Muita jotka ei osaa sairastaa tuntematta syyllisyyttä?

Tänään olin töissä, hengitys ja puhuminen vaikeaa. Pomo näki tilanteen ja sovittiin että olen humen kotona, ilmoitan jatkosta. Sanoi että kuumetta ei tarvi olla, se ei ole syy, jos pitkitän niin olen kohta tosi kipeä.

Ja nyt jo mietin että olinko huomen voinu mennä, en kyl puhelimessakaan pysty puhumaan saati hoitotyössä potilaiden keskellä

en siis ole ihan ainoa lajissani. :)



-ap

Tosin mä olen nyt äitiyslomalla - ja siitäkin poden huonoa omatuntoa, kun ovat töihin joutuneet etsimään sijaisen ja perehdyttämään ja sitä ja tätä. Vaikka itse kyllä perehdytinkin ainakin alkuun tuon sijaiseni, osallistuin valintaan ja käyn edelleen tarvittaessa työpaikalla auttelemassa, kirjoitan jotakin kotoa käsin puhtaaksi tms. mitä nyt pystyn (kunhan palkka maksetaan vaan, niin alas en oo vajonnut että ilmasiks töitä tekisin).



Mieheni on todennut, että muhun on joskus lapsuudessa joku urpo istuttanut tosi korkean työmoraalin (joka lähentelee kuulemma jo työnarkomaniaa). En sitten tiedä kuka, kun mun äitini oli alkoholisti, joka pykäsi uuden lapsen heti kun edellisestä alkoi kotihoito-oikeus lähentyä loppuaan. Oli siis yksinhuoltaja, opiskellut pitkälle ja monta tutkintoa, mutta omienkin sanojensa mukaan "ei vaan tykkää tehdä töitä, on mieluummin kotona". Isälläni taas kyllä on siinä suhteessa työmoraali korkea, että tekee kyllä kunnolla työnsä - mutta hänkin on alkoholisti, ja virallisesti ollut jo kymmeniä vuosia työttömänä, tosin ei ole sinä aikana edes juuri hakenut työpaikkoja, muuten kuin ehkä näön vuoksi. On tehnyt pimeitä töitä koko ajan.

Joka kerta kun olen pois töistä, mietin, että olenkohan tarpeeksi sairas ja tunnen syyllisyyttä. Kerrankin kitkutin töissä, vaikka vatsatauti oli tulossa rytinällä päällä. Sitten oli pakko viime hetkellä perua pot.tapaaminen ja lähteä kotiin. Hyvä kun edes selvisin kotimatkasta jotenkuten.

olin juuri viime viikolla flunssan takia 3 päivää saikulla. en juuri ikinä saa kuumetta mutta onhan se olo ilman sitäkin flunssassa ihan kamala. Silti podin syyllisyyttä siitä että olinko nyt liian pienen syyn takia pois. Ja jos niitä särkylääkkeitä napsisi koko ajan niin hyvin voisi töitä tehdä...mutta sitten järkeilin että ehkä ei ole normaalia jos täytyy syödä lääkkeitä voidakseen tehdä työnsä. Itseäni kyllä ärsyttää se jos jengi on sairaana töissä muita tartuttamassa mutta ehkä niilläkin on sama syyllisyys ;)