Olen(ko) liian kranttu miesten suhteen
Erosin n. vuosi sitten ex-miehestäni, osaksi siksi, että hän oli pettänyt minua, osaksi siksi, että hän ei halunnut lapsia.
Nyt olen tavannut uuden miehen. Vaikuttaa ihan sisäsiistiltä tapaukselta, sellaiselta, että ei taatusti ainakaan petä (vaikka eihän niistä kai voi koskaan tietää). Uskon, että yhteiselämästä hänen kanssaan tulisi vähän kuin järjestetyssä avioliitossa: Mukavaa ja tasapaksua, mutta ei sielunkumppanuutta tai suuria tunteita.
En oikeasti tiedä, mitä tehdä. Ja ettehän tekään sitä voi päättää puolestani, mutta haluan nyt vaan purkaa mieltäni.
Miehen plussat: uskolliselta vaikuttava, rauhallinen, ei kännää tai roiku baareissa, lähtee mielellään ulkoilemaan, hyvä koulutus ja suhtok työ, talousasiat kunnossa, henkisesti tasapainoisen oloinen, suht sivistynyt.
Miehen miinukset: ei etene eikä viihdy työssään ja harkitsee totaalista alan vaihtoa, on yksisilmäisesti henkeen ja vereen luontoihminen, jopa ajatusmaailmaltaan ekohenkinen (ostaa silti ruokansa Lidlistä), liian säästäväinen ehkä jopa pihi, hyvin vähän elämänkokemusta ei esim. ole koskaan seurustellut, haluaa ison lemmikkieläimen (jota minä sitten hoitaisin) ja sitten epäolennaisena seikkana alkava kalju ja se, että on hyvin lyhyt juuri ja juuri minun mittaiseni ja minäkin olen täysi tumppi.
Tuntuu, että epäröin turhaan, kun ihan perushyvä mies kuitenkin kyseessä. Ja silti kaipaan sitä itseäni kookkaampaa, hyvin menestyvää unelmien prinssiä elämääni, johon rakastuisin päätäpahkaa. Mahtaako sellaista tullakaan.
Kommentit (24)
ei voi tietää tuleeko se prinssi hurmaava, mutta good comes for those who wait?
En tyytyisi mihinkään.
Ja sääkö kelpaat kaikille miehille?
Tollekin ukolle sää oot ihan miss täydellisyys?
Herää ny: kun näet ihanan ihmisen, rakastu ja ajattele vähempi.
Toi on NIIIIIIN itsepetosta, ettei sulle kelpaa mies kuin mies. Itse et kelpaa miehille!
vaan ainoastaan siihen mitä todella haluat!
Miten niin en kelpaisi miehille. Ihan hölmöä puhetta. Eikä odellakaan auta tässä tilanteessa.
jaksat häntä ärsyyntymättä, jos ei herätä oikein tunteita? Mua sellaisten tasapaksujen miesten kanssa rupeaa hirveästi ärsyttämään, joten en sellaisten kanssa pysty olemaan. Minua ei esim. haittaa, jos mies ei ole uraohjus tai käyttää päihteitä (kohtuullisesti), mutta kyllä sen nyt pitää minua ihmisenä kiinnostaa.
Eli jos lärvi ei kiinnosta tai hän ei ole samasa valioliigassa niin elä nyt ihmeessä ota.
Minusta kaikissa suurissa asioissa pitää odottaa sitä tilannetta, että varmasti tietää, mitä tahtoo. Itse olen noudattanut sitä ja toistaiseksi kaikki isot asiat ovat menneet ihan oikein. Mies ollut sama jo yli 19 vuotta.
No onko ollut paljon ihailijoita? Tämä yksi sankari on joku luonnonsuojelija (ideologia josta et välitä), kaljuuntuu ja vielä lyhyt!?
En käsitä miksi hengaat tollasen tyypin kanssa jos sua häiritsee sen ideologia ja ulkonäkö. Et ole rakastunut siihen.
Ajattele miltä siitä tuntuu kun sää pidät sitä vaan ettei ole parempaakaan.
Oletko koskaan ajatellut sitä että ehkä sää et ole mikään unelma itsekään?
Tuskin.
Nii että montako ukkoa on ollu tänä vuonna kiinnostuneena susta?
Olet ihan perseestä ihmisenä jos sun mielestä suhde toimisi henkilöön jota et arvosta, eikä se kiihota sua.
Isääsi voi pitää tollasen suhteen, mutta että kumppaniin? Haloo?
Sulla ei vaan käy flaksi miesten suhteen ja nyt haavissa joku limanen, mutta et olisi ainakaan yksin. Tee nyt tohon sitten lapsi.
4
36. Eli kiire olisi jo.
Myös ex roikkuu kokoajan kantapäillä. Nyt hän olisi jo valmis tekemään lapsenkin vaikka heti, jos huolin hänet takaisin. Arveluttaa vaan tuo, pysyykö uskollisena. Muuten voisi kuvitella, että häntä kohtaan löytyisi vielä tunteita.
Ulkonäkö on rittäin tärkeää.... joopa joo. Toivottavasti saat perusrentun.Noin arvot hukassa olevalle sois sellasien.
Ei saisi merkitä, tiedän. Mutta kun merkkaa kuitenkin... Ei paljon, mutta vähän.
Olet suurenmaailman tyttö. Sinusta kuullaan vielä. Miksi ottaisit tuollaisen miehen? Hän on pienenkaupungin mitättömyys. Varmasti ihan ok ihmisenä, ja toki elämä hänen kanssaan olisi mitä turvallisinta ja tasaista eläkeikään asti.
olenkin suuren maailman tyttö. En tälle miehelle ole viitsinyt ihan kaikkea itsestäni vielä kertoa. Luulen, että hän pitää minua sellaisena tavallisena naisena. No, en nyt ryhdy tässä revittelemään koko elämäntarinaa. Sanotaanko vaan, että ne menevät miehet, joita olen siellä suuressa maailmassa tavannut, on usein juuri sitä pettäjäporukkaa.
jos hengailet tuon miehen kanssa 10 v paremman puutteessa, ja sitten se vaikka pettääkin, kyllä sitten vituttaa. Mieluummin on sen 10 vuotta vähän paremmassa seurassa vaikka sekin huonosti päättyisi.
parhaimman laatuista siemennestettä saa 18-22v miehiltä. Heistä ei välttämättä ole lapselle kasvattajaksi.. Ajattelin ikääsi.
Niin kitkeriä kommentteja on ap saanut, että ovat tainneet monet mammat tyytyä miehen kohdalla siihen vähän vaatimattomampaan malliin.
Sanoisin, että pidä kiinni unelmistasi ja haaveistasi. Jos alkaa vaikuttaa siltä, että unelmamiestä ei löydy, ei lapsentekoon tänä päivänä miestä tarvita. Keinohedelmöitykseen voi aina turvautua.
Niin kitkeriä kommentteja on ap saanut, että ovat tainneet monet mammat tyytyä miehen kohdalla siihen vähän vaatimattomampaan malliin.
Sanoisin, että pidä kiinni unelmistasi ja haaveistasi. Jos alkaa vaikuttaa siltä, että unelmamiestä ei löydy, ei lapsentekoon tänä päivänä miestä tarvita. Keinohedelmöitykseen voi aina turvautua.
Olisin itsekin huolestunut.
Niin ja tuo miehen menestymättömyys urallaan ei minua muuten vaivaa, onhan hänellä ihan kuukausipalkkainen työ kuitenkin. Mutta se vaivaa häntä itseään (vaikkei sitä myönnä, mutta rivien välistä kuulee, että kadehtii uraohjustuttaviaan). Ja koska haluaisin perustaa perheen, en näe kovin realistisena, että minä elättäisin miestä ja olisin äitiyslomalla ja mies yrittäisi siinä samalla opiskella tutkintoa alalle, joka matalapalkattu ja jolla huonosti vakinaisia työpaikkoja.