Miksi hemmetissä Suomessa vedetään mielialalääkkeitä kun karkkia?

Olen tatuoitu jätkä!

Ja sen myötä lääkärien ammattitaidossa. Sillä lääkärithän niitä nappeja kirjoittaa potilailleen.

eikös me olla jenkkine´n jälkeen ihan siellä huipulla? Mistähän vois tosiaan johtua, pitäisi mennä niihin syihin.

Harmillinen "ennätys" olla kärjessä moisissa tilastoissa, samoin kun alkoholin käytössä ja olemme myös väkivaltaisin länsieurooppalainen valtio (eu-tutkimus viime vuodelta).

Kukaan ei kohtele ketään kauniisti. Lapsista lähtien kaikki kiusaavat toisiaan. Sama jatkuu työpaikoilla. Ja sitten ihmetellään niitä maita, joissa ollaan kohteliaita toisia kohtaan, haukutaan sitä pelkäksi ulkokultaiseksi small talkiksi. Jos se kuitenkin pelastaa ihmisen päivän, se voi pelastaa niiltä mielialalääkkeiltäkin.

Jotka aika lailla "samanlaisia" länsimaisia valtioita. Ollanko me vaan niin reppanoita?

"Kuin karkkia"??? Tuskinpa sentään.

Kukaan ei kohtele ketään kauniisti. Lapsista lähtien kaikki kiusaavat toisiaan. Sama jatkuu työpaikoilla. Ja sitten ihmetellään niitä maita, joissa ollaan kohteliaita toisia kohtaan, haukutaan sitä pelkäksi ulkokultaiseksi small talkiksi. Jos se kuitenkin pelastaa ihmisen päivän, se voi pelastaa niiltä mielialalääkkeiltäkin.

Luonnostelen juuri esimiehelleni viestiä, jossa peräänkuulutan kunnioittavaa työkavereiden kohtelua osaksi työyhteisömme kulttuuria. Ja pakkaan laukkua, muutto ulkomaille odottaa.

ei ole rahaa riittävästi että ihmiset pääsis hoitoihin kuten esim. terapioihin.. tulee halvemmaks kirjottaa resepti ja antaa lääkkeet.. tästähän on ollut viimeisen vuoden sisällä (ainakin kesällä oli) ihan uutisissakin..

ei ole rahaa riittävästi että ihmiset pääsis hoitoihin kuten esim. terapioihin.. tulee halvemmaks kirjottaa resepti ja antaa lääkkeet.. tästähän on ollut viimeisen vuoden sisällä (ainakin kesällä oli) ihan uutisissakin..

esim. kehitysmaissa ei masennusta juurikaan esiinny, koska mieli ja aivot keskittyvät selviytymään.



Miksi meillä vedetään särkylääkkeitä, mutt muualla ei? ne on halpoja ja helpottavat kipua. vastaavasta syystä mielialalääkkeitäkin. Ei niitä turhaan syödä.



Lapset eivät niin onnellisia, kun puuttuu oppimisen ilo. kaiken kun helposti saa, ei tule onnelliseksi pieneistä / henkisistä asioista.

esim. kehitysmaissa ei masennusta juurikaan esiinny, koska mieli ja aivot keskittyvät selviytymään. Miksi meillä vedetään särkylääkkeitä, mutt muualla ei? ne on halpoja ja helpottavat kipua. vastaavasta syystä mielialalääkkeitäkin. Ei niitä turhaan syödä. Lapset eivät niin onnellisia, kun puuttuu oppimisen ilo. kaiken kun helposti saa, ei tule onnelliseksi pieneistä / henkisistä asioista.

Ei osata käsitellä tunteita, annetaan samanlaisten toimintamallien jatkua sukupolvelta toiselle. Sodan jälkeen miehet oli ihan rikki, sitten vaimot joutui kärsimään. Kaikki se heijastui lapsiin, kodin synkkä ilmapiiri jne. Sitten nämä taas saivat lapsia ja edelleen puhumattomuus ja ahdistus sai jatkua. On sotia muuallakin ollut, mutta yhdistettynä ilmastoon ja pitkään pimeyteen, kansalliseen luonteeseen, vaatimattomuuteen, kell onni on se onnen kätkeköön-mentaliteettiin ja työn raskaan raatajan ihanteeseen, soppa on valmis. Ikuisia Aku Ankkoja, ei voi mitään. Pillerit tuovat kummasti lohtua.

Kaamosmasennus on tosiasia. Kun käpyrauhanen tms. ei saa riittävästi auringonvaloa per päivä, se erittää vähemmän serotoniinia ym. mielialaan vaikuttaia hormoneja. Näin karkeasti yksinkertaistettuna. Jos minäkin asuisin ympäri vuoden vaikka Ranskassa, en varmasti olisi yhtään masentunut. Nyt joudun tekemään hartiavoimin töitä hyvinvointini eteen, etten masentuisi joka ikinen talvi, ja tilanne pahenee ikääntyessä.

Jos työssä on vähän raskasta, haetaan heti saikkua masennukseen vedoten. Liian helposti nykyään laistetaan työstä, koska se on tehty liian helpoksi.

Suomi on sellainen junttila missä vaan kyräillään toisia ja odotetaan vesi suupielistä valuen koska joku ystävä/tuttava/naapuri/työkaveri/ihan kuka vaan töppää niin taas päästään mollaamaan ja kiillottamaan sitä omaa sädekehää.

miehellä oli (lievä) sairauskohtaus, josta toipui nopeasti. Lääkärit sekä psykologit olivat kuitenkin sitä mieltä, että mielialalääkitys on tarpeen vaikkei mies eikä minä huomanneet mitään masennuksen merkkejä. Mies palasi töihin, jatkoi harrastuksiaan jne.. Toki on välillä ahdistunut, niin kuin minäkin (kukapa ei?), mutta sehän kuulu elämään. Ei kuitenkaan vaikuta toimintakykyyn, nukkumiseen tms.



No mies (ja minä) ehdotti, että katottais jonkin aikaa ilman, mutta sekä lääkärit että psykologi ovat tyrmänneet sen täysin tilastojen (niin ja niin moni masentuu vastaavanlaisen kohtauksen jälkeen) ja muulla yleisellä tiedolla, mikä ei liity mieheeni mitenkään. Yhtään perustetta siis, miksi juuri minun mieheni tarvitsisi lääkettä ei ole tullut. No nyt sitten aina kun mieheni käy psykologilla tämä kysyy ekana onko lääkitys haettu. Viime kerralla mies sitten valehteli, että on, mikä mielestäni oli suuri virhe, mutta mies sanoi, ettei kehtaa enää sanoa, ettei ole hakenut, kun sitten koko keskusteluaika menee siitä jankkaamiseen. Ajattelin sitten, että psykologi näkee miehessäni jotain "hälyttäviä" merkkejä, mitä minä tai mies itse ei näe ja soitin hänelle. Selitti sitten vain, että miehelle lääke toimisi lähinnä ennaltaehkäisevänä ja jotain ihmeplaahplaah. Olen aika hämmästynyt tästä tilanteesta - mitä mieltä olette tästä? Onko muita samankaltaista kokeneita? En nyt yhtään halua vähätellä miehen sairauskohtausta, mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että tuollaisetkin asiat kuuluvat elämään ja niistäkin voi selvitä ilman nappeja.

Mielialalääkkeitä käytetään pieninä annoksina ennaltaehkäisevinä esim. paniikkikohtauksiin. Jos näin on asianlaita niin lääkitys on tietenkin ok, paitsi jos miehesi haluaa uuden kohtauksen. Miksi miehesi edes kävisi edelleen psykologilla jos olisi kyse ollut jostakin fyysisestä?

esim. kehitysmaissa ei masennusta juurikaan esiinny, koska mieli ja aivot keskittyvät selviytymään.

"WHO:n tilastojen mukaan masennus on kehitysmaissa yleisempää kuin rikkaissa maissa. Rikkaissa maissa puolestaan köyhillä on suurempi depressioriski kuin rikkailla. Silti rikkaat maat kohdentavat mielenterveysongelmien hoitoon 200 kertaa enemmän resursseja kuin köyhät maat." (Suomen Lääkärilehti)

aivoverenkiertohäiriö. Kiitos kuitenkin kommentistasi. Psykologilla (ei kuitenkaan kuntoutuksessa) käy kyllä, vaikka kohtaus kyllä puhtaasti fyysinen juttu - aika luksusta ilmeisesti, että tarjottiin mahdollisuus moiseen.

käsittääkseni ihan selvä juttu, mutta tässä kun ei nyt ole oikein sitä mitä hoidetaan. Tuota fyysistä puolta tietysti hoidetaan sitten ihan eri lääkkeellä. Ja siihen on selkeät perusteet tietty.