Eiks ookkin ihana 15-vuotias tyttö!!

todellakin selittää tytölle, mikä on pedofiili ja vaatia anteeksipyyntöä?

Ilmeisesti olet 15-vuotiaan tasolla, teillä jutut luistais varmasti vallan mainiosti.



Joo, ja tosiaan aion puhua tytön kanssa kun tulee koulusta. Ei sitä nyt ihan miten vaan nimitellä vaikka äiti olenkin. Rajansa kaikella.

Keskustele tyttösi kanssa. Eipä siinä muu auta. Ja on muutes sen ikäinen, että voisit ruveta antamaan aamuheräämisistä vastuun hänelle itselleen. Pari kertaa, kun myöhästyy koulusta, niin eiköhän rupea heräämään ajoissa. Tytöt kun passaavat tuon ikäisenä itseään aamulla jonkin aikaa jo laittavan.. : )

Ja pedofiiliasia kantsii jutella, eiköhän karjunut sulle ihan sen takia, kun murrosikä jyllää.

Kyllä sitä saattaisi itsekin hikeentyä, jos karjutaan ja peitto vedetään pois päältä.



Olishan tuon voinut lempeämminkin hoitaa...



Ja kyllä, myös minulla on 15-vuotias tyttö.

Saat todella olla onnellinen. Meillä ei millään meinaa päästä sängystä ylös. Viimesen vuoden ajan on ollut tälläistä. Ihan viime tinkaan nousee ja sekin vaan sen tähden että mä "potkin" sen sieltä sängynpohjalta ylös. Jos en olis kotona, niin se varmaan myöhästyis monta tuntia koulusta.

Kyllä sitä saattaisi itsekin hikeentyä, jos karjutaan ja peitto vedetään pois päältä. Olishan tuon voinut lempeämminkin hoitaa... Ja kyllä, myös minulla on 15-vuotias tyttö.

Antaa sen maata siellä sängyssä. En mä ensimmäiseksi huuda, mutta kai sitä hermot menee mullakin kun joka aamua sama juttu, vaikka kuinka pyydän nousemaan, mitään ei meinaa tapahtua, ei sitten millään.

Joojoo..en lue enää näitä. Pahamieli on ja pahemmaksi vaan tuli, kiitos teille täydellisille siitä!

Saat todella olla onnellinen. Meillä ei millään meinaa päästä sängystä ylös. Viimesen vuoden ajan on ollut tälläistä. Ihan viime tinkaan nousee ja sekin vaan sen tähden että mä "potkin" sen sieltä sängynpohjalta ylös. Jos en olis kotona, niin se varmaan myöhästyis monta tuntia koulusta.

Kyllä se siitä oppii.. Sit kun tulee et miksi et herättänyt, sanot rauhallisen rakastavasti, että mehän sovittiin, että itse rupeat aamuisin heräämään.. Ota rakas lapsi aamupalaa. Ai oletko myöhässä? No voi harmi, ei auta kun kiirellä lähteä. Ihan varmasti oppii!! Kokeile vaikka!!

ok. Saat sitten suuttua tulevaisuudessa jatkuvasti, koska noita juttuja niiltä tulee.



onnea valitsemallesi tiellä.

Kyllä sitä saattaisi itsekin hikeentyä, jos karjutaan ja peitto vedetään pois päältä. Olishan tuon voinut lempeämminkin hoitaa... Ja kyllä, myös minulla on 15-vuotias tyttö.

Antaa sen maata siellä sängyssä. En mä ensimmäiseksi huuda, mutta kai sitä hermot menee mullakin kun joka aamua sama juttu, vaikka kuinka pyydän nousemaan, mitään ei meinaa tapahtua, ei sitten millään. Joojoo..en lue enää näitä. Pahamieli on ja pahemmaksi vaan tuli, kiitos teille täydellisille siitä!

Ei meistä kukaan ole täydellinen, sitä on turha kenenkään väittää!! Mutta kantsii kokeilla tosiaan sitä, että antaa tytölle omaa vastuuta aamuheräämisistä..

muutaman kerran kun myöhästyy niin ottaa opikseen, saat varmasti siitäkin huudot pariin kertaan, mutta anna huutaa... =)

Ei ollut tarkoitus pahoittaa mieltäsi, olen nro 7, siis itsekin 15-vuotiaan äiti, enkä ollenkaan täydellinen. Hyvä äiti silti;-)



Mutta en kyllä ihmettele, että jos karjun tytölleni, hän karjuu/nimittelee takaisin. Niin se vain tuppaa menemään.

että ei ne nuoret tossa iässä aina nouse enää siihen kellonsoittoon. Tuossa iässä unen tarve lisääntyy. Meidän pojan on todella vaikea nousta ylös aamuisin vaikka menisi ajoissa nukkumaan. Kännykkään laittaa herätyksen mutta usein silti joudun itse vielä herättelemään ja katsomaan että varmasti nousee ylös.



Yläasteella on aika helppo myöhästellä. Opettajat vaihtuvat tunnittain, ei ne pysy perässä kuka on ollut edellisellä tunnilla ja kuka ei? Vasta myöhemmin saattaa tulla ilmi että, Matti ei ollut tiistaina ja torsaina ensimmäisillä tunneilla. Ala-asteella on helpompaa kun opettaja on sama tunnista toiseen, ehkä muutamaa tuntia lukuunottamatta.



Mitä tulee nimittelyyn, ei sitä tarvitse sietää. Teinilläkään ei ole oikeutta nimitellä ketään, ei edes sen varjolla että on murrosikäinen. Mä olen saanut kuulla olevani homo, lehmä, idiootti, vitun kusipää jne. Mutta aina olen stopin sille laittanut. Kerran on sanonut ja ei sen jälkeen. Rankkua meillä tulee jos oikein pahasti nimittelee. Ja kyllä, myös minä olen pahoittanut mieleni, kerran puhkesin jopa itkemään. Poika nolostui selvästi, meni huoneeseen ja hetken päästä tuli pyytämään anteeksi. Myös meillä äidellä on tunteet ja kyllä niitä saa ja pitää näyttää.



Tsemppiä ap:eelle ja muille murkkujen vanhemmille, myös niiden helppojen murkkujen vanhemmille :)