Nyt olisi hyvät neuvot tarpeen parisuhteen ongelmissa!
Riitelemme ja nalkutamme toisillemmme merkityksettömistä asioista.
Olemme 28- ja 31 -vuotiaita. Yhdessä yli 10 vuotta. Ei lapsia.
Seksiä on kerran kuussa, joskus pari kuukauttakin väliä. Viimeksi peittoja heiluteltiin elokuussa. Mies on torjunut parin viime kuukauden aikana minun pari "lähentely-yritystäni". Suutun siitä.
Miehen mielestä annan hänelle liian vähän hellyyttä, valitan kaikesta, enkä kuulemma vaikuta mitenkään himokkaalta. Ei kuulemma halua "raiskata" minua. Täyttä puppua!
Kuitenkin makailemme sohvalla vierekkäin ja halailemme myös muuten. En ehkä tarvitse niin paljon läheisyyttä ja koskettelua kuin hän, mutta huomattavasti enemmän kuin nyt!
Seksittömyys alkaa ärsyttää todella paljon ja en viitsi niin paljon helliä miestä kuin hän haluaisi. Jos meillä olisi enemmän seksiä, haluaisin helliä miestäkin enemmän.
Mies nukkuu yleensä sohvalla, eikä yleensä tule viereeni vaikka pyydänkin (hänellä on uniongelmia, ja minun vieressäni on kuulemma liian kuuma nukkua).
Meillä on välillä oikein mukavaa, samanlainen huumorintaju ja hekottelemme sohvalla kahdestaan omille jutuillemme.
Rakastan miestäni kaikesta huolimatta ja haluaisin tulevaisuudessa lapsiakin.
Kommentit (26)
että lisääntyykö seksi jos hellit miestäsi oikein huolella. Yllätä hempeydelläsi ja katso tuottaako tulosta.
Pitääpä testata... :)
Ei ole tarkotus et 2 ihmistä roikkuu toisissaan vuoskaupalla, lapsethan ne vasta perheen tekee. Lopetakaa toi suhde, en usko et sillä on oikeesti mitään tulevaisuutta.
Sen verran vielä lisää, että minun mielestäni nalkutus ja tyhjänpäiväisitä asioista riitely on juurikin suurelta osin seurausta seksin vähyydestä. Tavallaan eräänlainen kommunikointitapa, kun muuta ei suhteessa tapahdu...
Olemme kuitenkin tähän asti pyristelleet eteenpäin, niin vasta- kuin myötämäessäkin ja monenlaisia asioita on ehtinyt tapahtua yhdessäolomme aikana.
Haluaisin, että asiat elämässämme etenisivät ja pyrkisimme yhdessä kohti yhteisiä tavoitteita.
Haluaisin naimisiin ja sen jälkeen lapsia.
Ei ole tarkotus et 2 ihmistä roikkuu toisissaan vuoskaupalla, lapsethan ne vasta perheen tekee. Lopetakaa toi suhde, en usko et sillä on oikeesti mitään tulevaisuutta.
Miehen mielestä meillä on jo perhe, johon kuuluu myös koira...
Voitko kuvitella eläväsi koko loppuelämän riitaisassa suhteessa ilman seksiä ja antoisaa yhteistä elämää?
Ja eron jälkeen nuo riidat tuskin päättyvät vaan siinähän sitten taas riitelette -lasten asioista.
Kysy keneltä vaan saman kokeneelta mutta pakko ei ole uskoa. Voithan kokeilla onneas.
Lasten tulo ainakin meillä vaan pahensi tilannetta. Kaduttaa, mutta en osaa(uskalla) lähteäkään
Voitko kuvitella eläväsi koko loppuelämän riitaisassa suhteessa ilman seksiä ja antoisaa yhteistä elämää?
Ja eron jälkeen nuo riidat tuskin päättyvät vaan siinähän sitten taas riitelette -lasten asioista.
Kysy keneltä vaan saman kokeneelta mutta pakko ei ole uskoa. Voithan kokeilla onneas.
Minä niin toivoisin, ettei asiat olisi meidän kohdalla niin.
Vika on luultavasti minussa kun olen "kylmä" nainen ja kehitän riitää turhista asioista.
pois päältä jo eteisessä, hississä, rapussa, tekee kaikkea hassua hauskaa ja hurjaa ja rakastelee läpi yön, ja vaikka ei enää jaksa ni jaksaa kuiteskin, sitä sä tarttet ja sitä sä kaipaat, sulla on koko maailman miehet vielä valittavana, ja vietätät aikaasi kaksisteen ton tylsimyksen kanssa? Mikä sua vaivaa nainen? Uskalla elää!!
erona ehkä se, että mies ei pystynyt lainkaan puhumaan tunteistaan. Meni aivan lukkoon, kun oli pattitilanne, ja toisaalta minä sitten hyökin päälle entistä enemmän, kun halusin tilanten jotenkin ratkaista.
Viihdyimme hyvin keskenämme. Harrastimme yhdessa joskus paljonkin ja meillä oli samat mielenkiinno kohteet. Tunsin suurta rakkautta häntä kohtaan, kuten hän minua. Suhde kesti 8 vuotta.
Tosin mies ei sitten kuitenkaan halunnut lapsia tai avioliittoa kanssani - varmaan kyllästyi siihen kun olin pirttihirmu :(
erona ehkä se, että mies ei pystynyt lainkaan puhumaan tunteistaan. Meni aivan lukkoon, kun oli pattitilanne, ja toisaalta minä sitten hyökin päälle entistä enemmän, kun halusin tilanten jotenkin ratkaista.
Tosin mies ei sitten kuitenkaan halunnut lapsia tai avioliittoa kanssani - varmaan kyllästyi siihen kun olin pirttihirmu :(
Minäkin jotenkin haluaisin ratkaista riidat ja muutun hyökkääväksi, jolloin mies vetäytyy tai sitten lopulta räjähtää ja huutaa naama punaisena, kun kyllästyy kuuntelemaan minua.
Ehkä olen vain "kylmä" nainen, kuten meiehni sanoo.
En todellakaan käyttäydy miestäni kohtaa oikein, ja tuhoan sillä suhdettani.
Olen joissakin asioissa kontrollifriikki ja asioiden pitäisi tapahtua tietyllä tavalla=niin kuin minä haluan... Tiedostan sen nykyisin itsekin ja yritän päästä eroon siitä. Miten oppisin rentoutumaan ja ELÄMÄÄN TÄTÄ ELÄMÄÄ, sen ainaisen suorittamisen suhteen...??
Sen verran vielä lisää, että minun mielestäni nalkutus ja tyhjänpäiväisitä asioista riitely on juurikin suurelta osin seurausta seksin vähyydestä. Tavallaan eräänlainen kommunikointitapa, kun muuta ei suhteessa tapahdu...
Minä ainakin olen kireä seksin puutteen takia.
Sitten kun (joskus) on saanut niin kyllä pari päivää menee tosi aurinkoisissa merkeissä.
Sen verran vielä lisää, että minun mielestäni nalkutus ja tyhjänpäiväisitä asioista riitely on juurikin suurelta osin seurausta seksin vähyydestä. Tavallaan eräänlainen kommunikointitapa, kun muuta ei suhteessa tapahdu...Minä ainakin olen kireä seksin puutteen takia.
Sitten kun (joskus) on saanut niin kyllä pari päivää menee tosi aurinkoisissa merkeissä.
Niinpä! Sitten kun alkaa olla reilu viikko kulunut ilman seksiä alkaa monet asiat kiukuttamaan...
Kyllähän kaikissa suhteissa on huonoja kausia, myös lapsettomilla pariskunnilla! Eikä siitä suinkaan pidä vetää automaattisesti johtopäätöstä että ette sovi toisillenne, henkilökemiat ei pelaa yms yms.
Jos ap haluat tehdä jotain suhteellenne niin kannattaa varmaan aloittaa siitä miehen hellimisestä. Jos linnottautuu asemiin tyyliin minä en ainakaan jos tuo ei ensin, siitä ei ainakaan mitään hyvää seuraa.
Jos tiedät ja tiedostat asioita mitkä teet väärin niin eikö niihin ole kohtuu helppo saada muutosta. Jos katkerana ja kiukkuisena vaan odottaa ja vaatii lisää seksiä niin sillä tavalla sitä ei ainakaan tule.
mieti ystäväpiiriäsi, jokainen kavereistasi nostaa sinusta erilaisia ominaisuuksia esiin riippuen henkilökemioistanne. Toisten seurassa on luontevampi olo kuin toisten, vaikka kaikista välittäisikin tasapuolisesti. Miksihän samaa tosiasiaa on niin vaikeaa sovittaa miessuhteisiin? Toisenlaisessa suhteessa saattaisit löytää itsestäsi aivan erilaisia asioita kuin nyt, yllättyä positiivisesti. Toisaalta voihan se vaihto mennä aivan metsäänkin ja päädyt lopulta onnettomaksi yksinhuoltajaksi kuten minä.
Jos ap haluat tehdä jotain suhteellenne niin kannattaa varmaan aloittaa siitä miehen hellimisestä. Jos linnottautuu asemiin tyyliin minä en ainakaan jos tuo ei ensin, siitä ei ainakaan mitään hyvää seuraa.
Jos tiedät ja tiedostat asioita mitkä teet väärin niin eikö niihin ole kohtuu helppo saada muutosta. Jos katkerana ja kiukkuisena vaan odottaa ja vaatii lisää seksiä niin sillä tavalla sitä ei ainakaan tule.
Voin kyllä myöntää juuri sen, että "linnoittaudun asemiin" enkä tee mitään kun olen loukkaantunut.
ei kaikki ole yksioikoista. esim meillä kun on lapsia, ei ole riidelty ja menee paremmin. kaksistaan oli aikaa kinata joutavia. kero miehellesi että olet kiukkunen kun et saa mieheltä huomiota. norm mies ei halua kyllä olla ilman ellei ole oikein hullu jääräpää. miksei puhuta asioita avoimesti. mies jostain loukkaantunut kun nukkuu sohvalla....sopikaa ja rakastukaa
että lisääntyykö seksi jos hellit miestäsi oikein huolella. Yllätä hempeydelläsi ja katso tuottaako tulosta.
Tuo, että nukutte erillänne on kyllä omiaan tappamaan tavallisen seksielämän ja jos ei vire riitä yhtään erikoisempaan, niin siinähän se sitten oli.. Se, että vieressäsi on liian kuuma nukkua on ihan puppua. Eihän ole pakko nukkua ihan toisen iholla kiinni.