron mikä meillä on toiminut tai ehdotan vaihtoehtoisia kokeilemisen arvoisia juttuja, mitkä olen kuullut jollain toimivan, en siis sano, että meidän perheen toimintamalli olisi se ainoa oikea ja hyväksyttävä, niin tsiisus sentään minkä arvosteluryöpyn saa ja nimittelyä(haloo...tuntemattomilta) sekä ala-arvoista kielenkäyttöä, että huhhuh ja helletttä piisaa.

En koskaan nimittele tai hauku täälläKÄÄN ketään. Mutta jos sinä saat usein tuollaisia haukkuja niskaasi, niin mieti, missä määrin se on oma vikasi.

Eli osaatko todella kirjoittaa mielipiteesi ja omat kokemuksesi esiin niin, ettei se vaikuta muiden arvostelulta tai siltä, että uskot kokemuksesi sopivan kaikille muillekin toimintatavaksi?

Yleenä nimittäin jopa av-palstalla kohdellaan kirjoittajia siten, kuten he kohtelevat muita. Onhan täällä välistä kiukkuisia ihmisiä, jotka kai purkavat raskaan arjen synnyttämiä kiukkujaan tänne, kun eivät muualle voi.

Olen kai tottunut, vuodesta 2001 olen täällä "ollut". Eilen tosin hieman järkytti nuorten naisten, ja vielä äitien, verenhimoisuus. He olisivat oikein joukolla valmiita osallistumaan pedofiilien kivitystuomioihin. Tämä meni jo minunkin ymmärrykseni ohi.



Olen kai joku ihmeen ääriliberaali tähän av-mamma -sakkiin verrattuna. En osaa millään ajatella niin tuomitsevasti joka asiasta kuin täällä on tapana ajatella. Kai nykyajan nuori nainen saa jonkun puritaani-kohtauksen kun saa lapsen ja jää kotiin neljän seinän sisälle, mene ja tiedä.

Itse olen parikymppinen äiti ja olen huomannut että ilkeästi minulle vastailevat ne, jotka ovat nelikymppisiä. Ja korostavat tosiaankin sitä ikäänsä.

Itse olen parikymppinen äiti ja olen huomannut että ilkeästi minulle vastailevat ne, jotka ovat nelikymppisiä. Ja korostavat tosiaankin sitä ikäänsä.

Turha olla noin herkkänahkainen. Äidit ovat kaikki nuoria jos miettii yhtään ihmisen elinkaarta, niin kaksi- kuin nelikymppisetkin. Tuskin täällä on ketään kahdeksankymppistä palstalaista.

kehtaa varmaan kirjoittaa sen mitä ajattelee, päin näköähän ei näitä mielipiteitään imetyksestä, päivähoidosta, lapsiluvusta sun muusta kehtaa kenellekään sanoa.



silti suomalaisissa on jotain kamalaa puritaanisuutta,luterilaista suorittamista ja kyttäilyä. jotenkin tuntuisi että esim. etelän maissa ei ole näin paljon kaavoja, sääntöjä ja periaatteita mitä pitää äitiydessäkin noudattaa.

ja sitten, jos joku kysyy neuvoa ja kerron mikä meillä on toiminut tai ehdotan vaihtoehtoisia kokeilemisen arvoisia juttuja, mitkä olen kuullut jollain toimivan, en siis sano, että meidän perheen toimintamalli olisi se ainoa oikea ja hyväksyttävä, niin tsiisus sentään minkä arvosteluryöpyn saa ja nimittelyä(haloo...tuntemattomilta) sekä ala-arvoista kielenkäyttöä, että huhhuh ja helletttä piisaa.