miksi suomessa ollaan niin lapsi -ja koirakielteisiä?

näkee niin usein. En vaadi lasteni kanssa mitään erityskohtelua, mutta välillä homma menee niin töykeäksi, että.



Vanhemmat ihmiset ovatkin usein toista maata.

Omalleni kyllä tehdään noita kaikkia, kaupoissa, busseissa, eilen terveyskeskuksessakin muut potilaat juttelivat lapselle ystävällisesti ja hymyilivät.



Näin on ollut vauvasta asti. Ja mun mielestä muutenkin vauvat saavat paljon positiivista huomiota. Nyt meidän lapsi on 4 v.



Mutta koirista en pidä itsekään. Ymmärrän ettei ole koirien vika, jos omistajat eivät osaa kasvattaa tai pitää niitä kiinni ja antavat paskoa joka paikkaan. Varmaan lapsetkin, jos ei ole yhtään kasvatettu, saavat osakseen vihamielisyyttä.

lapsia ja koiria toisiinsa? Lapset on ihania, koirat niin syvältä. Lapsia tarvitaan, jotta elämä jatkuisi maapallolla. Ilman koiria, korostan lemmikkikoiria, maailma olisi paljon parempi paikka elää. Ei jatkuvaa räksytystä, ei paskoja ja haisevia portaan pieliä, ei päähän purtuja lapsukaisia. Kaikki tämä niin turhaa. Sen ymmärrän, jos koira otetaan metsästys- tai palvelustarkoitukseen. Mutta en sitä, että kotona pidetään lemmikkeinä tappajia.

Nykyisin lapset eivät saisi päästää ääntäkään yleisellä paikalla ja mulkaistaan pahasti, jos lapsi jää vaikka kaupan käytävälle seisomaan ja katselemaan. En tiedä mistä johtuu, nykyajan ihmisillä on niin kiire ja kaikki haluavat säilyttää oman tilansa ja olla rauhassa, että mitään poikkeavaa ei sallita.



En minäkään toivo mitään erityiskohtelua, enkä edes sitä että lapsilleni joku vieras juttelisi, mutta kun niitä lapsia ei aina edes huomioida. Pakko vaan änkeä pienestä raosta ohi, edes sanomatta anteeksi, mutta pääsisinkö tästä.



Koirakin meillä on, mutta se on taas eri asia kuin lapsi. Monet ihmiset jäävät kyllä silittelemään ja sanovat ääneen miten söpö se on.

koiravihaajan kanssa.



Antaa koirien olla, ne kuuluvat maapallolle yhtä paljon kuin sinäkin. Et voi asialle, mitään, mitä jos koitat oppia elämään sen kanssa? Tottua ajatukseen, että ihmisillä on ja tulee aina olemaan koiria.

että itseäni koiria pelkäävänä ihmetyttää koiraihmisten vähättely pelkoani kohtaan. Eli ehkä vaikutan koirakielteiseltä, mutta todellisuudessa pelkään niitä järjettömästi. Ja kun tuon tämän esiin, koiran omistaja tyypillisesti toteaa, että kun ei tämä meidän Luffe ole koskaan kenellekään mitään tehnyt... ei paljon sydäntä lämmitä kun tuntuu, ettei henki kulje koiran haistellessa jalkoja.

Mikä taas on yleensä vanhempien/koiranomistajien vika.

tosiaankaan ole "luonnollinen osa elämää".



Ai "muualla" on toisin? Kiinassa asuu huomattava osa maapallon väestöstä ja suhde koiriin siellä on sanoisinko pragmaattinen...

koiravihaajan kanssa.

Antaa koirien olla, ne kuuluvat maapallolle yhtä paljon kuin sinäkin. Et voi asialle, mitään, mitä jos koitat oppia elämään sen kanssa? Tottua ajatukseen, että ihmisillä on ja tulee aina olemaan koiria.

Mutta niiden kanssa on elettävä sen mukaisesti ettei kaikki pidä koirista (syitä voi olla monia) tai jotkut oikeasti pelkää koiria. Ei sen koiran kanssa voi tulla joka paikkaan, toiset on otettava huomioon.

että koirat vaikuttavat todella myönteisesti monen ihmisen elämään. Etpä oo varmaan kuullut siitäkään, että eläimen rapsuttaminen alentaa verenpainetta ja muutenkin eläinten kanssa touhuilu vähentää stressiä.



Tuolla "maailma olis parempi paikka, jos koiria ei olis" -logiikalla voi sitten sanoa, että maailma olis parempi paikka, jos ihmisiä ei olisi: IHMISET ottavat koiria, ja antavat niiden paskoa portinpieleen, eivätkä välitä kouluttaa koiriaan kunnolla.



Koira on ihmisen luontainen seuralainen, koko koiraa ei olisi olemassa, jos ihminen ei olisi lajia kehittänyt. Ihmisen ja koiran historia on todella pitkä.

tosiaankaan ole "luonnollinen osa elämää".

Ai "muualla" on toisin? Kiinassa asuu huomattava osa maapallon väestöstä ja suhde koiriin siellä on sanoisinko pragmaattinen...

Kyllä koirat ovat nykypäivänä luonnollinen osa elämää, oletko katsonut ympärillesi?

Kiinan pragmaattinen suhde johtuu eri kulttuurissa, Kiina ei väestömäärästään huolimatta ole koko maailma, ei tosin länsimaatkaan, vaikka länsimaissa on koiriin täysin erilainen suhde.

Mutta kyllä koiranomistajissakin on vikaa, se on totta.

Mutta on teidän silti opeteltava elämään koirien keskellä, ette voi ja pysty lopettamaan jokaista lemmikkiä edes suomesta.

Jos olette käyneet vaikkapa saksassa puistoissa, siellä koirat ovat vapaina. Ne ovat tottuneet vieraisiin jo pennusta lähtien, eivätkä ole edes kiinnostuneita näistä. Suomessa tuollainen totutus on mahdotonta.

tää on jatkoa taas sille dobermann jutulle vai?

jonkun piti aloittaa uus keskustelu aiheesta..

voi hyvää päivää

koiravihaajan kanssa.

Antaa koirien olla, ne kuuluvat maapallolle yhtä paljon kuin sinäkin. Et voi asialle, mitään, mitä jos koitat oppia elämään sen kanssa? Tottua ajatukseen, että ihmisillä on ja tulee aina olemaan koiria.

Mutta niiden kanssa on elettävä sen mukaisesti ettei kaikki pidä koirista (syitä voi olla monia) tai jotkut oikeasti pelkää koiria. Ei sen koiran kanssa voi tulla joka paikkaan, toiset on otettava huomioon.

Ei suomessa kyllä koirien kanssa mennäkään juuri mihinkään. Monessa maassa on koiravapaita ravintoloita ym. Mutta ei suomessa, eikä tietysti ehkä tarvitsekaan olla. Mielestäni koiria ei pidä ottaa mukaan kauppoihin tai vastaaviin.

Olen itsekin koiraomistaja. Tiedän, että monet vihaavat koiria ja hyväksyn asian, enkä anna niiden haistella muita ihmisiä ja siivoan tämän ulosteet. Se on mielestäni tarpeeksi muiden huomioimista.

kakkosluokan kansalaisia monessakin paikassa. Erityisesti eräät keski-ikäiset ja hiukan vanhemmat ihmiset tuntuvat luulevan, että lasta saa kohdella miten vaan tai lähinnä kohdella kuin ilmaa. Lapsen nauru ärsyttää, lapsen kysymykset ärsyttävät (mummut ärsyyntyvät bussissa kun lapset kyselevät äideiltään asioita), pelkkä lasten olemassa olo ja näkyminen ärsyttää. Pk-lapset eivät kuulemma saisi matkustaa bussissa aamuisin kun se häiritsee mummuja (meidän pk-tädit saavat kuulla tätä usein), lapsista saa sanoa tyyliin "toi" ja osoitella sormella...

Vihaan niitä koiranomistajia, jotka



-antavat koiransa olla irti

-antavat koiran tehdä tarpeensa toisten pihoille ja kulkuväylille

-antavat koiransa tulla lupaa kysymättä haistelemaan lapsiani tai minua

-antavat koiransa lupaa kysymättä hyppiä lapsiani tai minua vasten

-jättävät koiransa kuumaan autoon

-eivät käytä koiraa kunnon lenkillä, vaan käyttävät ulkona vain sen verran että tekevät ne tarpeensa naapurin portin pieleen

kakkosluokan kansalaisia monessakin paikassa. Erityisesti eräät keski-ikäiset ja hiukan vanhemmat ihmiset tuntuvat luulevan, että lasta saa kohdella miten vaan tai lähinnä kohdella kuin ilmaa. Lapsen nauru ärsyttää, lapsen kysymykset ärsyttävät (mummut ärsyyntyvät bussissa kun lapset kyselevät äideiltään asioita), pelkkä lasten olemassa olo ja näkyminen ärsyttää. Pk-lapset eivät kuulemma saisi matkustaa bussissa aamuisin kun se häiritsee mummuja (meidän pk-tädit saavat kuulla tätä usein), lapsista saa sanoa tyyliin "toi" ja osoitella sormella...

Tässä mennään jo joskus niin äärimmäisyyksiin, että ystäväni kehitysvammainen lapsi on saanut "metelöinnistään" sanomista sekä kaupassa, että bussissa.

Vihaan niitä koiranomistajia, jotka

-antavat koiransa olla irti

-antavat koiran tehdä tarpeensa toisten pihoille ja kulkuväylille

-antavat koiransa tulla lupaa kysymättä haistelemaan lapsiani tai minua

-antavat koiransa lupaa kysymättä hyppiä lapsiani tai minua vasten

-jättävät koiransa kuumaan autoon

-eivät käytä koiraa kunnon lenkillä, vaan käyttävät ulkona vain sen verran että tekevät ne tarpeensa naapurin portin pieleen

Samaa mieltä, koirat olisivat ihania, jos omistajat ymmärtäisivät vaan nämä jutut

en itse asiassa tykkää vieraista lapsista yhtään, en ole ikinä ollut lapsirakas. Eläinrakas olen ollut aina ja eläimille on helppo hymyillä, lapsille taas ei. Sorry.

Koska paras koira on kuollut koira

mene hoitoon.

ja vaikka sitä maata miten morkataan kehitysmaaksi niin ainakin siellä osataan kohdella lapsiakin ihmisinä. Me oltiin miehen kanssa ihan äimän käkenä kun mummelit ja vaarit tulivat juttelemaan meidän lapsille. AJATELKAA tervehtimisen lisäksi juttelivat vielä heille vaikka lapset tietenkään eivät sanaakaan tajunneet. Suomessa kun liikut lasten kanssa julkisilla paikoilla niin saat vain murhaavia katseita osaksesi ja auta armias jos uskaltaudutkin liikkeelle rattailla! En minä sitä vaadi että mun lapsilleni täytyis tulla lässyttämään hellästi mutta olishan se kivaa kun aikuinen ihminen viitsis edes tervehtiä heitäkin samalla kun minua. He ovat ihmisiä vaikkakin pieniä sellaisia...